On vaikea nähdä miten lakkoilevat paperimiehet juurikaan haittaisivat ihmisten elämää toisin kuin vaikkapa HSL-alueen kuskien yllättävät lakot. Tämäkin on menettänyt tehoaan sitä mukaa kun kuljettajat ovat muuttuneet monikulttuurisemmiksi.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Pelli jatkaa Ilveksessä kaksi vuotta, Stránský palaa kotimaahansaLue lisää »
-
Keskiympyrä: Suomivahteja sorsitaan – Raskilla ja Rinteellä ei riitä Hockey Hall of FameenLue lisää »
-
Tommi Niemelä ei hyväksy fanien väkivaltaa – Muistuttaa kaikenlaisten tunteiden olevan koko ajan läsnäLue lisää »
-
Kuortane oli emäntä Ilveksen kotibileissä − "Kaikilla kulki ja meillä oli hauskaa"Lue lisää »
-
Verneri Hellman siirtyy vahvistamaan TPS:n puolustustaLue lisää »
-
Viljami Nieminen peräänkuuluttaa Liigaan kattavampaa videotuomarointia ja vannoo Sportin nousevan talousvaikeuksistaLue lisää »
Sanna Marinin hallitus
- Viestiketjun aloittaja Ylläpito
- Alkaa
- 2 667 148
- 21 464
Tälle väännölle voisi varmaan perustaa uuden ketjun, mutta laitan uusimman päivityksen vielä tähän. Onhan hallitus toinen osapuoli. Tiivistäen Vapaavuori:
1. Helsinki tilasi ulkopuolisen selvityksen kaupungin kriisiorganisaation toiminnasta ja toimenpiteistä koronakriisin ensimmäisessä aallossa.
2. Yksi selvityksen toimenpideohjeista oli tapaaminen Helsingin tai pääkaupunkiseudun kuntien ja hallituksen välillä.
3. Selvitys lähetettiin elokuussa ”keskeisille ministereille”. Mukana oli tapaamistoive.
4. Hallitus tai keskeiset ministerit eivät halunneet tavata.
5. Hallitus arvosteli pääkapunkiseudun toimia.
6. Mitä ei tehdä riittävästi, sitä ei kuitenkaan ole kerrottu Vapaavuoren lukuisista kyselyistä huolimatta.
7. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat päättäneet tarvittavista toimista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa
8. Vapaavuori kyseenalaistaa sen, onko hallituksella ollut tilanteesta eri näkemys kuin näillä tahoilla.
9. jos näin olisi, hallituksen velvollisuus käydä ”strukturoitua keskustelua” pääkaupunkiseudun kanssa olisi todennäköisesti korostunut.
vapaavuori.net
Marin ja Vapaavuori keskustelevat toisistaan ja toistensa tekemättömistä toimista suoraan julkisuuteen, koska Marin ei suostu keskustelmaan Vapaavuoren kanssa.
Ohisalon huomautus tai kommentti julkisuuteen tänään asettuu entistä enemmän kohdalleen Vapaavuoren tekstin jälkeen ja jättää kyllä aineksia mielenkiintoiseen kuvaan Marinista ja Kiurusta.
1. Helsinki tilasi ulkopuolisen selvityksen kaupungin kriisiorganisaation toiminnasta ja toimenpiteistä koronakriisin ensimmäisessä aallossa.
2. Yksi selvityksen toimenpideohjeista oli tapaaminen Helsingin tai pääkaupunkiseudun kuntien ja hallituksen välillä.
3. Selvitys lähetettiin elokuussa ”keskeisille ministereille”. Mukana oli tapaamistoive.
4. Hallitus tai keskeiset ministerit eivät halunneet tavata.
5. Hallitus arvosteli pääkapunkiseudun toimia.
6. Mitä ei tehdä riittävästi, sitä ei kuitenkaan ole kerrottu Vapaavuoren lukuisista kyselyistä huolimatta.
7. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat päättäneet tarvittavista toimista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa
8. Vapaavuori kyseenalaistaa sen, onko hallituksella ollut tilanteesta eri näkemys kuin näillä tahoilla.
9. jos näin olisi, hallituksen velvollisuus käydä ”strukturoitua keskustelua” pääkaupunkiseudun kanssa olisi todennäköisesti korostunut.
Pitääkö valtion keskustella koronasta Helsingin kanssa? - Jan Vapaavuori
Yksi kuluneen viikon teemoista oli kysymys siitä, pitäisikö valtion keskustella koronatoimista suoraan Helsingin kaupungin kanssa. Erilaisia näkemyksiä piisasi luonnollisesti itse kysymyksestä. Lähes surkuhupaisaa debattia väännettiin siinä sivussa siitäkin, onko jotain keskustelua käyty vai ei...
vapaavuori.net
Marin ja Vapaavuori keskustelevat toisistaan ja toistensa tekemättömistä toimista suoraan julkisuuteen, koska Marin ei suostu keskustelmaan Vapaavuoren kanssa.
Ohisalon huomautus tai kommentti julkisuuteen tänään asettuu entistä enemmän kohdalleen Vapaavuoren tekstin jälkeen ja jättää kyllä aineksia mielenkiintoiseen kuvaan Marinista ja Kiurusta.
Tähän asti Marin on hallinnut mielikuvapolitiikan suvereenisesti, mutta miten on jatkossa. Mielestäni ote lipsuu yhä enemmän. Aiemmin Kokoomus hallitsi mielikuvapolitiikan erinomaisesti ja samalla SDP ja Kepu olivat vihreät kateudesta. Nyt tuntuu, että osat ovat vaihtuneet. Toisin Kepu ui syvissä vesissä ja politiikan suunta on hakusessa.
Lätty-ylämummo
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- IFK
Tälle väännölle voisi varmaan perustaa uuden ketjun, mutta laitan uusimman päivityksen vielä tähän. Onhan hallitus toinen osapuoli. Tiivistäen Vapaavuori:
1. Helsinki tilasi ulkopuolisen selvityksen kaupungin kriisiorganisaation toiminnasta ja toimenpiteistä koronakriisin ensimmäisessä aallossa.
2. Yksi selvityksen toimenpideohjeista oli tapaaminen Helsingin tai pääkaupunkiseudun kuntien ja hallituksen välillä.
3. Selvitys lähetettiin elokuussa ”keskeisille ministereille”. Mukana oli tapaamistoive.
4. Hallitus tai keskeiset ministerit eivät halunneet tavata.
5. Hallitus arvosteli pääkapunkiseudun toimia.
6. Mitä ei tehdä riittävästi, sitä ei kuitenkaan ole kerrottu Vapaavuoren lukuisista kyselyistä huolimatta.
7. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat päättäneet tarvittavista toimista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa
8. Vapaavuori kyseenalaistaa sen, onko hallituksella ollut tilanteesta eri näkemys kuin näillä tahoilla.
9. jos näin olisi, hallituksen velvollisuus käydä ”strukturoitua keskustelua” pääkaupunkiseudun kanssa olisi todennäköisesti korostunut.
Pitääkö valtion keskustella koronasta Helsingin kanssa? - Jan Vapaavuori
Yksi kuluneen viikon teemoista oli kysymys siitä, pitäisikö valtion keskustella koronatoimista suoraan Helsingin kaupungin kanssa. Erilaisia näkemyksiä piisasi luonnollisesti itse kysymyksestä. Lähes surkuhupaisaa debattia väännettiin siinä sivussa siitäkin, onko jotain keskustelua käyty vai ei...
Marin ja Vapaavuori keskustelevat toisistaan ja toistensa tekemättömistä toimista suoraan julkisuuteen, koska Marin ei suostu keskustelmaan Vapaavuoren kanssa.
Ohisalon huomautus tai kommentti julkisuuteen tänään asettuu entistä enemmän kohdalleen Vapaavuoren tekstin jälkeen ja jättää kyllä aineksia mielenkiintoiseen kuvaan Marinista ja Kiurusta.
Kunnilla ja kaupungeilla on käytössään tartuntalain tuoma oikeus ja velvollisuus:
"Kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin (Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä) voi päättää toimialueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta sekä yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltämisestä. Edellytyksenä on, että toimenpide on välttämätön tartuntataudin leviämisen estämiseksi."
Tätä työtä pitää Aluehallintokeskusten valvoa, ja ryhtyä tartittaessa toimenpiteisiin:
" Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella."
Nyt olisi erittäin mielenkiintoista kuulla Jan Vapaavuorelta, että mihin hän olisi tarvinnut hallitusta maanantaina voimaanastuvissa rajoituksissa, joihin on ollut valtuudet käytettävissä koko ajan?
Veikö Olympiakomitean puheenjohtajaksi pyrkiminen käytössä olleen peliajan, ja koronan hoito ei mahtunut työkalenteriin?
Olisiko koronarajoitukset olleet mahdollinen imagotappio Olympiakomitean vaalissa, jota riskiä Vapaavuori ei halunnut ottaa, ja nyt kritiikin noustessa myöhässä olevista toimista hallitusta syyttämällä koitetaan pestä omaa niskaa?
Miksi Helsinki ei tehnyt toimivaltaansa kuuluvia tehtäviä, Jan Vapaavuori?
Asiat eivät taatusti ole olleet näin yksinkertaisia, mutta kaikkea totuutta ei saada esille muutamassa hesarin artikkelissa, joiden tarkoitus tuntuu nyt olevan lähinnä hallituksen suolaaminen. Siksi en ryhtyisi yksisilmäisesti valkopesemään Vapaavuorta, mutten myöskään Marinia, tai muita toimijoita. Yleensä politiikassa näin voimakkaitten hyökkäysten takana on tarve peitellä omia kämmejään, sillä jokainen aikuinen ihminen tietää, että jos vilpitöntä halua on saada yhteistyöllä jotain aikaiseksi, niin tuo Vapaavuoren valitsema toimintalinja ei toimi. Keskusteluyhteys katkeaa yleensä siihen, että vittuilee aikansa, jolloin toisen mitta täyttyy, ja luuri lyödään korvaan. Sitten on ihan turha itkeä sitä, ettei toinen halua jutella enää.
Kovasi jaksat kitistä silti Vapaavuoresta ja ylistää Marinia.
Mitä asiaan tulee, Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat päättäneet tarvittavista toimista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
Jos ja kun hallituksesta supatellaan julkisuuteen ettei ne ole riittäviä, sitten olisi paikallaan todeta, mikä niissä on väärin. Kiuruhan veti jo syksyllä julkisuuteen omat toimet suorassa lähetyksessä, mutta ne taisivat olla laittomia. Sen jälkeen Kiuru kertoi myös julkisuuteen, miten ollaan valmiuslaista parin päivän päässä. Sekin käsittämätöntä sähläystä, kun muu hallitus on eri linjalla.
Jos Kiuru olisi heitetty helvettiin hallituksesta, ja tilalla olisi joku ammattilainen, varmasti neuvotteluyhteys toimisi pääkaupunkiseudun kuntienkin kanssa. Ongelmien esiintyessä puhelin ei vaikenisi.
Ymmärtääkseni THL:llä ja HUS:lla on näitä päätöksiä tehdessä asiantuntijarooli, mutta sehän ei tarkoita, että heidän asiantuntijansa olisivat toimineet täsmälleen samalla tavalla kuin esimerkiksi kunnissa on päätetty. Tämäpä voi olla yksi syy sille, miksi näkemykset koronan hoitamisstrategiasta eroavat hallinnon eri tasoilla, vaikka konsultoidut asiantuntijat ovat samat.
Meillä on tällä hetkellä systeemi jossa on monenlaisia tuloloukkoja. On ensinnäkin hyvin hyvin kyseenalaista, että kannattaako monien työttömien ottaa työtä vastaan kaikissa tilanteissa. Samoin on hyvin kyseenalaista kannattaako työntekijöiden tehdä enempää töitä tietyissä tilanteissa. Näiden loukkojen purkaminen tapahtuu sillä, että työtä tekevien ansioita kasvatetaan suhteessa työtä tekemättömiin. Ei ole olemassa muuta keinoa. Se on juuri niin yksinkertaista.
On hyvinkin kestämätöntä esittää, että kaikkien desiilien tuloja tulee nostaa ennenkuin ylläolevat ongelmat on korjattu.
Minulle on tullut sellainen tunne, että Sanna Marin on Suomen tartuntaluvut eli Marin tahtoisi painaa luvut minimiin riippumatta siitä mitä tapahtuu taloudelle ja ,muu hallitus pl, Kiuru ei ole samalla linjalla.
Sori jos hyppään väliin, mutta:
kuinka monta kertaa olet antanut viesteissäsi ns. reilun kohtelun joko Sanna Marinille tai hallitukselle? En lue päivittäin, mutta varmaan ainakin 95% viesteistä noudattelee samaa logiikkaa: hallitus tekee väärin, kokoomus ja Vapaavuori tekee oikein; tekisipä Marin kuten minä toivon, eli kuten Vapaavuori toivoo, eli kuten kokoomus toivoo. Ja tämä sitten kiertää loopilla. Lähteinä yleensä kokoomuslaiset lehdet tai HS.
Ei tarvitse fakiirin kykyjä huomatakseen, miksi Vapaavuoren ja hallituksen välillä hiertää. Vapaavuori on johdonmukaisesti ajanut Helsingin etua niin sotessa kuin kaikissa muissakin aiheissa. Välillä hallitus taipuu, välillä ei. Ihmiset äänestivät Vapaavuorta juuri siksi, että hänellä on kyky toimia neuvottelupöydissä ja mediassa. Se aiheuttaa luonnollisesti myös konflikteja.
Tästä kun kelataan noin kuukausi taaksepäin, niin päästään tapahtumien alkulähteille. Hallitus lähti noudattamaan alueellisen toiminnan linjaa, kuten täällä ja muualla somessa toivottiin. Ei annettu suoria ukaaseja Arkadianmäeltä, vaan annettiin valta aluehallintovirastoille, kuten lain mukaan kuuluukin. Vähän ehkä heristeltiin sormea, että jos nyt ei toimita, niin tilanne voi pahentua.
Mitä tapahtui seuraavina viikkoina? Ei käytännössä mitään: harrastukset jatkuivat ja leffateatterit, museot sekä uimahallit pysyivät auki. Ainoa ero vaikkapa omaan arkeen oli se, että nyt velvoitettiin käyttämään maskia treenipaikan aulassa. Samalla aulatyöntekijällä näki usein maskin kaulalla.
Se, että näin toimittiin, on ymmärrettävää. Kuka haluaa laittaa harrastukset paussille, kun virusmäärät ovat maltillisia? Kehityksen suunta oli kyllä tiedossa, sekä tietysti se, mitä tulee jatkossa tapahtumaan, jos mikään ei muutu.
Hallituksen liikkumatilasta antaa hyvän kuvan se, että siellä on jopa VVM:n grand old man kuiskimassa korvaan kovempia rajoituksia. Ilmeisesti Marin on kuitenkin sen verran kesy rajoitusten toimeenpanossa, että ei ole hetemäkiläisille linjoille vielä ehtinyt, vaikka käytössä on ollut pian vuosi tehokasta peliaikaa.
Pitää erottaa markkinatalouden mekanismit kansantaloudesta. Maksimaalinen markkinoiden vapaus ei tuo automaattisesti maksimaalisia hyötyjä valtiolle. Joillekin kansalaisille siitä on hyötyä, mutta kuten äänestystuloksista näkyy, aktiiviselle talouspolitiikalle on paljon laajempi kannatus.
Valtion intervention vähentämiselle on aina olemassa puolestapuhujansa. Yleensä voi laskea aika selkeän korrelaation sille, että sama porukka on myös hyötymässä em. politiikasta.
Veronalennukset toisivat toki lisää rahaa ylemmälle keskiluokalle, ehkä hieman alemmallekin. Kustannuksena olisi joko leikkaukset tai palvelutason alentaminen. Suurimmalle osalle ihmisistä on parempi diili, että terveydenhuolto ja koululaitos rullaa edes nykyisillä resursseilla.
Siitä voidaan sitten kiistellä, että mikä on oikea suhde. Itse en näe suurta elintaso- ja hyvinvointieroa vaikkapa Itävallan, Australian, Suomen ja Irlannin välillä. Keskiluokka voi kaikissa kohtuullisen hyvin. Joissain maissa ihmisillä on enemmän henkilökohtaista varallisuutta, toisissa sitten parempi julkinen palvelutaso.
Riippuu vähän näkökulmasta, pitääkö yhtä tai toista politiikkamallia parempana. Mielestäni Suomen malli on keskimääräistä parempi. Ei siksi, että se maksimoisi ihmisten rikastumismahdollisuudet, vaan sen takia, että se tarjoaa kohtuulliset mahdollisuudet jokaiselle. Seurauksena on, kuten tutkimukset osoittavat, korkea luottamus kanssaihmisiin, instituutioihin ja demokratiaan. Nämä ovat osa sitä vakaata toimintaympäristöä, joka tuottaa hyvää myös yritysten laariin.
Suomessa ei tarvitse taistella mafian kanssa, pelätä äkillisiä vallanvaihdoksia tai suojata omaisuutta rikollisjärjestöjen välienselvittelyltä. Työvoiman saatavuus on hyvää etenkin paikkakunnilla, joissa on korkeakouluja. Kulutusmarkkinat ovat pienet, mutta kuitenkin sen verran ostovoimaiset, että Suomen sisämarkkina on toiminut monelle yritykselle reittinä kansainvälistymiseen.
Se, missä olen kyllä samoilla linjoilla kanssasi, on uudistumisen tarve. Tämä koskee yhtä lailla niin sdp:tä, kokoomusta kuin keskustaakin. Pohjimmiltaan ongelma on tietysti se, että ihmiset äänestävät intressivetoisesti. Joskus tämä on vahvuus, mutta nykyään enenevissä määrin heikkous. Minusta eduskunnassa on harmillisen vähän poliitikoita, jotka ajaisivat markkinatalouden ja hyvinvointivaltion etuja oikeassa suhteessa.
Jotain samaa ajattelin itsekin. Kunnat ovat kuunnelleet asiantuntijoita ja tehneet päätökset pääosin niiden ja hallituksen linjausten mukaan.
Joo, tästä en oikeastaan ole täysin eri mieltä. Tarkoitin enemmän palkkojen nousua. Tosin kyllä mä näen, että etuudetkin on syytä kasvaa vähintään elinkustannusten suhteessa, jonkun uudistuksen kohdalla voi tietysti laskeakin, jos on konsensus, että vallitseva taso on liian suuri.
Hyvä vain, että kommentoit. Itse annoin jopa puolustavan kohtelun Marinille edellisen kerran eilen. Sitä voi pitää kyllä epäreiluna, koska Marin on siihen asti höpissyt tuloerojen kasvusta, kuten linkitetyistä jutuista huomasi:
Pelkästään tuossa on yksi kerta enemmän julkista tukemista, mitä Marinin hallituksella on koko aikanaan Vapaavuoren toimien julkista tukemista ja ymmärtämistä.
En usko, että Vapaavuori tai suuret kaupungit kaipaavat hallitukselta täsmäohjeita. Vapaavuorikin on todennut, että Helsinki kaipaisi ainoastaan täsmennystä sille, mitä on tehty väärin, kun siitä riittää Kiurulla ja Marinilla juttua kulisseissa ja julkisuudessa. Kiuruhan on esittänyt kovia toimia itse, mutta ne eivät ole olleet edes laillisia eikä niillä ole ollut muun hallituksen tukea.
Toki ongelmat alkoivat samalla hetkellä kun Rinne/Marinin hallitus nimettiin. SDP ja Keskusta ajoivat sotea maakuntamallina, jota Helsinki + 20 muuta suurta kaupunkia vastustivat jo Sipilän ollessa pääministerinä. Nyt SDP:n ja Keskustan sotemalli vie mm. Espoon mukaan kaupungilta varoja, mutta jättää niihin liittyviä velkoja, ja kaupungin kyky hoitaa kuntalaisten asioita heikkenee. Tämä taisi parantua hieman, onneksi.
Vapaavuori on enemmän kuntalaisten ja tässä tapauksessa Helsingin etujen puolustaja, joka ajaa toimivampaa markkinataloutta ja dynaamisempaa kaupunkikehitystä. Tämä malli ei istu mitenkään Rinne/Marinin SDP:n ja Keskustan ehdoilla toimivan Suomen hallituksen politiikkaan.
Viimeksi muokattu:
Pitäisiköhän pyytää Martti Hetemäeltä kommenttia tähän? Minusta on näyttänyt siltä, että Uusimaa Helsingin johdolla on vetänyt löysempää linjaa kuin mikä olisi ollut maan etu. Ehkäpä valmiuslaki kuitenkin olisi parempi instrumentti kuin alueiden tietty autonomia näissä toimissa?
Poimin vastauksesta muutamia kohtia, mutta en padillä ala frankenstein-lainausta tekemään.
Aloitetaan tuosta aktiivisen talouspolitiikan kannatuksesta. Näin varmasti, mutta kuinka iso äänestäjistä ymmärtää asiasta mitään? 5-10%? Olen tästä(kin) jankannut kyllästymiseen asti, mutta Suomalaisten omahyväinen tyytyväisyys on suoraan peruskoulusta tyrkytettyä ja siellä asiaan ei edes pyritä suhtautumaan kriittisesti. Tulee mieleen ihan saman instanssin suhtautuminen kannabiksen. Drugs are bad mmmokay, koska ne laittomia ja siksi niiden käyttö on rikollista.
Toisekseen en hyväksy yksinkertaistamista, että veronalennukset tarkoittaisivat terveydenhuollon tai koulutuksen leikkauksia. Tuo viesti on helppo retoririnen keino leimata alennukset pahoiksi ja vääriksi, mutta se ei ole rehellistä. Niin kauan kun meillä on 200 000 - 300 000 työtöntä, niin ihan absurdia kuvitella että yhteiskuntamme toimisi nyt optimaalisesti. On aivan päivänselvä asia, että kansakuntamme yhteinen hyvinvointi kasvaisi jos saisimme heistä työllistettyä vaikkapa 100 000. Me elätämme nämä ihmiset jokatapauksessa, mutta sillä tavalla saisimme edes työpanoksen vastineeksi. Jos me saamme työllistettyjä tuon määrän ihmisiä, niin alennukset ovat maksaneet itsensä takaisin reilusti. Tämä tapahtuu kolmella tavalla. Veropohjan laajenemisella, pienemmillä tulonsiirroilla ja talouden dynaamisilla kerrannaisvaikutuksilla. Titta på Sverige. Kun työllisyysaste on kunnossa, niin kansantalous ei velkaannu kuten meillä.
Tässä tullaan sitten vielä tuohon viimeiseen asiaan, eli oikeaan suhteeseen hyvinvointivaltion ja markkinatalouden välillä se on todella kapea keskitie. Verot pitää minimoida mahdollisimman alas, jolla voidaan tuottaa ne välttämättömät palvelut eli koulut ja terveydenhuollot ettei niistä tarvi tinkiä. Ylimääräistä jakovaraa ei ole hyvinä eikä huonoina aikoina. Meidän pitäisi luopua vasemmiston kollektiivisesta valheesta tai nätimmin sanottuna harhakuvitelmasta. Annetaan Paavo Arhinmäelle benefit of doubt että hän on vain aidosti tyhmä väitäessä, että yhteiskunta ei häviä siinä kun se tarjoaa jotain palvelua kuten vuokra-asumista alle markkinahinnan esim 2% tuotolla. Ei ole olemassa mitään ilmaisia lounaita vaan kaikella on kustannus. Jokainen lainantakaus, menetetty vaihtoehtoistuotto tai vero aiheuttaa kustannuksia. Hyvinvointiyhteiskunta on purjelentokone, josta pitää jokainen ylimääräinen kilo jättää manpäälle mitä ei ehdottomasti tarvita, jos sillä meinataan lentää pitkälle.
Viimeksi muokattu:
Voihan tämä olla poliittista peliä puolin ja toisin. Hallitus haluaa ajaa kaksilla rattailla, eikä lähteä kertomaan täsmäohjeita, jotta voivat jälkikäteen heittää Vapaavuoren bussin alle jos Helsingissä ei ole riittävästi rajoituksia tai sitten rajoituksia on ollut liikaa. Tämä on kysymys, josta ei sellaista vaihtoehtoa löydy johon kaikki olisivat tyytyväisiä, eli vastuu kannattaa ulkoistaa muille, jonka hallitus onkin viisaasti tehnyt.
Vastaavasti voihan Vapaavuoren intressi olla vain paljastaa tuo kaksinaamaisuus ja siten turvata oma selustansa.
Ei ongelma ole duunarin palkka vaan se, että se sama korotus joudutaan antamaan myös sille paskimmalle tekijälle ja parasta tekijää ei saa palkita helposti enempää.
Monikin työnantaja olisi valmis maksamaan hyville duunareille vieläkin enemmän jos samalla sille paskimmalle ei tarvitse maksaa korotusta.
AY-liike on tähän johtanut useissa työpaikoissa vaikka työntekijöiden työpanoksessa on merkittävästi eroa niin silti palkka on sama.
Peruspalkka voi olla sama mutta sen päälle työnantajalla tulisi olla mahdollisuudet palkita hyviä.
Lisäksi mm. Ikälisät ovat todella monella alalla oikeasti haittoja vanhemman työntekijän työllistymiseen, työkyvyttömyyseläkkeen ohella.
Hyvää pohdintaa. Täysin samaa mieltä. Paikallinen sopiminen olisi erittäin hyvä ratkaisu monellakin tapaa. Hyvät ahkerat työntekijät ovat arvokas voimavara työnantajille.
Marin totesi, että hallituskumppaneillakin on liikaa koronatoimista erimielisyyksiä, ja hän on väsynyt tähän. Miten veikkaat, ovatko alueet puhtaita poliittiselta väännöltä koronatoimissa? Vapaavuori katsoo asiaa myös elinkeinoelämän näkövinkkelistä, koska hän on kokoomuslainen. Vapaavuori kannatti mm. ravintoloiden ja muun elinkeinoelämän osalta kevyempiä ja asteittain kovenevia rajoituksia, jottei isku elinkeinoelämään olisi niin voimakas.
Onko Vapaavuori väärässä? Vai onko kyse kuitenkin siitä, että Vapaavuoren arvot ja Rinne-Kiuru-Marinin arvot ovat kaukana toisistaan, joka on kitkan todellinen syy.
Oli miten tahansa, nyt olisi syytä toimia yhdessä, vaikka arvot ovat erilaiset. En minä pidä Vapaavuorta virheettömänä - päinvastoin - mutta on hän sentään fiksu. Vapaavuori ei ikinä tulisi Marinin tapaan 750 mrd EU-neuvottelusta kehuen, että saatiin maataloudelle ylimääräinen kuori. Asia, josta suomalaiset tieteentekijät totesivat olevan enemmän haittaa Suomelle kuin jos EU:n tiederahoihin ei olisi koskettu.
Vapaavuori on piikki hallitukselle, koska hän aika armottomasti paljasti jo Sipilän hallituksen vehkeilyn soten osalta. Hän on tavallaan neutraali myös Kokoomuksen suuntaan kritisoiden puoluetta kun näkee tarpeelliseksi. Tässä mielessä siis vaarallinen SDP-Keskustan politiikalle.
Varmaan on näin. Itse en näe Vapaavuoren tai Helsingin toimissa suurta epäonnistumista myöskään. Jonkinlaiseksi mokaksi voi sanoa tuon, että perjantaina 20.11. päätettiin kyllä ihan olemattomista toimista, vaikka tautitilanne oli jo tuolloin lähtenyt ihan selvästi lapasesta. Ja nuo linjaukset eivät hengissä siis kestäneet kuin muutaman vuorokauden, ja taidettiin jo keskiviikkona 25.11. sopia, että kovempia linjauksia tulee. Kiurusta ei ota selvää, mutta Marinin turhautumisen noihin 20.11. päätettyihin toimiin ymmärtäisin jollain tapaa.
Kyllä vain, poliittista peliähän tämä on. Ei Kiuru, Marin ja Vapaavuori toimi vahingossa kuten toimii. Vapaavuoren arvot ovat täysin erilaiset kuin SDP:n ja Keskustan politiikan. Vapaavuori tukee elinkeinoelämän näkemyksiä myös koronan osalta kun taas SDP ja Keskusta - hallituksen voimakaksikko - vetävät piponarut kireällä tiukempaa linjaa.
Helsingin Sanomat kaivoi eroja kuukausi sitten. Hallitus olisi halunnut estää aikuisten eli 18-vuotiaiden ja sitä vanhempien ryhmämuotoisen harrastamisen kiihtymis- tai leviämisvaiheessa. Vapaavuori ei. Hallitus olisi halunnut ainakin huhuissa sulkea tilapäisesti halleja jo silloin. Vapaavuori puolestaan vaati siitä kuultuaan Marinilta ja Kiurulta vastausta, haluavatko nämä, että jääkiekon SM-liiga keskeytetään.
Tuollaisia ne erot on ravintoloiden aukiolon lisäksi, kun mediasta kaivelee. Mutta parempi olisi istua alas, ja käsitellä ongelmat. Silloin julkisuuteen tulisi toivottavast hallituksen osalta vain yksi viesti. Tähän asti hallitus on viestinut Marinin, Lintilän ja Kiurun erilaisia versioita.
Totta. Kuuntelin Vapaavuoren infon ja sen mukaan tilanne oli muuttunut. Kriteereistä muistaakseni kaksi lisää oli täyttynyt edellisten päätösten jälkeen, ja ne edellyttivät sitten ennalta tehdyn toimenpidesuunnitelman mukaisesti uusia päätöksiä. Mutta tämä siis Vapaavuoren suusta. En ole verranut tartuntalukuja tms itse.
Sonny Burnett
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lukko
Kyllä hyvän miehen lisiä saa maksaa hyville. Ei niitä tarvitse kaikille antaa. Myös tuottavuuteen perustuvat henkilö- ja tiimikohtaiset ovat arkipäivää yksityisen puolen työpaikoissa. Tällaiset kannustimet luovat hyvin johdettuina ja toteutettuna positiivista me-henkeä ja ryhmäpainetta hyviin työsuorituksiin kautta linjan. Jossain julkisen puolen sairaaloissa tms linnakkeissa toki korottelut eivät onnistu yhtä joustavasti.
Ikälisät ovat tietynlainen ongelma. Perstuntumalta veikkaan että monessakaan tessissä ei taida enää 12 vuoden jälkeen korotuksia tulla.
En mä siitä eri mieltä ole etteikö lusmuilusta voisi suurtakin haittaa työantajalle. Mutta ei se välttämättä palkankorotuksien puutteesta kiinni ole.
Voidaan maksaa mutta ne peruskorotukset pitää maksaa kaikille ja sitä paikallisesti sovittavaakaan erää ei saada yleensä kohdistettua niille tehokkaille kavereille.
Niin ne vaativat myös ay-jääriltä ymmärrystä sen suhteen, että jokaisen työpanos tulokseen ei ole samanarvoinen.
Ikälisät ovat todella monella alalla ongelmallisia kun tekijän työpanos on tippunut siitä huippuajasta, mutta palkka on kovin vaikka tuotos ei sitä ole.
Sen takia palkan pitäisi nimenomaan olla suhteessa tuotokseen ei siihen kuinka pitkään on ollut talossa tai alalla.
Toki se vaatisi monella alalla ajattelun muutosta ettei ne työssä olo vuodet ole ratkaiseva juttu ja töitä, että palkkaus saadaan muutettua.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy