Tälle väännölle voisi varmaan perustaa uuden ketjun, mutta laitan uusimman päivityksen vielä tähän. Onhan hallitus toinen osapuoli. Tiivistäen Vapaavuori:
1. Helsinki tilasi ulkopuolisen selvityksen kaupungin kriisiorganisaation toiminnasta ja toimenpiteistä koronakriisin ensimmäisessä aallossa.
2. Yksi selvityksen toimenpideohjeista oli tapaaminen Helsingin tai pääkaupunkiseudun kuntien ja hallituksen välillä.
3. Selvitys lähetettiin elokuussa ”keskeisille ministereille”. Mukana oli tapaamistoive.
4. Hallitus tai keskeiset ministerit eivät halunneet tavata.
5. Hallitus arvosteli pääkapunkiseudun toimia.
6. Mitä ei tehdä riittävästi, sitä ei kuitenkaan ole kerrottu Vapaavuoren lukuisista kyselyistä huolimatta.
7. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat päättäneet tarvittavista toimista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa
8. Vapaavuori kyseenalaistaa sen, onko hallituksella ollut tilanteesta eri näkemys kuin näillä tahoilla.
9. jos näin olisi, hallituksen velvollisuus käydä ”strukturoitua keskustelua” pääkaupunkiseudun kanssa olisi todennäköisesti korostunut.
Pitääkö valtion keskustella koronasta Helsingin kanssa? - Jan Vapaavuori
Yksi kuluneen viikon teemoista oli kysymys siitä, pitäisikö valtion keskustella koronatoimista suoraan Helsingin kaupungin kanssa. Erilaisia näkemyksiä piisasi luonnollisesti itse kysymyksestä. Lähes surkuhupaisaa debattia väännettiin siinä sivussa siitäkin, onko jotain keskustelua käyty vai ei...vapaavuori.net
Marin ja Vapaavuori keskustelevat toisistaan ja toistensa tekemättömistä toimista suoraan julkisuuteen, koska Marin ei suostu keskustelmaan Vapaavuoren kanssa.
Ohisalon huomautus tai kommentti julkisuuteen tänään asettuu entistä enemmän kohdalleen Vapaavuoren tekstin jälkeen ja jättää kyllä aineksia mielenkiintoiseen kuvaan Marinista ja Kiurusta.
Asiat eivät taatusti ole olleet näin yksinkertaisia, mutta kaikkea totuutta ei saada esille muutamassa hesarin artikkelissa, joiden tarkoitus tuntuu nyt olevan lähinnä hallituksen suolaaminen. Siksi en ryhtyisi yksisilmäisesti valkopesemään Vapaavuorta, mutten myöskään Marinia, tai muita toimijoita.
Mitä asiaan tulee, Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat päättäneet tarvittavista toimista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
Meillä on tällä hetkellä systeemi jossa on monenlaisia tuloloukkoja. On ensinnäkin hyvin hyvin kyseenalaista, että kannattaako monien työttömien ottaa työtä vastaan kaikissa tilanteissa. Samoin on hyvin kyseenalaista kannattaako työntekijöiden tehdä enempää töitä tietyissä tilanteissa. Näiden loukkojen purkaminen tapahtuu sillä, että työtä tekevien ansioita kasvatetaan suhteessa työtä tekemättömiin. Ei ole olemassa muuta keinoa. Se on juuri niin yksinkertaista.Kyllä mahdollisen talouskasvun ja menestyksen tulee heijastua jokaisen desiilin tuloihin.
Helsingin, pk-seudun ja Jan Vapaavuoren välille pitäisi tehdä ero julkisessa keskustelussa. Jan Vapaavuori ei ole Helsinki, eikä Sanna Marin ole Suomi. :P
Sori jos hyppään väliin, mutta:Kovasi jaksat kitistä silti Vapaavuoresta ja ylistää Marinia.
Pitää erottaa markkinatalouden mekanismit kansantaloudesta. Maksimaalinen markkinoiden vapaus ei tuo automaattisesti maksimaalisia hyötyjä valtiolle. Joillekin kansalaisille siitä on hyötyä, mutta kuten äänestystuloksista näkyy, aktiiviselle talouspolitiikalle on paljon laajempi kannatus.Markkinatalouteen on työkalut, joita SDP ei halua käyttää, koska ne ovat juuri nuo veronalennukset ja sitä kautta kilpailukyvyn saavuttaminen. Toki markkinataloutta ei voi voittaa, joten sitä ei kannata yrittääkään vaan ymmärtää miten se toimii ja hyötyä siitä.
SDP:n ongelma on se, että se on niin pitkään julkisesti kiistänyt tuon tosiasian ja ollut valheellinen retoriikassaan, etteivät nyt enää voi sanoa kasvojaan menettämättä ettei heidän kuninkaallaan ole vaatteita.
Ymmärtääkseni THL:llä ja HUS:lla on näitä päätöksiä tehdessä asiantuntijarooli, mutta sehän ei tarkoita, että heidän asiantuntijansa olisivat toimineet täsmälleen samalla tavalla kuin esimerkiksi kunnissa on päätetty. Tämäpä voi olla yksi syy sille, miksi näkemykset koronan hoitamisstrategiasta eroavat hallinnon eri tasoilla, vaikka konsultoidut asiantuntijat ovat samat.
Joo, tästä en oikeastaan ole täysin eri mieltä. Tarkoitin enemmän palkkojen nousua. Tosin kyllä mä näen, että etuudetkin on syytä kasvaa vähintään elinkustannusten suhteessa, jonkun uudistuksen kohdalla voi tietysti laskeakin, jos on konsensus, että vallitseva taso on liian suuri.Meillä on tällä hetkellä systeemi jossa on monenlaisia tuloloukkoja. On ensinnäkin hyvin hyvin kyseenalaista, että kannattaako monien työttömien ottaa työtä vastaan kaikissa tilanteissa. Samoin on hyvin kyseenalaista kannattaako työntekijöiden tehdä enempää töitä tietyissä tilanteissa. Näiden loukkojen purkaminen tapahtuu sillä, että työtä tekevien ansioita kasvatetaan suhteessa työtä tekemättömiin. Ei ole olemassa muuta keinoa. Se on juuri niin yksinkertaista.
On hyvinkin kestämätöntä esittää, että kaikkien desiilien tuloja tulee nostaa ennenkuin ylläolevat ongelmat on korjattu.
Sori jos hyppään väliin, mutta:
kuinka monta kertaa olet antanut viesteissäsi ns. reilun kohtelun joko Sanna Marinille tai hallitukselle? En lue päivittäin, mutta varmaan ainakin 95% viesteistä noudattelee samaa logiikkaa: hallitus tekee väärin, kokoomus ja Vapaavuori tekee oikein; tekisipä Marin kuten minä toivon, eli kuten Vapaavuori toivoo, eli kuten kokoomus toivoo. Ja tämä sitten kiertää loopilla. Lähteinä yleensä kokoomuslaiset lehdet tai HS.
Harvoin puolustan Marinia. Mutta se johtuu vain siitä, että puolustamiseen ei ole syytä. Tällä kertaa on. Ekonomistit puhuvat vahingossa tai tarkoituksella eri asiasta kuin Marin.
Marin = varallisuuserot kasvussa, vauraiden vauraus kasvaa entisestään
Ekonomistit = tuloerot eivät ole kasvaneet
Varallisuuserojen kasvaminen on eri asia kuin tuloerojen kasvaminen. Ihmettelen, että ihan perusasia menee kommentoineilta ekonomisteilta ohi.
Ei tarvitse fakiirin kykyjä huomatakseen, miksi Vapaavuoren ja hallituksen välillä hiertää. Vapaavuori on johdonmukaisesti ajanut Helsingin etua niin sotessa kuin kaikissa muissakin aiheissa. Välillä hallitus taipuu, välillä ei. Ihmiset äänestivät Vapaavuorta juuri siksi, että hänellä on kyky toimia neuvottelupöydissä ja mediassa. Se aiheuttaa luonnollisesti myös konflikteja.
Tästä kun kelataan noin kuukausi taaksepäin, niin päästään tapahtumien alkulähteille. Hallitus lähti noudattamaan alueellisen toiminnan linjaa, kuten täällä ja muualla somessa toivottiin. Ei annettu suoria ukaaseja Arkadianmäeltä, vaan annettiin valta aluehallintovirastoille, kuten lain mukaan kuuluukin. Vähän ehkä heristeltiin sormea, että jos nyt ei toimita, niin tilanne voi pahentua.
Pitäisiköhän pyytää Martti Hetemäeltä kommenttia tähän? Minusta on näyttänyt siltä, että Uusimaa Helsingin johdolla on vetänyt löysempää linjaa kuin mikä olisi ollut maan etu. Ehkäpä valmiuslaki kuitenkin olisi parempi instrumentti kuin alueiden tietty autonomia näissä toimissa?En usko, että Vapaavuori tai suuret kaupungit kaipaavat hallitukselta täsmäohjeita. Vapaavuorikin on todennut, että Helsinki kaipaisi ainoastaan täsmennystä sille, mitä on tehty väärin, kun siitä riittää Kiurulla ja Marinilla juttua kulisseissa ja julkisuudessa. Kiuruhan on esittänyt kovia toimia itse, mutta ne eivät ole olleet edes laillisia eikä niillä ole ollut muun hallituksen tukea.
Poimin vastauksesta muutamia kohtia, mutta en padillä ala frankenstein-lainausta tekemään.Pitää erottaa markkinatalouden mekanismit kansantaloudesta. Maksimaalinen markkinoiden vapaus ei tuo automaattisesti maksimaalisia hyötyjä valtiolle. Joillekin kansalaisille siitä on hyötyä, mutta kuten äänestystuloksista näkyy, aktiiviselle talouspolitiikalle on paljon laajempi kannatus.
Veronalennukset toisivat toki lisää rahaa ylemmälle keskiluokalle, ehkä hieman alemmallekin. Kustannuksena olisi joko leikkaukset tai palvelutason alentaminen. Suurimmalle osalle ihmisistä on parempi diili, että terveydenhuolto ja koululaitos rullaa edes nykyisillä resursseilla.
Minusta eduskunnassa on harmillisen vähän poliitikoita, jotka ajaisivat markkinatalouden ja hyvinvointivaltion etuja oikeassa suhteessa.
Voihan tämä olla poliittista peliä puolin ja toisin. Hallitus haluaa ajaa kaksilla rattailla, eikä lähteä kertomaan täsmäohjeita, jotta voivat jälkikäteen heittää Vapaavuoren bussin alle jos Helsingissä ei ole riittävästi rajoituksia tai sitten rajoituksia on ollut liikaa. Tämä on kysymys, josta ei sellaista vaihtoehtoa löydy johon kaikki olisivat tyytyväisiä, eli vastuu kannattaa ulkoistaa muille, jonka hallitus onkin viisaasti tehnyt.En usko, että Vapaavuori tai suuret kaupungit kaipaavat hallitukselta täsmäohjeita. Vapaavuorikin on todennut, että Helsinki kaipaisi ainoastaan täsmennystä sille, mitä on tehty väärin, kun siitä riittää Kiurulla ja Marinilla juttua kulisseissa ja julkisuudessa. Kiuruhan on esittänyt kovia toimia itse, mutta ne eivät ole olleet edes laillisia eikä niillä ole ollut muun hallituksen tukea.
Ei ongelma ole duunarin palkka vaan se, että se sama korotus joudutaan antamaan myös sille paskimmalle tekijälle ja parasta tekijää ei saa palkita helposti enempää.Juu, laitoin tuon paperimiehen lainausmerkkeihin mutta ehkä enemmänkin koitin hakea sitä että monen mielestä Suomessa duunari tienaa liikaa. Mun mielestäni tuo filosofia sotii oikeistolaisuutta vastaan perustavanlaatuisesti.
Hyvää pohdintaa. Täysin samaa mieltä. Paikallinen sopiminen olisi erittäin hyvä ratkaisu monellakin tapaa. Hyvät ahkerat työntekijät ovat arvokas voimavara työnantajille.Ei ongelma ole duunarin palkka vaan se, että se sama korotus joudutaan antamaan myös sille paskimmalle tekijälle ja parasta tekijää ei saa palkita helposti enempää.
Monikin työnantaja olisi valmis maksamaan hyville duunareille vieläkin enemmän jos samalla sille paskimmalle ei tarvitse maksaa korotusta.
AY-liike on tähän johtanut useissa työpaikoissa vaikka työntekijöiden työpanoksessa on merkittävästi eroa niin silti palkka on sama.
Peruspalkka voi olla sama mutta sen päälle työnantajalla tulisi olla mahdollisuudet palkita hyviä.
Lisäksi mm. Ikälisät ovat todella monella alalla oikeasti haittoja vanhemman työntekijän työllistymiseen, työkyvyttömyyseläkkeen ohella.
Pitäisiköhän pyytää Martti Hetemäeltä kommenttia tähän? Minusta on näyttänyt siltä, että Uusimaa Helsingin johdolla on vetänyt löysempää linjaa kuin mikä olisi ollut maan etu. Ehkäpä valmiuslaki kuitenkin olisi parempi instrumentti kuin alueiden tietty autonomia näissä toimissa?
Varmaan on näin. Itse en näe Vapaavuoren tai Helsingin toimissa suurta epäonnistumista myöskään. Jonkinlaiseksi mokaksi voi sanoa tuon, että perjantaina 20.11. päätettiin kyllä ihan olemattomista toimista, vaikka tautitilanne oli jo tuolloin lähtenyt ihan selvästi lapasesta. Ja nuo linjaukset eivät hengissä siis kestäneet kuin muutaman vuorokauden, ja taidettiin jo keskiviikkona 25.11. sopia, että kovempia linjauksia tulee. Kiurusta ei ota selvää, mutta Marinin turhautumisen noihin 20.11. päätettyihin toimiin ymmärtäisin jollain tapaa.Onko Vapaavuori väärässä? Vai onko kyse kuitenkin siitä, että Vapaavuoren arvot ja Rinne-Kiuru-Marinin arvot ovat kaukana toisistaan, joka on kitkan todellinen syy.
Voihan tämä olla poliittista peliä puolin ja toisin. Hallitus haluaa ajaa kaksilla rattailla, eikä lähteä kertomaan täsmäohjeita, jotta voivat jälkikäteen heittää Vapaavuoren bussin alle jos Helsingissä ei ole riittävästi rajoituksia tai sitten rajoituksia on ollut liikaa. Tämä on kysymys, josta ei sellaista vaihtoehtoa löydy johon kaikki olisivat tyytyväisiä, eli vastuu kannattaa ulkoistaa muille, jonka hallitus onkin viisaasti tehnyt.
Vastaavasti voihan Vapaavuoren intressi olla vain paljastaa tuo kaksinaamaisuus ja siten turvata oma selustansa.
Varmaan on näin. Itse en näe Vapaavuoren tai Helsingin toimissa suurta epäonnistumista myöskään. Jonkinlaiseksi mokaksi voi sanoa tuon, että perjantaina 20.11. päätettiin kyllä ihan olemattomista toimista, vaikka tautitilanne oli jo tuolloin lähtenyt ihan selvästi lapasesta. Ja nuo linjaukset eivät hengissä siis kestäneet kuin muutaman vuorokauden, ja taidettiin jo keskiviikkona 25.11. sopia, että kovempia linjauksia tulee. Kiurusta ei ota selvää, mutta Marinin turhautumisen noihin 20.11. päätettyihin toimiin ymmärtäisin jollain tapaa.
Kyllä hyvän miehen lisiä saa maksaa hyville. Ei niitä tarvitse kaikille antaa. Myös tuottavuuteen perustuvat henkilö- ja tiimikohtaiset ovat arkipäivää yksityisen puolen työpaikoissa. Tällaiset kannustimet luovat hyvin johdettuina ja toteutettuna positiivista me-henkeä ja ryhmäpainetta hyviin työsuorituksiin kautta linjan. Jossain julkisen puolen sairaaloissa tms linnakkeissa toki korottelut eivät onnistu yhtä joustavasti.Ei ongelma ole duunarin palkka vaan se, että se sama korotus joudutaan antamaan myös sille paskimmalle tekijälle ja parasta tekijää ei saa palkita helposti enempää.
Monikin työnantaja olisi valmis maksamaan hyville duunareille vieläkin enemmän jos samalla sille paskimmalle ei tarvitse maksaa korotusta.
AY-liike on tähän johtanut useissa työpaikoissa vaikka työntekijöiden työpanoksessa on merkittävästi eroa niin silti palkka on sama.
Peruspalkka voi olla sama mutta sen päälle työnantajalla tulisi olla mahdollisuudet palkita hyviä.
Lisäksi mm. Ikälisät ovat todella monella alalla oikeasti haittoja vanhemman työntekijän työllistymiseen, työkyvyttömyyseläkkeen ohella.
Voidaan maksaa mutta ne peruskorotukset pitää maksaa kaikille ja sitä paikallisesti sovittavaakaan erää ei saada yleensä kohdistettua niille tehokkaille kavereille.Kyllä hyvän miehen lisiä saa maksaa hyville. Ei niitä tarvitse kaikille antaa. Myös tuottavuuteen perustuvat henkilö- ja tiimikohtaiset ovat arkipäivää yksityisen puolen työpaikoissa. Tällaiset kannustimet luovat hyvin johdettuina ja toteutettuna positiivista me-henkeä ja ryhmäpainetta hyviin työsuorituksiin kautta linjan. Jossain julkisen puolen sairaaloissa tms linnakkeissa toki korottelut eivät onnistu yhtä joustavasti.
Ikälisät ovat tietynlainen ongelma. Perstuntumalta veikkaan että monessakaan tessissä ei taida enää 12 vuoden jälkeen korotuksia tulla.
En mä siitä eri mieltä ole etteikö lusmuilusta voisi suurtakin haittaa työantajalle. Mutta ei se välttämättä palkankorotuksien puutteesta kiinni ole.
Hallituksen liikkumatilasta antaa hyvän kuvan se, että siellä on jopa VVM:n grand old man kuiskimassa korvaan kovempia rajoituksia. Ilmeisesti Marin on kuitenkin sen verran kesy rajoitusten toimeenpanossa, että ei ole hetemäkiläisille linjoille vielä ehtinyt, vaikka käytössä on ollut pian vuosi tehokasta peliaikaa.
Tentin joskus Matti Wibergin kirjoittaman artikkelin, jonka pääviesti oli, että ihmiset äänestävät tyhmästi. Mielestäni tuollainen johtopäätös on kuitenkin ongelmallinen. Tarkoitan tällä seuraavaa: Onko kepulainen tyhmä, jos hän äänestää itselleen parempia tulonsiirtoja? Entä onko varakas helsinkiläinen tyhmä, jos hän painottaa äänestyspäätöksessään perintö- ja lahjaveron nostoa? Moni äänestää perustellusti omia etujaan vastaan. Vähintään yhtä moni ajattelee omalla lompakollaan. Talouspolitiikassa on aika vaikea osoittaa mitään yhtä oikeaa linjaa, joka olisi kaikille edullinen.Poimin vastauksesta muutamia kohtia, mutta en padillä ala frankenstein-lainausta tekemään.
Aloitetaan tuosta aktiivisen talouspolitiikan kannatuksesta. Näin varmasti, mutta kuinka iso äänestäjistä ymmärtää asiasta mitään? 5-10%? Olen tästä(kin) jankannut kyllästymiseen asti, mutta Suomalaisten omahyväinen tyytyväisyys on suoraan peruskoulusta tyrkytettyä ja siellä asiaan ei edes pyritä suhtautumaan kriittisesti. Tulee mieleen ihan saman instanssin suhtautuminen kannabiksen. Drugs are bad mmmokay, koska ne laittomia ja siksi niiden käyttö on rikollista.
Viittasin siihen, että veronalennukset pitää rahoittaa jostakin. Ja yleensä arviointineuvosto toteaa, että dynaamiset vaikutukset eivät kata budjettivajetta. Toki aina jää spekuloitavaa suuntaan ja toiseen.Toisekseen en hyväksy yksinkertaistamista, että veronalennukset tarkoittaisivat terveydenhuollon tai koulutuksen leikkauksia. Tuo viesti on helppo retoririnen keino leimata alennukset pahoiksi ja vääriksi, mutta se ei ole rehellistä.
Ei toimi minustakaan optimaalisesti. Tuo työllisyyden nosto on myös kaikkien puolueiden yhteisesti jakama tavoite.Niin kauan kun meillä on 200 000 - 300 000 työtöntä, niin ihan absurdia kuvitella että yhteiskuntamme toimisi nyt optimaalisesti. On aivan päivänselvä asia, että kansakuntamme yhteinen hyvinvointi kasvaisi jos saisimme heistä työllistettyä vaikkapa 100 000. Me elätämme nämä ihmiset jokatapauksessa, mutta sillä tavalla saisimme edes työpanoksen vastineeksi. Jos me saamme työllistettyjä tuon määrän ihmisiä, niin alennukset ovat maksaneet itsensä takaisin reilusti. Tämä tapahtuu kolmella tavalla. Veropohjan laajenemisella, pienemmillä tulonsiirroilla ja talouden dynaamisilla kerrannaisvaikutuksilla. Titta på Sverige. Kun työllisyysaste on kunnossa, niin kansantalous ei velkaannu kuten meillä.
Olen eri mieltä siitä, että rahaa pitäisi riittää pelkästään terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Mutta toki perusasetelma on, että nuo kaksi vaativat eniten fyrkkaa.Tässä tullaan sitten vielä tuohon viimeiseen asiaan, eli oikeaan suhteeseen hyvinvointivaltion ja markkinatalouden välillä se on todella kapea keskitie. Verot pitää minimoida mahdollisimman alas, jolla voidaan tuottaa ne välttämättömät palvelut eli koulut ja terveydenhuollot ettei niistä tarvi tinkiä. Ylimääräistä jakovaraa ei ole hyvinä eikä huonoina aikoina. Meidän pitäisi luopua vasemmiston kollektiivisesta valheesta tai nätimmin sanottuna harhakuvitelmasta. Annetaan Paavo Arhinmäelle benefit of doubt että hän on vain aidosti tyhmä väitäessä, että yhteiskunta ei häviä siinä kun se tarjoaa jotain palvelua kuten vuokra-asumista alle markkinahinnan esim 2% tuotolla. Ei ole olemassa mitään ilmaisia lounaita vaan kaikella on kustannus. Jokainen lainantakaus, menetetty vaihtoehtoistuotto tai vero aiheuttaa kustannuksia. Hyvinvointiyhteiskunta on purjelentokone, josta pitää jokainen ylimääräinen kilo jättää manpäälle mitä ei ehdottomasti tarvita, jos sillä meinataan lentää pitkälle.