Ollaan positiivisella mielellä Uniperin suhteen. Ainakin vielä ennen Tuppuraisen ja Marinin suun avaamista. Saksan kannalta tilanne on se, että Saksa voi ottaa Uniperin osakkeista 75-90 prosenttia erittäin halvalla. Suomihan määritteli osakekohtaisen polkuhinnan jo kesällä.
Suomen kannalta käsissä on Uniperin ajaminen konkurssiin ja tämän avulla (jota ei tehdä) rahan kiristäminen Saksalta. Ei hyvä, ja päädytään ilmeisesti siihen, että Suomi saa takauksia tms anteeksi ja luokkaa 750 milj Uniperin osakkeista.
Homma meni perseelleen ei suinkaan Marinin tekstarilla kesällä, vaan Sipilän hallituksen peesatessa Saksan ja Venäjän näkemyksiä. Siitä lähti iso venäjäriski pyörimään, vaikka Venäjä oli jo a) hyökännyt Ukrainaan 2014 sekä b) uhitellut ja toteuttanut kaasukatkoja poliittisista syistä.
En laittaisi pahakseni, jos taustat kerrottaisiin ja Fortumin hallituksen puheenjohtaja Reinikkalalle annettaisiin lupa jatkaa, mitä hän tarkoitti syyskesällä 2022 sanoessaan, että vaikka yya on ohi, yhteistyöstä ja avunannosta tässä oikeasti oli kyse.
Suomen kannalta takkiin tulee ja lujaa, mutta positiivista edes se, että yksi hölmö aika päättyy tähän. Kallis opetus. Kunhan pidettäisiin huoli, että opetus ja vastuullisia ei taas valittaisi maan johtoon. Ei ne silloin mitään opi ja tämä nähtiin edelliskerran 1990-luvun päättäjien jätetty NATO-ikkuna avaamatta ja täytettyä sen jälkeen politiikan osin NATO-vastaisin väittein.