Ensinnäkin kiitän teitä molempia vastauksista. Vastaus oli hyvinkin odotetunlainen eli kaupunkilaisuus edellä ja rationaalisuus kaupungistuneissa kunnissa ja paikallistasolla toimii. Ainakin Helsingissä ja Espoossa (?). Hyvä niin.
Kumpikaan teistä ei kuitenkaan ottanut kantaa valtakunnan politiikkaan. Miksi paikallistasolla idealismi ei määritäkään niin paljon toimintaa kuin valtakunnan tasolla (mainittu mm. työllisyys)? Tämän kysyn, koska kaikki eivät vieläkään asu pääkaupunkiseudulla: Suomi on muutakin kuin PKS.
Ihmettelen tätä alueellista jakoa, kuka on vahva missäkin (erityisesti SDP?). Eikö se ole ilmeistä, että maaseutukunnissa Keskusta on vahva, ruotsinkielisissä kunnissa RKP on vahva, SDP on vahva teollisuuspaikkakunnilla, Perussusomalaiset ovat vahvoja kaikkialla(?).
Vihreät ja Kokoomus ovat citypuolueita. Molemmista puolueista on syntynyt kuva elitismistä, ymmärtämättömyys siitä mitä ihmisten elämä eri puolilla maata, kaupunkien ulkopuolella oikeasti on. Todennäköisesti jaan
@Cobol in arvomaailman ja ymmärrän tuskan liittyen esimerkiksi Kokoomukseen (en ole jäsen, enkä edes äänestä), mutta luulin Kokoomuksen olevan yleispuolue siinä mielessä ainakin, että ei ole väliä asutko kaupungissa vai maaseudulla.
Kokoomus on taantunut... en tiedä mitä sinä sillä tarkoitat, mutta olen samaa mieltä. Johtajuus on kateissa, myötäillään vähemmistön näkökantoja, ei tueta potentiaalista kannattajakuntaa vaan keskitytään olemaan citypuolue... munatonta touhua. Tulee mieleen nuoruuteni.
Mitä tulee aiheeseen itseensä eli Sanna Marinin hallitukseen (vihreät mukana, kokoomus oppositiossa) niin ihmettelen tätä touhua. Jos epäpyhä allianssi oikeasti toimii kansalaisten kannalta kunnissa niin hyvä, mutta kuinka se toimii valtakunnassa?