En puhunut työLLISTYMISEstä, vaan työSTÄ. Miksi tohtorintutkinnosta ei olisi salkunhoitajana tai vaikkapa putkimiehenäkin merkittävä hyöty? Tutkimusmenetelmät, tiedonhankinta, muiden valmiuksien kasvaminen.
Tohtorintutkinnon suorittamisella on vaihtoehtoiskustannuksia. Jos saman ajan tai edes puolet käyttäisi putkimiehen tehtäviin, saisi varmasti paljon enemmän hyötyä putkimiehenä toimimiseen kuin vaikkapa kirjallisuustieteen tohtorinopinnoista. Muutenkin tuntuu käsittämättömältä ajatukselta, että varsinkin mistä tahansa tohtorintutkinnosta olisi sellaisiin hommiin etenkään
merkittävää hyötyä.
Tohtorintutkinnon suorittamisesta voi olla jopa haittaa, jos mietitään nimenomaan tutkinnon suorittamisen vaikutusta ja kontrolloidaan henkilön yleinen osaaminen ja oppimiskyky, mitkä ovat luonnollisesti tohtoreiksi valikoituvilla keskimääräistä korkeampia. Tieteenharjoittajan tiedonhankinta ja tutkimus on panos-tuotossuhteeltaan usein akateemisen maailman ulkopuolella heikkoa ja tohtorit joutuvat opettelemaan pois "tieteellisistä tavoistaan", sillä ei tieteellisen tutkimuksen vaatimalle formalismille ja pedanttisuudelle ole useinkaan tarvetta työelämässä, vaan resurssit voisi kohdentaa paremmin. Tämä korostuu jos se pedanttisuus kohdistuu esimerkiksi kielellisten rakenteiden (yli)analysointiin tms. ja käsillä oleva työ on luokkaa putkimies tai salkunhoitaja.
Varmasti tohtorintutkinnosta on hyötyä monessakin työssä ja ne ovat toisiin suorastaan välttämättömyys, mutta en usko sekuntiakaan että sellainen on joka työssä hyödyllinen (tieteenalasta riippumatta), vaan se voi olla jopa haitallinen.
Mielenkiintoinen luettava aihetta sivuten. Tämä menee osittain "työllistymisen" puoleen, mutta kyllä kompensaatio jotain kertoo sekin:
The disposable academic
medium.economist.com
" PhD graduates do at least earn more than those with a bachelor’s degree. A study in the Journal of Higher Education Policy and Management by Bernard Casey shows that British men with a bachelor’s degree earn 14% more than those who could have gone to university but chose not to. The earnings premium for a PhD is 26%. But the premium for a master’s degree, which can be accomplished in as little as one year, is almost as high, at 23%. In some subjects the premium for a PhD vanishes entirely. PhDs in maths and computing, social sciences and languages earn no more than those with master’s degrees. The premium for a PhD is actually smaller than for a master’s degree in engineering and technology, architecture and education. Only in medicine, other sciences, and business and financial studies is it high enough to be worthwhile. Over all subjects, a PhD commands only a 3% premium over a master’s degree. "
Sen sijaan tämä osuu suoraan "työskentely"-puolelle:
"The organisations that pay for research have realised that many PhDs find it tough to transfer their skills into the job market. Writing lab reports, giving academic presentations and conducting six-month literature reviews can be surprisingly unhelpful in a world where technical knowledge has to be assimilated quickly and presented simply to a wide audience. Some universities are now offering their PhD students training in soft skills such as communication and teamwork that may be useful in the labour market. In Britain a four-year NewRoutePhD claims to develop just such skills in graduates. "
www.is.fi
