Juu ja eläkeputkikin on oltava, koska muutoin ei ole vapautta valita. Ja maanviljelijälle pitää olla tukiaiset, koska muutenhan sitä joutuisi työskentelemään markkinaehtoisesti.
Toivottavasti sait pointista kiinni.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Mestarivalmentaja Saara Niemi jatkaa HIFK:n penkin takanaLue lisää »
-
Aron Kiviharju valittiin Pikkuleijonien kapteeniksi MM-kotiturnaukseenLue lisää »
-
Skellefteån SDHL-nousuun luotsannut Tuomas Liitola jättää seuran − "Perhe on etusijalla"Lue lisää »
-
Liigan finaalisarja kaipaa lisää tasaisuutta ja tunnettaLue lisää »
-
Ilveksessä tšekki sisään ja ulos − Daniel Gazda palaa Tampereelle, Patrik Hamrlan sopimus purettuLue lisää »
-
Ben Blood ja Aatu Jämsen sivussa Pelicansin riveistä − kapteeni Roine palaa kehiinLue lisää »
Sanna Marinin hallitus
- Viestiketjun aloittaja Ylläpito
- Alkaa
- 2 587 720
- 21 526
Toivottavasti sait pointista kiinni.
Jännää että toit markkinaehtoisuuden. Koska kun vanhempainvapaat on tarkasti määritelty miten ne käytetään, markkinaehtoisuus ei toteudu. Jos ne taas saisi jakaa haluamallaan tavalla, voisi tulonmenetykset minimoida markkinaehtoisesti.
Jos esim mies ansaitsee enemmän, niin siinähän on vain järkevää naisen olla kotona ja päinvastoin.
Kiitoksesta kattavasta vastauksesta, ja pääosin nuo olivat jo tuttuja asioita, vaikka en tuota vapaan valinnan vaikutusta ammatinvalintaan ole noin ajatellut. En kykene aivan tuollaisenaan nielaisemaan sitä. Väkisinkin tulee mieleeni, että nimenomaan ne sukupuolen mukaan arvottuneet oletukset ohjaavat tätä eriytymistä, ja että jos ei näitä oletusten tallaamia polkuja olisi, myös uravalinnat ohjautuisivat toisin kuin nykyään tapahtuu. Tämä kehitys vain ruokkii itseään: mitä vapaammin valitaan, sen enemmin eriytetään, koska taustalla on vanha kulttuurinen arvolataus sukupuolista ja niille sopivista ammateista, ja mitä nuo luettelemasi seikat vain pönkittävät.
UAE:ssa ja Turkissa on suhteellisesti enemmän naispuolisia insinööriopiskelijoita kuin Suomessa tai Norjassa. Kumpaakaan en pitäisi tasa-arvon mallimaana, vaikka vaikuttaisi siltä että siellä naiset eivät opiskele noihin "perinteisiin" ammatteihin yhtä paljon.
Edit.
Lisätäänpäs norjalainen dokkari aiheesta vielä.
The Nikkari
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Tämä on yleinen käsitys, mutta mitkään vertaisarviointia kestävät tutkimikset eivät tätä tue. Toisaalta aika kritiikkittömästi media näitä uskomuksia rummuttaa. Kun uskomusta toistetaan tarpeeksi paljon, tulee käsitys, että se on fakta. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa uskonto.
Sosiaalisesta liikkuvuudesta sen sijaan on paljon näyttöä. Tai oikeammin sen puutteesta. Eli pienituloisten / vähän koulutettujen vanhempien lapsista tulee usein niin ikään pienituloisia / vähän koulutettuja. Suomessa tämä on erikoista, koska mahdollisuudet yhteiskunnan puolesta ovat vähintäänkin hyvät verrattuna lähes mihin tahansa muuhun maahan (muistetaan, että esim pohjoismaita on hyvin vähän). Tähän en keksi muuta syytä kuin kuin syvään istutetun "herravihan", joka elää ja voi hyvin. Korostan nyt vielä, että tuo on puhtaasti oma päätelmä. Eihän kukaan uskalla tuollaista Suomessa tutkia, kun kuvainnollisesti päätyisi roviolle.
@The Nikkari
Eikö tuossa sukupuolen mukaan ohjaitumisessa päde vähän sama kuin perhetaustoissakin? Eli kun malli on olemassa, ja sen mukaan mennään.
Täytyy tsekata nuo @Ollakseni linkkaamat videot. Aihe on kiinnostava, koska itse olen kokenut olevani aina hiukan vieras miesvaltaisilla aloilla sekä miehisten olettamusten keskellä sekä miettinyt, miten suurta häpeää ja sitä kautta menetettyjä voimavaroja pakotetun miehisyyyden ja olettujen miehisten toimintamallien vuoksi on koettu.
Herraviha on ehkä turhan voimakas termi, näköalattomuus on olisi parempi sikäli, että nuori ei välttämättä koe tärkeäksi kouluttautumista tai usko kykyihinsä, vaikka siihen kykyä olisikin.
Eikö tuossa sukupuolen mukaan ohjaitumisessa päde vähän sama kuin perhetaustoissakin? Eli kun malli on olemassa, ja sen mukaan mennään.
Täytyy tsekata nuo @Ollakseni linkkaamat videot. Aihe on kiinnostava, koska itse olen kokenut olevani aina hiukan vieras miesvaltaisilla aloilla sekä miehisten olettamusten keskellä sekä miettinyt, miten suurta häpeää ja sitä kautta menetettyjä voimavaroja pakotetun miehisyyyden ja olettujen miehisten toimintamallien vuoksi on koettu.
Herraviha on ehkä turhan voimakas termi, näköalattomuus on olisi parempi sikäli, että nuori ei välttämättä koe tärkeäksi kouluttautumista tai usko kykyihinsä, vaikka siihen kykyä olisikin.
Viimeksi muokattu:
Toki näin ja muös nimimerkiltä @Walrus21 hyviä pointteja. Mutta miksi yhteiskunnan pitäisi pakottaa tuota tasajakoa tilanteissa joissa ihmiset eivät sitä halua? Siis mikä on "yhteiskunnan tarve" jos se ei ole yksilöiden tarve tässä tapauksessa? Saada joku tunnusluku muutettua koska se on jotenkin kosmisen universaaliuden määräämästi tärkeää?
Minusta ainakin valtaosa vapaiden jakamisesta tulisi olla perheen päätettävissä. Samalla on hyvä lisätä tietoisuutta niistä kustannuksista joita esim. naisille koituu jos he päättävät jäädä kotiin pidemmäksi aikaa. Mutta jos tietoisesti tekee arvojensa mukaisen valinnan, en osaa nähdä tässä suurta ongelmaa ja tarvetta pakottaa arvoja "kovempaan" suuntaan.
The Nikkari
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Data ei sitä tue. Ehkäpä lähihoitaja vs lääkäri, jos sille alalle on kiinnostusta. Molemmissa enemmän naisia tosin. Samoin sairaanhoitajissa.
Kunnioitan kyllä uskomuksiasi, mutta tieteellistä pohjaa niillä ei ole. Turha tässä on ketään mollata tai käännyttää. Onhan kristittyjäkin toista miljardia enkä tee sitä heillekään.
Nyt on pakko todeta tähän väliin, että en minä tähän pohdiskeluuni "usko" eikä minulla varsinaisesti mitään agendaa ole, kunhan pähkäilen omien kokemusteni ja edellisessä ammatissani näkemäni perusteella. Ja kuten totesin, täytyy perehtyä noihin em. dokkareihin, toki mielelläni ottaisin linkkejä mainitsemaasi dataan ainakin joiltain osin.
Yhteiskunnan tarve on siinä, että jos jako ei toteudu puoliksi, niin se leimaa myös niitäkin naisia jotka haluaisivat osallistua työmarkkinoille samalta viivalta,mutta joutuvat syrjityiksi ja tällöin yhteenlaskettu työllisyysaste heikkenee. Lisäksi nämä kotoa opitut roolimallit periytyvät tuleville sukupolville eli kyse on itseään ruokkivasta kierteestä.
En ole täysin vakuuttunut että tuo on ainoa tai paras ratkaisu ongelmaan mutta ehdottomasti hyvä ja tärkeä perustelu.
Tämä pätee varsinkin, jos lapsella tai nuorella on koulunkäynnin haasteita tavalla tai toisella, kodin tuki on erittäin merkittävässä roolissa. Akateemisesti lahjakas keskivertoperheen oppilas pärjää joka tapauksessa ja vaatimattomimmistakin oloista pystyy ponnistamaan, jos vain pää riittää, mutta tätä jälkimmäistä porukkaa (mutu) vaivaa ehkä eniten tuo mainitsemani esimerkin voima, itseluottamuksen puute ja näköalattomuus omien mahdollisuuksien käyttöön.
The Nikkari
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Tässä aika hyvä referointi ja koonti erilaisista tutkimuksista luonteen vaikutuksesta palkkaan.
Kauko Viisas
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- JYP
@sampio käsittääkseni olet opettaja.
"Sukupuolen ohjautuminen" on biologinen ilmiö. Kotikasvatus ja -ympäristö on sosiaalinen ilmiö. Ilmiön voi halutessaan korvata sanalla "konstruktio", suomeksi rakenne.
Biologiaan on vaikeaa vaikuttaa, synnymme sellaisina kuin synnymme. Biologinen ilmiasu ja koettu ilmiasu ei aina vastaa toisiaan. Kasvatukseen vaikuttavat erityisesti vanhemmat sikäli kun viitsivät. Loput jätetään opetuslaitoksille eli opettajille.
Tutkimusten mukaan tytöillä on enemmän taipumusta hoiva-aloille, humanistisiin tieteisiin. Pojilla on enemmän taipumusta teknisiin aloihin. Tässä ei mielestäni ole mitään ongelmaa, vaihtelua on kuitenkin olemassa.
Ongelmana näen sen, että kotona lapsia ei välttämättä kannusteta olemaan sitä mitä ovat tai ettei osoiteta oikeanlaista esimerkkiä. Joissain perheissä koko kasvatus ulkoistetaan, kuten koko elämäntapa: kyllä yhteiskunta hoitaa. Toisissa perheissäkin kasvatus ulkoistetaan: yhteiskunta hoitaa ja sen mitä ei hoida minä maksan.
Oma agendani:
"Kansakunta" on huolissaan tasa-arvosta. Miksi tämä hallitus on tuomassa lisää koulun penkillä istumista ja kirjaviisauden oppimista oppivelvollisuusikää nostamalla? En todellakaan väheksy koulutuksen merkitystä, mutta nykyään korostetaan aivan liikaa akateemista tai siltä kuulostavaa koulutusta. Tarvitsemmeko lisää työttömiä tohtoreita vai ammattitaitoisia putkiasentajia, sähköasentajia, puuseppiä? Tämä on tasa-arvokysymys sikäli, että miksi teknisorientoituneille (enimmäkseen poikia) ei suoda samaa mahdollisuutta toteuttaa itseään kuin humanisteille/kirjoja lukeville?
Miksi oppisopimuskoulutus on niin vaikeaa? Moni nuori saisi toteuttaa ja oppia itseään tekemällä konkreettisesti jotain mikä kiinnostaa, sen sijaan, että istuvat koulun penkillä tyhjän panttina. Hän jota ei kiinnosta istua koulussa 13-vuotiaana, tuskin kiinnostaa istua siellä 17-vuotiaanakaan. Mutta jos pääsisi tekemään käsillään, saattaisi kiinnostaakin.
Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen ja kohdentaminen vs. yleisen oppivelvollisuusiän nostaminen:
Maksaa - jumalattoman kallista
Kohdennettua - kohdentamatonta
Etuja työllistymiseen - ei mitään etua työllistymisen kannalta
Maahanmuuttajien työllistyminen/kotoutuminen - ei vaikutusta maahanmuuttajien työllistymiseen/kotoutumiseen
Vähäinen vaikutus nuorten syrjäytymiseen - ei vaikutusta nuorten syrjäytymiseen
Täältä tähän.
Tohtoreita. Duunareita saadaan tarvittava määrä helposti ja tekniikan kehittyessä tarve on koko ajan vähäisempi ja vähäisempi. Yksinkertaisimpia töitä saadaan automatisoitua ja korvattua roboteilla. Huippukoulutettu väki on se jolla voidaan tulevaisuudessakin pärjätä eli jonkun ne robotit pitää suunnitella ja kehittää.
Viimeksi muokattu:
Kauko Viisas
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- JYP
Toivon, että vastasit pilke silmäkulmassa. Vastasithan?
Muutoin voimme todeta, että Suomi nousuun esimerkiksi seuraavilla teemoilla:
*Power, politics and pillowtalk:The role of official royal mistresses in Western European discourses on the legitimacy of monarchical rule, 1714 - 1774
* Palanneet siskot ja veljet: muslimikategoria islamiin kääntyneiden suomalaisten haastatteludiskurssissa.
Kyseessä siis tekeillään olevia väitöskirjoja.
Nämä väittelijät tuskin kehittävät yhtään robottia. Samaan aikaan, ennen kuin robotit kehitetään ja valmistetaan, on ilmeinen tarve erilaisille ammatti-ihmisille.
Minulla esimerkiksi odottaa torpan sähkötyöt. Yhtään tohtoria en palkkaa, koska heille on tärkeintä väitellä ja tuskin osaisivatkaan. Ammattitaitoisia sähköasentajia ei tahdo saada, koska he eivät ehdi/viitsi tarttua tällaiseen vähäiseen työtilaisuuteen. Robotteja odotellessa.
Eikös sähkömiehet/putkimiehet yms. asentajat ala olla jo Etelä-Suomessa pulassa, kun Jevgeni ja Markko tekevät halvemmalla saman työn? Tohtoreista ei "ihan" samaa ongelmaa ole, eikä ne kaikki tutki Afrikan heimojen intersektionaalista feminismiä.
Kauko Viisas
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- JYP
En tiedä kuinka pulassa ovat, mutta kokemukseni kertoo, että ammattitaitoisen ja luotettavan sähkömiehen, putkiasentajan tai puusepän saaminen "pieneen kohteeseen"= esim. 8h on lähes mahdotonta ellei tuttavapiirissä ole alan taitajia (korostetaan ettei tämä perustu pelkästään omaan kokemukseeni) Jevgenit ja Markkot kuten muutkin menevät sinne, missä on pidempiaikaista työtä tarjolla. Ymmärrän heitä oikein hyvin.
Tohtoreiden kohdalla asiaa voi kääntää mihin suuntaan tahansa. Väitteeni on, että vaikka koulutuksella ylipäätään on tärkeä merkitys, ei yli-kouluttautuminen aja kenenkään asiaa.
Muutama randomlinkki (näitä riittää):
“Onhan se absurdia, että tohtori hakee yliopistoon lukemaan jotain ihan perusjuttua” – työtön tutkija kertoo, miksi kutsumustyö on pakko jättää (vie Ylen uutiseen, koskien erään tutkijan (tohtori) kokemuksiin)
Inari Aaltojärvi kituutti vuosia surkealla palkalla yliopiston pätkätöissä – Nyt työtön tohtori avautuu: "Tuttavani järkyttyivät, kun kerroin, mitä tienaan" (vie Aamulehden uutiseen koskien erään tohtorin työkokemuksiin)
Ensinnäkin rinnastettavaa ongelmaa ei ole. Kädentaitajia (esim. erilaiset asentajat) on tarpeeseen nähden liian vähän, koska kädentaitoja ei arvosteta. Tohtoreita tuntuu olevan ylenpalttisesti todelliseen tarpeeseen nähden. Toki tämän viimeksi mainitun voi kääntää niin, että heitä ei ole tarpeeksi OIKEILLA aloilla.
Tohtoreiden kohdalla asiaa voi kääntää mihin suuntaan tahansa. Väitteeni on, että vaikka koulutuksella ylipäätään on tärkeä merkitys, ei yli-kouluttautuminen aja kenenkään asiaa.
Muutama randomlinkki (näitä riittää):
“Onhan se absurdia, että tohtori hakee yliopistoon lukemaan jotain ihan perusjuttua” – työtön tutkija kertoo, miksi kutsumustyö on pakko jättää (vie Ylen uutiseen, koskien erään tutkijan (tohtori) kokemuksiin)
Inari Aaltojärvi kituutti vuosia surkealla palkalla yliopiston pätkätöissä – Nyt työtön tohtori avautuu: "Tuttavani järkyttyivät, kun kerroin, mitä tienaan" (vie Aamulehden uutiseen koskien erään tohtorin työkokemuksiin)
Ensinnäkin rinnastettavaa ongelmaa ei ole. Kädentaitajia (esim. erilaiset asentajat) on tarpeeseen nähden liian vähän, koska kädentaitoja ei arvosteta. Tohtoreita tuntuu olevan ylenpalttisesti todelliseen tarpeeseen nähden. Toki tämän viimeksi mainitun voi kääntää niin, että heitä ei ole tarpeeksi OIKEILLA aloilla.
Yksi ainoa linkki riittää. Työttömyysasteet koulutusasteittain:
On totta että tutkijatason koulutuksellakin on työttömyyttä. Nimittäin 1% verran.
On totta että tutkijatason koulutuksellakin on työttömyyttä. Nimittäin 1% verran.
Tai itseasiassa vielä parempi mittari on työllisyysaste.
www.stat.fi
| Ei perusasteen jälkeistä koulutusta tai ei tietoa | 46,8% |
| Keskiaste | 68,9% |
| Korkeakoulutus (alin, alempi, ylempi, tutkija) | 83,8% |
Tilastokeskus -
www.stat.fi
Tämä on totta. He voisivat jopa tienata merkittävästi enemmän kun tekisivät jotain sellaista mistä ihmiset ovat valmiita maksamaan. Lisäksi näissä tilastoissa pitäisi olla mainittuna myös keskipalkka. Jos vaihtoehtona on on 1% työttömyysaste ja 4000e tai 4% työttyömyysaste ja 6000e, niin kyllä minä ottaisin tuon jälkimmäisen.
Kauko Viisas
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- JYP
Nämä tilastot ovat minulle tuttuja. Kiitos, että muistutit minua.
Arvostan, että he (tohtorit) tekevät työtä ja heille on työtilaisuuksia tarjoutunut.
Eiköhän ole selvää, että jos teet väikkärin, olet erittäin motivoitunut ihminen - motivaatio korreloi työllistymiseen. Käsittääkseni suuri osa tohtoreista, erityisesti humanisteista, työllistyvät julkiselle sektorille, missä muodolliselle koulutukselle asetetaan erittäin suuri painoarvo: työpaikka jota hakee kandi, lisensiaatti ja tohtori => valituksi tulee se tohtori. Tosiasiallisesti yksikään hakijoista ei välttämättä tiedä työstä yhtään mitään.
Tarvitaanko näihin kaikkiin tehtäviin oikeasti tohtoriutta ja onko tohtori oikeasti aina pätevin? Kunhan kysyn.
@Telaketju toi osaltaan oman näkemyksensä asiaan.
Arvostan, että he (tohtorit) tekevät työtä ja heille on työtilaisuuksia tarjoutunut.
Eiköhän ole selvää, että jos teet väikkärin, olet erittäin motivoitunut ihminen - motivaatio korreloi työllistymiseen. Käsittääkseni suuri osa tohtoreista, erityisesti humanisteista, työllistyvät julkiselle sektorille, missä muodolliselle koulutukselle asetetaan erittäin suuri painoarvo: työpaikka jota hakee kandi, lisensiaatti ja tohtori => valituksi tulee se tohtori. Tosiasiallisesti yksikään hakijoista ei välttämättä tiedä työstä yhtään mitään.
Tarvitaanko näihin kaikkiin tehtäviin oikeasti tohtoriutta ja onko tohtori oikeasti aina pätevin? Kunhan kysyn.
@Telaketju toi osaltaan oman näkemyksensä asiaan.
Peruskorjaamisen korjausvelka kasvaa koko ajan, joten ihan heti työt eivät lopu, vaikka Jevgeni ja Markko painaisivat vielä pidempää päivää :D. Tänä vuonna, kun korona on synnyttänyt remppabuumin, ammattiporukkaa on ollut vieläkin hankalampi saada pikku keikkoihin, muutenkin ulkomaanavut sopivat paremmin uudistyömaille, missä työ on selkeämpää.
Ehkä tämäkin tilasto on tuttu:
"Kansallisen koulutusluokituksen (2016) mukaan vuonna 2017 eniten tutkintoja suoritettiin kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalla, 18 prosenttia kaikista tutkinnoista. Humanistisella ja taidealalla suoritettiin 16 prosenttia tutkinnoista ja sekä yhteiskunnallisella että tekniikan alalla noin 14 prosenttia tutkinnoista. Tohtoreita valmistui eniten terveys- ja hyvinvointialalta sekä tekniikan alalta, kummaltakin noin viidennes kaikista valmistuneista tohtorintutkinnoista. "
Tilastokeskus - Yliopistokoulutus 2017
www.stat.fi
Se että halutaan jumiutua johonkin pieneen osaan ja pohtia, että tarvitseeko heistä kaikki varmasti tutkintoa on nyt ihan olematon lillukan varsi. Mitäs sitten jos kolme prosenttia ei vaikka tarvikaan? Tohtoreita valmistuu vuodessa 1750, joista humanisteja näin olleen 280 ja niistä nyt joku osa olisin turhia, niin puhutaan parista tilataksillisesta väkeä.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy