Tämä on täysin totta, mitä moni oman ikäluokkani (1990's) ihminen ei käsitä. Vielä ~50 vuotta sitten Suomi tosiaan oli toki vakaa, mutta juurikin länsinaapuriimme nähden köyhä ja ensimmäinen kaupungistumisen aalto oli vasta koettu. Suomen ja Ruotsin tuolloinen ero elintasossa oli verrattavissa siihen, mikä vielä hiljattain oli Suomen ja Viron välillä ja Suomesta muutettiin Ruotsiin tekemään "perusduuneja", koska tulotaso oli niin paljon suurempi ja vielä tuolloin teollisuus työllisti massoja. 1939-1945 tapahtumat olivat koetelleet Ruotsia yhtäältä huomattavasti lempeämmin.
Huomionarvoista on kuitenkin se, että vuosituhannen vaihteen tienoilla Suomi oli kuitenkin kirinyt tämän eron käytännössä kiinni ja pysyi muiden Pohjoismaiden kelkassa aina vuoteen 2008 saakka, mutta tästä aina tähän päivään saakka olemme pysyneet pitkälti samassa tilanteessa, muidenkin Pohjoismaiden toki kokiessa haasteita, mutta kansalaisten varallisuus on kuitenkin kohonnut ihan eri tasolle meihin verrattuna, kuten Päivän Byrokraatin siteeraamasta Credit Suissen raportin kaaviosta pystyy havaitsemaan.
Syyt tällekin ovat moninaiset ja jonkin yksittäisen poliitikon tai puolueenkaan syyttäminen tästä on tarpeetonta, mutta välillä kieltämättä tuntuu, onko maamme ajautunut jonkinlaisen apatian tilaan? Tulevaisuudenusko on vaikeina aikoina kaikkien koetuksella, mutta elämmekö liikaa menneen muistelussa ja huollamme lähinnä "vanhojen rakenteita" uuden luomisen sijaan. Toki Suomessa on vireähkö startup-skene ja joka päivä enemmistö aikuisista pyrkii tekemään parhaansa töissään, mutta itse "ysärin lopun" varsin elävästi muistavana, toivoisin samanlaisen yleisen optimismin palaavan, vaikkei mitään yksittäistä uutta nokiaa tulisikaan.
Muista Pohjoismaista Suomi eroaa kuitenkin yhdessä merkittävässä asiassa. 2022 tulee olemaan seitsemäs vuosi kun luonnollinen väestönkasvumme on negatiivinen. Kaikissa muissa Pohjoismaissa ihmisiä syntyy enemmän kuin kuolee. Kuinka moni tiesi tätä nippelitietoa? Ainoastaan maahanmuutto on kyennyt pitämään väestömme määrän vähenemisen toistaiseksi tapahtumatta, mutta sekin on edelleen täysin riittämättömällä tasolla. Perhepoliittiset haasteet ovat oma lukunsa, mutta pidän hämmentävänä, ettei kahdella porvaripuolueella varustettu "vihervasemmistolainen hallitus" ole tehnyt käytännön tekoja maahanmuuton lisäämiseksi ja ennen kaikkea sen esteiden poistamiseksi.
Lukuisat kaikkien tiedostamat syyt tietäen, Suomi ei tule koskaan olemaan johonkin Australiaan tai Yhdysvaltoihin verrattavissa oleva globaalin siirtolaisuuden "hot spot", mutta en jaksa uskoa maamme erottuvan edelleenkään niin paljon negatiivisessa valossa, kuin mistä vähäinen maahanmuuttajien määrä Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan verrattuna kertoo. Yksinkertaisesti me tarvitsemme tekijöitä, mutta valitettavasti olemme käpertymässä kuoreemme.
