Onhan se niinkin, että jos kiinteä palkka on jo markkinahintainen, niin ei siihen päälle ole realismia tulospalkkaa pyytää.
Niinno.
Samaan aikaan pohditaan sitä, että kuinka pitäisi olla tulospalkkausta, tai että kuinka hyville työntekijöille pitäisi pystyä maksamaan sitä parempaa palkkaa.
Tuossa niitä työkaluja siihen on tarjolla ihan oikeasti, jos ne maksetaan tehdä kunnolla, ja niitä myös käytetään oikein. Ei se toimi niin, että ensin luvataan palkinto hyvästä työstä, ja kun työ on tehty hyvin, niin palkkio vesitetään.
Ja samaan aikaan ihmetellään toisaalla, että miten työntekijät eivät sitten enää jaksa venyä niin paljoa.
Ymmärrän hyvin käytävän keskustelun siitä, että kaikille ei välttämättä kuulu sama palkka, ja olen siitä samaa mieltä. Mutta kaikkien palkkauksen pitää pohjaltaan olla se sama, mikä tällä hetkellä on se tesseissä oleva minimipalkka. Isossa kuvassa tessien korotukset ovat kuitenkin verrattain pieniä, kun puhutaan senttien korotuksista kausittain.
Jos työnantaja haluaa korottaa niiden palkkaa enemmän, jotka suorittavat paremmin, tulee myös pystyä kaikille osoittamaan se peruste, miten sitä hyvyyttä mitataan, perstuntuma siihen ei riitä.
Ongelmana on myös usein se, että vaikkapa tulokseen perustuvassa heko-palkkauksessa ei aina oteta huomiota yhtälön muita muuttujia.
Otetaan esimerkiksi vaikkapa koneistaja X. X:n palkkaus perustuu vaikkapa siihen, että paljon saa ajettua kamaa koneesta läpi. Koneistajalla on taustalla hyvin toimiva varastoporukka, mikä hoitaa riittävästi materiaalia koneelle, että X voi painaa sulakkeet kuumina tuotetta eteenpäin. X saa tästä parempaa palkkaa, kun pääsee tavoitteeseensa. Kuitenkin taustalla hyvää työtä tekevä varastoporukka ei kuitenkaan saa tästä mitään bonusta, koska hehän ovat vain pakollinen paha, euroja talolle tuottamaton porukka. Nehän vaan surffaa netissä omassa kopissan. Tosin, varastomies huomataan vasta silloin, kun hän sairastaa, lomailee tai on pekkasella.
Ja tää on ihan hiton yleinen kuvio.
