Ei voi olla tuollaista. Miten meinaat nyt kiskoa sen täyden peräkärryn Hangosta Utsjoelle 20 asteen pakkasessa ja entäs sitten, kun se syttyy tuleen vielä siellä parkkihallissa?.
Teslaa vastaan on nostettu USAssa ties kuinka mones oikeusjuttu, koska Tesla laski päivityksellä merkittävästi joidenkin autojensa toimintamatkaa. Pudotus on prosentuaalisesti suuri. Syynä pudotukseen ovat itsestään syttyvät akut, palavat autot.
Ryhtyisikö firma asiakkaiden vastarinnan herättäviin ja firman mainetta vahingoittaviin toimiin, jos se ei pitäisi akkupalo-ongelmaa todellisena? Ei varmasti ryhtyisi. Teslalla tiedetään, että sen autoissa on palo-ongelma. Palo-ongelma on niin suuri, että firma katsoo toimintamatkan merkittävän laskemisen oikeusjuttuineen ja asiakastyytymättömyyksineen järkevämmäksi vaihtoehtoksi kuin paloriskin ottamisen.
Kannattaako kuluttajan ostaa auto firmalta, joka pystyy jälkikäteen heikentämään tuotteensa ominaisuuksia siksi, että osto-ominaisuuksilla varustettu auto on vaarallinen? Ei kannata.
Eivätkä nämä akkupalot koske ainoastaan Teslaa. Korealaisetkin palavat. Palavat jo nyt, vaikka sähköautot ovat uusia. Aika näyttää, mitä tapahtuu, kun sähköautokannan keski-ikä on 12 vuotta ja autot ovat kolhittuja.
Polttisten palot sentään liittyvät pääsääntöisesti käyttöön. Ne syttyvät ajon aikana tai ajon jälkeen, mutta vanhatkin autot syttyvät itsekseen vain harvoin suhteessa autokannan kokoon.
Muistutetaanpa taas sähköautoilun rajoitteista ja ongelmista. Ne ovat todellisia, eivät kuvitteellisia.
Useimmat selviäisivät päivittäisistä ajoistaan sadan kilon akulla, mutta pitkien matkojen mahdollistamiseksi autoihin täytyy lastata 400-500 kiloa akkuja, joista suurinta osaa kuljetetaan melkein aina turhaan mukana. Tällöinkin toimintamatka on polttiksiin verrattuna vaatimaton.
Akkujen valmistus ja niiden vaatimat raaka-aineet ovat ympäristöongelma. Ympäristön näkökulmasta olisi järkevämpää valmistaa viisi hybridiä kuin yksi sähköauto, koska suurin osa sähköautoista ajaa päivittäin matkoja, jotka pääsisi sähköllä hybridilläkin. Sähköautoilu ei ole ympäristöystävällistä. Ei toki ole hybridiautoilukaan, mutta on se sentään selvästi parempi vaihtoehto kuin sähköautoilu. Hybridillä saavutetaan lähes samat päästövähennykset kuin sähköautolla, mutta hybridin aiheuttama ympäristökuormitus ei ole yhtä suuri.
Iltalehden E-Tronin koeajanut toimittaja valitteli, että kovemmilla nopeuksilla toimintamatka hupenee silmissä. Ihmekös tuo. E-Tron on laadukas tankki. Se tarjoaa hienostuneen kokemuksen, mutta painaa yli kaksi ja puoli tonnia ja on auton näköinen. Sähköautoille autonnäköisyys on myrkkyä. Niille ainoa sopiva muoto on ovikiila, koska kaikki vastusta lisäävät tekijät romahduttavat sähköautojen toimintamatkan. Ulkoisilla tekijöillä tarkoitan esimerkiksi nopeuden voimakasta vaikutusta, suurta kokoa, kattokuorman suurta vaikutusta, peräkärryn erittäin suurta vaikutusta, sateen vaikutusta, tuulen vaikutusta, kylmyyden vaikutusta jne.
Liikennevirtaa hitaammin ajavista sähköautoista onkin syntynyt internetin syövereihin lukuisia ketjuja. Niitä on myös sähköautofoorumeilla. Kas, kun sähköautoilijalle on sittenkin kätevämpää ajaa hitaasti ja jättää lataus väliin kuin mennä lataamaan. Tästäkin E-Tronin koeajaja valitteli. Latauspaikat olivat täynnä, täytyi jonottaa. Kaiken lisäksi lataus julkisilla paikoilla ei usein toimi ja saattaa olla myös kallista. Julkisen latauksen teknisistä ongelmista onneksi päästäneen eroon ajan kanssa. Hinnat sen sijaan tuskin laskevat.
Nopeuden vaikutuksesta toimintamatkaan kertoo hyvin se, että rata-ajossa Model 3 menetti kapasiteetistaan viidenneksen kuuden kilometrin aikana. Sähkövehkeet eivät sovi kovaan kuormitukseen, ainoastaan kaupunkihipsutteluun
Kaiken lisäksi autojen valmistajat suosittelevat akkujen säästämiseksi latausta vain välillä 40-80 %. Suositus on sama kuin kännyköillekin. Mutta kuka tahtoo rajoittaa vajavaisella latauksella auton toimintamatkaa, kun se on jo valmiiksi rajoittunut?
20 tonnilla saa uudehkon vähän ajetun Skodan farkun, jolla voi hyvin päästä vielä parikolmesataatuhatta. Pikkudieseli kuluttaa viisi litraa sadalla, sulan maan aikaan vähemmänkin. Jos ajaa vuodessa 30 000, polttoainekuluihin menee reilut puolitoistasataa kuukaudessa (+dieselvero). Se ei autoilun kokonaiskustannukset huomioiden hirveästi ole. Pikkudieselillä saattaa oikeasti päästä yhdellä tankillisella lappiin, eikä mikään estä vetämästä sillä peräkärryä.
Akkuvehkeitä ei osteta järjellä. Ovatpahan taas yksi höyrähdys, jolla kuluttajat saadaan tuntemaan itsensä ainutlaatuisiksi. Järjellä toimiva kuluttaja ei sähköautoa osta, jos ei pakoteta. Kaasu, vety, hybridit ja muut ratkaisut, joilla pystyään mahdollisesti yhdistämään pitkä toimintamatka ja nopea tankkaus, ovat asia erikseen. Eivät kuluttajat tyhmiä ole. Suurin osa heistä ei vain höyrähdä niin kuin "edelläkävijät", joille hyvä pössis on järkeä tärkeämpää.
Jotenkin sitä toivoisi, että sähköautoilijat myöntäisivät sähköautoilun olevan toimintaa, joka sopii varakkaille ihmisille, jotka eivät aja pitkiä matkoja vaan pysyvät jatkuvasti kotilatauksen piirissä. Kun siirrytään vähävaraisempiin kansanosiin tai pitkiin matkoihin, sähköautoilusta tulee moottoripyöräilyn kaltainen harrastus, jota ei voi järjellä perustella. Silloin sen valitsemiseen tarvitaan ideologiaa ja tunnetta.
.