@Mediakuutio
Tasa-arvo liittyy siten, että niiden henkilöiden asumisen hankaloittaminen rataverkon varrella, joiden työajat eivät noudata toimistotyöaikoja, ei kuulosta kovin tasa-arvoiselta.
Ihmisten elämäntilanteiden kirjo miljoonan asukkaan työssäkäyntialueella on valtava. Meillä esimerkiksi vaimon kanssa on nykyisen kodin kautta kulkien työpaikkojen välinen etäisyys nopeinta maantieyhteyttä käyttäen 72km. Minulla on käytössä tasan yksi julkinen liikenneyhteys, ja silläkään en ehdi aikaisimpiin työvuoroihini. Vaimolla muutama vaihtoehto, mutta jokaisen kesto matkan pituuteen nähden kohtuuton.
Muuttamalla keskustaan tai Pasilaan pääsemme molemnat vaihdottoman yhteyden piiriin. Mitä pysäköintiin tulee, niin kun jossain vaiheessa tuo sohva sinne keskustaan kannetaan, voi hyvinkin olla että pysäköintiin tulee nykyisen työpaikalle jättämisen lisäksi kolmas ulottuvuus: auton siirtäminen esimerkiksi Oulunkylään aamuvuoroa edeltävänä iltana.
Suo siellä, vetelä täällä. Mielestäni me ja lukemattomat muut olemme jo tehneet varsin suuria myönnytyksiä muuttaessamme pk-seudulle työn vuoksi. Maksamme kunnallusveromme Helsinkiin, vaikka työtulomme saamme muista kunnista. Vähennämme autoilua tietoisesti mutta tietoisena siitä ettei siitä kokonaan pysty luopumaan. Ylläpidämme valmiutta siirtyä vähäpäästöisempään autoiluun sillä, että tällä hetkellä emme sido pääomia uudehkoon polttomoottoritekniikkaan vaan maksamme asuntolainaa mikä mahdollistaa omalta osaltaan vaikkapa sähköautoilun noin kymmenen vuoden päästä.
Kovin paljon enempään ei pysty, valitettavasti, luopumatta työssäkäynnistä. Tuskin olen ainoa tässä tilanteessa oleva.
Yksityisautoilun vähentyminen on megatrendi, joka tosin tulee näkyville vasta kun suuret ikäluokat kupsahtavat. Turha hätiköidä liikaa. Kysymys on kymmenestä vuodesta.