Ja taas etsitään joku yksi tai muutama esimerkki, että jossain on tehty jotain paremmin. Tämänkö pitäisi kertoa, että Suomessa on asiat tehty huonosti? Suomessa on ainakin tähän asti onnistuttu pitämään epidemia suunnilleen niissä rajoissa kuin mitä suunnitelma on ollut.
Olisi kiva kuulla joku esimerkki, että mitkä toimet on tehty huonosti tai jätetty tekemättä, mitkä olisi ollut toimenpiteen kustannukset ja kuinka paljon tehty / tekemättä jättäminen on vaikuttanut epidemian tilaan.
Yritetään nyt vääntää vielä kerran rautalangasta vaikka epätoivoista tämä näkyy olevan kun vastapuoli ei edes yritä ymmärtää oikein mitä sanotaan. Minä olen sillä kannalla, että epidemian tilaan vaikuttavia muuttujoita on paljon. Näitä ovat (ihan muutamia mainitakseni):
- väestön tiheys
- väestön yleinen terveydentila
- terveydenhuoltojärjestelmän kehittyneisyys
- väestön koulutustaso
- kansan tottelevaisuus hallinnon ohjeiden suhteen (joissakin maissa, väestö ei luota hallintoon, esim. Italia)
- maahanmuuttajien ja pakolaisten osuus väestöstä (ovat yliedustettuja covid -tapauksissa, jos heitä on maassa paljon, siitä seuraa tartuntatilanteen pahenemista valtion tasolla)
- hallituksen toimet
- virkakunnan tehokkuus niiden toimeenpanossa
- maantieteelliset tekijät (Uusi-Seelanti on saari valtio helvetin kaukana kaikesta = helpompaa rajata tartuntoja kuin esimerkiksi Ranskassa, Norja ihmiset asuvat vuorien ja vuonojen rajaamissa taskuissa = tartuntojen alueellinen rajaaminen helpompaa kuin esim Belgiassa)
Jotta voitaisiin tietää, mikä osuus kunkin maan hallituksella on ko. valtion koronatilanteeseen, pitäisi pystyä arvioimaan niiden muiden muuttujoiden vaikutus. Kaikki muu on sitten puhdasta mutuilua. Ja lopuksi vastauksena kysymykseesi, mitä hallitus olisi voinut tehdä toisin (ja tässä käsittelen vain epidemiaan liittyviä, en esimerkiksi sen taloudelliseen hoitoon liittyviä kysymyksiä):
1. Luottaa tiedotuksessa ihmisten ymmärryskykyyn ja kertoa tilanteesta rehellisesti. Keväällä olisi voinut kertoa, ettei maskeja sen sijaan, että väitetään, ettei niistä ole hyötyä. Näin yksittäiset henkilöt olisivat käyttäneet paremmin kaupallisesti saatavilla olleita maskeja (ei merkittävää kustannusvaikutusta)
2. Tilanteen vakavuuden paljastuttua helmikuun alkupuolella, estää hiihtolomareissut Itävaltaan ja Sveitsiin. Tällä koronan saapumista ja leviämistä olisi saatu hidastettua. (ei merkittävää kustannusvaikutusta, lähinnä Finnair olisi ottanut jonkin verran osumaa ja se olisi vaikuttanut valtion osinkotuloihin ja verotuloihin mahdollisten lomautusten verran)
3. Viimeistään viime kesänä varautua syksyn epidemia-aaltoon valmistelemalla lainsäädäntö, jolla rajat saadaan kiinni (sen sijaan ministerit päättivät lomailla huolella). (Kustannusvaikutusta olisi varmaankin ollut jonkin verran, mutta tässä sen arvioiminen on liian hankalaa)
Mikä olisi ollut näiden toimien vaikutus? Todennäköisesti luvut olisivat viime keväänä ja varsinkin nyt olleet marginaalisesti pienempiä. Rehellisesti sanottuna en kuitenkaan usko, että erot olisivat olleet suuria. Pointti ei tässä nyt kuitenkaan ole se, että asioita olisi eurooppalaisessa vertailussa hoidettu erityisen huonosti, vaan se, ettei niitä ole hoidettu sen paremmin kuin muuallakaan.