Etätyöskentely ei tuo valtion kassaan verotuloja. Bensa-autolla ajaminen tuo.
Kommentti: Unohtakaa ruuhkamaksut ja lisäverot – etätyöllä päästään melkoisiin päästövähennyksiin
Miksi etätyö ei päässyt näkyvästi liikenneministeriön fossiilittoman liikenteen työryhmän raporttiin, ja miksi sitä vähätellään liikenteen ongelmien ratkaisijana?www.is.fi
Tätä etätyö korttia olisi mielestäni syytä tutkia enemmän. Tuossa voisi olla yksi osa ratkaisua liikenteen päästöjen vähentämiseksi, ja etätyö mahdollisuuksia voitaisiin parantaa jollain sopivalla porkkanalla. Jos toimittajan väitetteet pitävät paikkansa ettei tuota mahdollisuutta ole kunnolla tutkittu, niin syytä kyllä olisi. Nyt kun meillä on menossa massiivinen koe etätyön toimivuudesta koronan myötä, niin käsittääkseni tulokset ovat olleet hyviä ja liikenteen määrät ovat pienentyneet.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Martin Jandus sai lähtöpassit KärpistäLue lisää »
-
Tomi Lämsä johtaa Lukon joukkoja myös ensi kaudellaLue lisää »
-
HIFK:n kokoonpanosta puuttuu 13 pelaajaa – lauantaina mukana jälleen uusi debytanttiLue lisää »
-
Dominik Pavlát on pystynyt tukeutumaan maatoveriinsa – Liiga eroaa siitä, mihin hän on tottunutLue lisää »
-
Video: Nuoret Leijonat iski kuusi maalia Slovakian verkkoon harjoitusottelussaLue lisää »
-
Kiekko-Espoon maalivahtiriski on kostautumassaLue lisää »
Sanna Marinin hallitus
- Viestiketjun aloittaja Ylläpito
- Alkaa
- 2 677 417
- 21 453
Stuttgarter
Jäsen
Neste lakkauttaa Naantalin jalostustoiminnan ja 370 henkilöä menettää työnsä. Peräisin yritykseltä ja sen hallitukselta yhteiskuntavastuuta näinä vaikeina aikoina. Kannattava liiketoiminta oli jne.
Mielenkiinnolla odottelen Marinin kommentteja aiheeseen.
Mielenkiinnolla odottelen Marinin kommentteja aiheeseen.
Mutta aina saa velkaa ja sitä ei tarvitse maksaa edes takaisin.
Tutkimusaineiston saaminen on vieläpä helppoa. Meillä on jatkuva seuranta pääteiden liikennevirroista. Painon tai muun kriteerin perusteella liikenne voidaan muistaakseni erotella autotyypin mukaan.
Neste aikoo tarjota henkilöstölleen ensisijaisesti uusia työtehtäviä, joihin tarjotaan koulutusta. Yhtiön mukaan henkilöstön paikkakunnan vaihtoa tuetaan muuttoavustuksella. Henkilöille, joiden työsuhde päättyy Neste tarjoaa eläkesopimuksia ja kohdennettuja tukipaketteja, joihin sisältyy myös starttiraha tukemaan koulutusta tai yrittäjyyttä. Lisäksi toteutetaan muutosturvaohjelma, johon sisältyy erilaisia uudelleen työllistymistä tukevia toimia.
Olen ollut kauan sitten toteuttamassa erään ranskalaisen yhtiön vastaavaa, satojen työntekijöiden irtisanomisesta johtuvaa muutosturvaohjelmaa. Alkushokin jälkeen koulutus kiinnosti yhä enemmän ja oli monille avain eteenpäin.
Minusta Nesteeltä vastuullinen kokonaisuus, jos eri kohtiin on myös riittävästi rahaa varattu. Liiketoiminnan muutokset ovat yhtiön päätöksiä ja vaikka valtio voisi käyttää määräysvaltaansa on parempi, että liiketoiminta edellä mennään.
Sen takia toivon, että Marin ei selittele, itke tai perää vastuuta, vaan toimii eri tavalla kuin aiemmin yksityistä omistusta arvostellessaan. Virheitään liiketoiminnan arvostelun osalta Marin ei myönnä, mutta kunhan ei tekisi samoja virheitä uudelleen. Sellainen tapa hänellä tosin näyttäisi olevan mm. Vapaavuoren kanssa käymässään "keskustelussa".
Ja sekin on mainittava, että aiemmat valtion omistuksessa/määräysvallassa olevien yhtiöiden liiketoiminnan muutokset irtisanomisineen ovat saaneet Marinilta erilaisen kohtelun kuin UPM:n vastaava. Nesteen osalta ei siis ole odotettavissa merkittäviä muistutuksia yhtiön johdon suuntaan. Viime kädessä muistutusten kohde voisi silloin olla valtion yli 40 prosentin omistusosuudella pääministeri itse.
Viimeksi muokattu:
Ei riitä Marinilla kantti Nesteen arvosteluun. Populistina hän haistoi mahdollisuutensa UPM:n tapauksessa, mutta Suomen valtion reilu omistusosuus ja pääomistajan vastuu nostaisi tällaisen jo lakiteknisesti varsin haastavaan asemaan. Suomen Valtio on Nesteessä siinä asemassa, että periaatteessa yrityksen on noudatettava omistajan määräyksiä noudattaakseen osakeyhtiölakia. Yritys itsessään on tällä hetkellä varsin menestyksekäs ja tällainen saattaisi aiheuttaa varsin suurta pahaa yrityksen markkina-arvolle.
Sen verran fiksu poliitikko Marin on, että ei lähde Nestettä arvostelemaan, eihän? Sen verran populisti hän tosin on, että epäisänmaallisuus syytteet heiluu sitten jos yrityksen omistuspohja on erilainen.
Ei Marin lähde arvostelemaan Suomen menestystarinaa, Nestettä. Totta kai (aloitin kuten Marin usein) Nesteen yhteiskuntavastuuta voidaan korostaa Marininkin suulla, ja jos Nesteen ilmoittamat toimet on riittävästi resurssoitu, ne ovat hyvät.
Neste mukautuu fossiilisten polttoaineiden jatkuvaan muutokseen ja se on Suomen kannalta hyvä asia. Omistajilleen (joukossa paljon pienomistaja) Neste on ollut erittäin hyvä kohde, samoin valtiolle.
UPM:n kohdalla taustalla oli Wahlroosin & Pesosen aktiiviset vaikuttamispyrkimykset työmarkkinapolitiikkaan. Sinällään Marin olisi kyllä voinut jättää kommentoimatta, kun ei sillä mitään saavutettu.
Neste on viestinyt keskittävänsä toimintojaan Porvooseen ja/tai Hollantiin. Ajatuksena on ymmärtääkseni vähentää perinteisen öljynjalostuksen osuutta ja vahvistaa panostusta uusiutuviin. Tältä osin suunnitelma on ollut tiedossa ja etenee.
Populismi-sana on kärsinyt vahvan inflaation, kun se yhdistetään nykyään melkeinpä mihin tahansa politiikkatoimeen tai kommenttiin, joka on oman näkemyksen vastainen.
Neste on viestinyt keskittävänsä toimintojaan Porvooseen ja/tai Hollantiin. Ajatuksena on ymmärtääkseni vähentää perinteisen öljynjalostuksen osuutta ja vahvistaa panostusta uusiutuviin. Tältä osin suunnitelma on ollut tiedossa ja etenee.
Populismi-sana on kärsinyt vahvan inflaation, kun se yhdistetään nykyään melkeinpä mihin tahansa politiikkatoimeen tai kommenttiin, joka on oman näkemyksen vastainen.
Mulla tässä on hieman erilainen näkökulma, koska näen UPM:n kertoneen vuosia yleisellä tasolla ja sitten puoli vuotta etukäteen tarkkaan, millaisilla ehdoilla yhtiö voisi nykykapasiteetilla Suomessa jatkaa. Tämä voidaan nimetä aktiiviseksi vaikuttamiseksi työmarkkinapolitiikkaan tai yhtiön talouskriteerien avaamiseksi, jotta muutoksia ei nyt tulisi.
Taustalla on kuitenkin kannattavuus ja muistaakseni Paperiliitonkin puheenjohtaja arvioi Kaipolan kannattavuuden olevan jatkossa siinä ja siinä. Sanomalehtipaperin kysyntä on pudonnut ja printtimedian osuus vrt digitaaliseen laskussa. Paperiliitossa tämä ymmärretään.
Tässä tilanteessa olisi pitänyt löytyä jotain sellaista, että jatko olisi ollut kannattavaa. Ei löytynyt. Ja ehkä hyvä niin.
Tämä on varmasti monin osin totta. Kuitenkin Marinin toimet UPM:n casen kohdalta ovat ihan oppikirjaesimerkki populismista. Vastakkainasettelua, eliitti-köyhät, isänmaallisuus-epäisänmaallisuus... populismille oikein tyypillistä kannatuksen tavoittelua kansaa kiihottamalla.
Pesonen on antanut useita haastatteluja ja viihtynyt tv:ssä elinkeinoelämän edustajana. Hän on myös Keskuskauppakamarin hallituksen pj. Wahlroos on myös aktiivinen oikeistolainen talousvaikuttaja, jolla on selkeä agenda ja väylät vaikuttaa median kautta.
Kaikki tietävät syyt Kaipolan tehtaan lakkauttamiseen. Eikä sitä sinällään käy vastustaminen. Kuitenkin kriisiaikana, kun puhutaan jatkuvasti valtiolle esitetyistä elvytys- ja tukivaatimuksista, yritysten ja poliitikkojen toimet limittyvät.
Tapauksessa oli varmasti myös henkilöhistoriaa taustalla. Elinkeinoelämä on näkyvien kasvojensa kautta vastustanut Rinteen-Marinin hallitusta alusta lähtien. Kaipolan sulkeminen osui siinä mielessä arkaan aikaan.
Näin jälkikäteen luulen, että Marin koki loukkauksena ettei häntä henkilökohtaisesti informoitu etukäteen. Tämä infon puute tuli myös esille. Marin suuttui ja lateli yksityistä elinkeinoelämää koskevia vaatimuksia, kuten vähintään yhteiskuntavastuuta vaikeassa tilanteessa.
Se ei Marinille riittänyt, vaan hän otti esille myös isänmaallisuuden. Marin kertoi toivoneensa aitoa yhteishenkeä isänmaan puolesta kriisin keskellä. Metsäteollisuuden ilmoitus kertoo varsin toisenlaista viestiä, Marin totesi. Varsinkin oikealla ja työnantajien piirissä Marinin nähtiin syyttävän UPM:n omistajia epäisänmaallisiksi.
Nyt Marin on ollut hiljaa kun valtion yhtiöt (merkittävin omistaja, omistaja) antavat samanlaisia irtisanomisilmoituksia. Totta kai tämä aiheuttaa kettuilua Marinin suuntaan. Täysin syystä.
Itse toivoin jo, että pääministeri kykenisi johtamaan maata eikä jatkaisi syyttelyä eri suuntiin hyvin poliittisesti valikoiduin kriteerein.
Ministeri Annika Saarikko väläytti uuden yliopiston perustamista: ”Korkeakoulujärjestelmämme ei ole ikinä valmis” - Politiikka | HS.fi
Miksipä ei opiskelija saisi parempia tukia pöndellä, jossa opiskeleminen on halvempaa. Samaan aikaan kun persut "kaupunkilaistuvat" niin Kepu kosiskelee maaseudun äänestäjiä takaisin lappamalla rahaa maaseudulle.
Miksipä ei opiskelija saisi parempia tukia pöndellä, jossa opiskeleminen on halvempaa. Samaan aikaan kun persut "kaupunkilaistuvat" niin Kepu kosiskelee maaseudun äänestäjiä takaisin lappamalla rahaa maaseudulle.
En nyt tuosta uudesta yliopistosta innostu. Mutta tuohon tukiasiaan, pitäisi päästä enemmän siihen että asumistuet ovat riippumattomia asuinkunnasta ja että niissä on omavastuuosuus, jolloin tuettavalle on porkkana pyrkiä etsimään itselleen sopivan edullinen asunto. Tähän pitäisi mielestäni pyrkiä ja se vähentäisi myös painetta muuttaa isoihin keskuksiin. Ehkä myös motivoisi kimppakämppäasumiseen.
”Keskittämisen perusteet ovat murtuneet! Tuntuu uskomattomalta sanoa se ääneen, mutta näin se on.”
Tuohan on kuin jossain hurmoksessa. Hiki päässä taistellaan megatrendejä vastaan.
Mitä enemmän tuota kepun hallitustoimintaa seuraa, sitä enemmän alkaa harmittaa, että sini-puna -yhteistyö meni jäihin keväällä 2019.
Voi olla. En tiedä, mitä kulisseissa tapahtuu, joten paha sanoa mitään varmaa.
Minusta silloinen Marinin kommentointi oli klassista sdp vs. kokoomus -nokittelua, joka hyödyttää molempia osapuolia. Varmaan suomalaisen politiikan vanhin arvokonflikti, joka elää ja voi hyvin. Niinpä en nähnyt tuossa mitään suurempaa dramatiikkaa.
Näin taisi joku muukin sanoa. Kokoomus ei mielestäni ole Marinin kommenteista hyötynyt. Perustan arvioni kannatuskyselyihin. Sen sijaan HS kertoi jo aikaa sitten, että SDP:llä oli kirjoittettu strategia, jossa Kokoomusta tuli lyödä ja siirtää keskustelua SDP vs Kokoomus. Olivat oikeassa ainakin omalta kohdaltaan.
Kun katsoo tuo listaa isoimmista kaupungeista joista yliopisto puuttuu eli Lahtea, Poria, Mikkeliä, Kokkolaa ja mitä siellä oli, niin jotenkin niistä ei oikein sivistys hohda ulospäin. Onko kyseessä muna vai kana -ongelma, eli tälläkö siistitäään Suomen Chicago ja tehdään Isomäen seisomokatsomosta sisäsiisti viininmaistelupaikka?
Saarikon kupla puhkesi viimeistään nyt lopullisesti.
Saarikon kupla puhkesi viimeistään nyt lopullisesti.
Viimeksi muokattu:
Kyllähän tuo koulutusverkosto on jo maantieteellisesti melko kattava ja mitään täysin uutta ei kannata perustaa. PK-seudulla lienee niin kattava koulutustarjonta, että vaihtoehtoja on lähes alalle kuin alalle. Maakunnissa sitten tietty on hieman kapeampi valikoima ja tietyn alan koulutuksen perässä joutuu muuttamaan, mutta tuskin se maatakaatava ongelma on.
Enemmän toivoisi keskittymistä ja visiointia sellaiseen, että mikä Suomen koulutetun työvoiman tarve on 10 vuoden päästä. Koulutettavat ikäluokat myös pienenevät ja nykyisestä maahanmuuttajaporukasta ei taida olla yliopistokoulutukseen. Ehkä heidän jälkeläisistään sitten jo onkin 2040-luvulla, jotka ovat pienestä asti sopeutuneet tähän järjestelmään.
Sitä tulevaisuuden "hittialaa" etenkin teknologiateollisuuden puolella pitäisi pystyä ennakoimaan aina kymmenen vuoden päähän ja säädellä aloituspaikkoja ja aktiivisesti perustaa nykyisiin yliopistoihin tarvittaessa uusia laitoksia tulevaisuuden aloille. Kaupallisen puolen koulutustarvemäärä on paremmin ennustettavissa ja siellä ei niinkään tule yllättäviä kysyntäpiikkejä, ellei sitten kaikki tulevaisuuden osaajat päätä jättää Suomea taakseen. Myöskin näitä usein haukuttuja "höpöhöpömaistereita" voidaan kouluttaa se pieni määrä siinä sivussa, että nykyajan individualistit saavat mahdollisuuden yrittää toteuttaa unelmiaan.
Enemmän toivoisi keskittymistä ja visiointia sellaiseen, että mikä Suomen koulutetun työvoiman tarve on 10 vuoden päästä. Koulutettavat ikäluokat myös pienenevät ja nykyisestä maahanmuuttajaporukasta ei taida olla yliopistokoulutukseen. Ehkä heidän jälkeläisistään sitten jo onkin 2040-luvulla, jotka ovat pienestä asti sopeutuneet tähän järjestelmään.
Sitä tulevaisuuden "hittialaa" etenkin teknologiateollisuuden puolella pitäisi pystyä ennakoimaan aina kymmenen vuoden päähän ja säädellä aloituspaikkoja ja aktiivisesti perustaa nykyisiin yliopistoihin tarvittaessa uusia laitoksia tulevaisuuden aloille. Kaupallisen puolen koulutustarvemäärä on paremmin ennustettavissa ja siellä ei niinkään tule yllättäviä kysyntäpiikkejä, ellei sitten kaikki tulevaisuuden osaajat päätä jättää Suomea taakseen. Myöskin näitä usein haukuttuja "höpöhöpömaistereita" voidaan kouluttaa se pieni määrä siinä sivussa, että nykyajan individualistit saavat mahdollisuuden yrittää toteuttaa unelmiaan.
Saarikon lisäyliopistojen tarve ei ehkä pohjaa lisäyliopistojen tarpeeseen, vaan Keskustan kannatukseen. Sen sijaan, että sirotellaan yliopistoja lisää, olisi kaiketi paikallaan kohdistaa lisäresursseja Suomen ainoalle huippuyliopistolle ja parille muulle sen takana.
Mutta onko 1-2 lisäyliopistoa viime kädessä täysin huono ajatus? Saarikon ajatushan opintolainan lyhentämisestä on kopio Norjasta. Harvaan asutulle maaseudulle töihin muuttavat saisivat ehdotuksen mukaan opintolainaansa anteeksi vuosittain 2 600 euron arvosta. Lainan korot pitäisi maksaa itse. Laina pyyhkiytyisi pois, jos alueella asuisi riittävän kauan.
Veronmaksajat lyhentäisivät siis maaseudulle töihin muuttavien opintolainaa. Veronmaksajien piikissä on ennestään vaikka mitä, mutta voisiko tämä tuoda jotain uutta sen osalta, että Suomeen saataisiin yhden tai kahden kasvavan kapungin sijasta viisi-kuusi kasvavaa kaupunkia.
Nykymenolla ei taida muita olla kuin Helsinki tai pääkaupunkiseutu, jota voi käsitellä yhtenäisenä alueena. Tätä en itse osaa pitää fiksuna tavoitteena, päinvastoin.
Juha Sipilän hallituksen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen lähetti korkeakoulujen johdolle avoimen kirjeen, jossa hän esitti kaksi kysymystä:
- Millä aloilla yliopistonne on tutkimuksen kansainvälisessä kärjessä vuonna 2025?
- Millä aloilla yliopistonne tutkimus on laadultaan ja laajuudeltaan kansallisesti merkittävää?
Iso kysymys on, tuetaanko yliopistoilla kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää tutkimusta vai kansallista aluepolitiikkaa vai molempia. Molempiin ei taida resurssit riittää.
Mutta onko 1-2 lisäyliopistoa viime kädessä täysin huono ajatus? Saarikon ajatushan opintolainan lyhentämisestä on kopio Norjasta. Harvaan asutulle maaseudulle töihin muuttavat saisivat ehdotuksen mukaan opintolainaansa anteeksi vuosittain 2 600 euron arvosta. Lainan korot pitäisi maksaa itse. Laina pyyhkiytyisi pois, jos alueella asuisi riittävän kauan.
Veronmaksajat lyhentäisivät siis maaseudulle töihin muuttavien opintolainaa. Veronmaksajien piikissä on ennestään vaikka mitä, mutta voisiko tämä tuoda jotain uutta sen osalta, että Suomeen saataisiin yhden tai kahden kasvavan kapungin sijasta viisi-kuusi kasvavaa kaupunkia.
Nykymenolla ei taida muita olla kuin Helsinki tai pääkaupunkiseutu, jota voi käsitellä yhtenäisenä alueena. Tätä en itse osaa pitää fiksuna tavoitteena, päinvastoin.
Juha Sipilän hallituksen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen lähetti korkeakoulujen johdolle avoimen kirjeen, jossa hän esitti kaksi kysymystä:
- Millä aloilla yliopistonne on tutkimuksen kansainvälisessä kärjessä vuonna 2025?
- Millä aloilla yliopistonne tutkimus on laadultaan ja laajuudeltaan kansallisesti merkittävää?
Iso kysymys on, tuetaanko yliopistoilla kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää tutkimusta vai kansallista aluepolitiikkaa vai molempia. Molempiin ei taida resurssit riittää.
Eläkeputkineuvottelut kaatuivat – Marin: hallituspuolueiden puheenjohtajat käsittelevät työllisyystoimia keskiviikkona
Työmarkkinajärjestöt eivät löytäneet sopua maanantaina.
www.is.fi
Valtava yllätys. Ehkäpä Marinin hallitus tekee kohta ensimmäisen vaikean päätöksen.
Tuskinpa tekee. Nyt on näytön paikka. Turha marista, kun on nesteet housuissa.Eläkeputkineuvottelut kaatuivat – Marin: hallituspuolueiden puheenjohtajat käsittelevät työllisyystoimia keskiviikkona
Työmarkkinajärjestöt eivät löytäneet sopua maanantaina.
Valtava yllätys. Ehkäpä Marinin hallitus tekee kohta ensimmäisen vaikean päätöksen.
Toivoisin vain, että hallitus ottaa lusikan kauniiseen käteensä ja tekee ne tarpeelliset ja epämiellyttävät toimenpiteet, mitä tämä yhteiskunta tarvitsee.
Paikallinen sopiminen ja kestävyysvajeen ratkaisu tulisi viedä nopeasti maaliin saakka.
Sietäisi tehdä. Tuolle eläkeputkelle ei taida olla mitään järkiperusteisia argumentteja. Jutusta lainattua:Eläkeputkineuvottelut kaatuivat – Marin: hallituspuolueiden puheenjohtajat käsittelevät työllisyystoimia keskiviikkona
Työmarkkinajärjestöt eivät löytäneet sopua maanantaina.
Valtava yllätys. Ehkäpä Marinin hallitus tekee kohta ensimmäisen vaikean päätöksen.
– Tärkein kokonaisuus liittyy työttömien lisäpäiväratkaisuun ja muutosturvan parantamiseen. Irtisanottujen työllistymistä nopeutettaisiin lisäämällä koulutusta, pidentämällä työllistymisvapaata ja nopeuttamalla työnhaun aloitusta jo irtisanomisaikana. Muutosturvakoulutuksen kesto pitenisi työsuhteen pituudesta riippuen kahteen tai kolmeen kuukauteen, järjestöt ehdottivat.
Boldasin vähän avainsanoja. Jännä kun meillä nuoremmilla ei ole mitään tuollaisia erityisjärjestelyitä. Jos jää työttömäksi, niin lakki kourassa Kelaan anomaan päivärahoja tai toimeentulotukea. Ei ole edes niitä valtion "takuutyöpaikkoja", joilla hengitetään ilmaa ansiosidonnaisiin.
Eläkeputkineuvottelut kaatuivat – Marin: hallituspuolueiden puheenjohtajat käsittelevät työllisyystoimia keskiviikkona
Työmarkkinajärjestöt eivät löytäneet sopua maanantaina.
Valtava yllätys. Ehkäpä Marinin hallitus tekee kohta ensimmäisen vaikean päätöksen.
Hyvin toimii tämä demareiden hehkuttama kolmikanta.
Samaa mietin itsekin. Onko nuo putken mahdollisesti menettävät edes kovin huonossa asemassa? Moni lienee velaton, ja eläkekin jo pääosin kerätty. Nyt siis joutuisi pahimmillaan olemaan sen muutaman vuoden normaalin työttömyysturvan piirissä. Mitä en nyt ymmärrä?
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy