Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Keltainen Jaffa]

En nyt sano, että Helmisen luoma Hiitelän pelitapa (pitää olla tarkkana tässä, tai alkaa pilkunussinta) ei olisi syypää jumbosijalle, mutta kyllähän tuo pelaajien tyhjennysmyynti ja talousasiat Ilveksen viimeisellä sijalla tulevat pitämään kauden loppuajan, vaikka peli olisi alkukaudesta näyttänyt mitä.

Tähän kohtaan myönnettäköön, että en ole Ilveksen asioiden asiantuntija.

Ps. Hittoon Helmisen ja Hiitelän nimet: Se on Ilveksen pelitapa, niin kaikki ovat tyytyväisiä.

 

[Fordél]

En nyt sano, että Helmisen luoma Hiitelän pelitapa (pitää olla tarkkana tässä, tai alkaa pilkunussinta) ei olisi syypää jumbosijalle, mutta kyllähän tuo pelaajien tyhjennysmyynti ja talousasiat Ilveksen viimeisellä sijalla tulevat pitämään kauden loppuajan, vaikka peli olisi alkukaudesta näyttänyt mitä.

Ilveksen peli ei ole toiminut tällä kaudella muutamaa ajanjaksoa lukuunottamatta. Syksyllä nähtiin jo vähän valonpilkahdusta, kun Pajuoja lähti lisäämään kiekkokontrollia Ilveksen pelitapaan. Valitettavasti se työ jäi kesken potkujen takia. Sen jälkeen on menty yhä vahvemmin Helmisen pelitavalla, joka ei valitettavasti toimi tällä jengillä.

Ongelmia on tottakai muuallakin. Jo lähtökohtaisesti Ilveksen joukkue on koottu väärin. Eli ei kyse ole vain pelitavasta, mutta on se keskeinen tekijä Ilveksen katastrofaalisessa kaudessa.

 

[Wäinö#16]

Petteri Sihvonen - Johtavan Pelikirja

Linkki vie Sihvosen blogiin, jossa hän hän kirjaa teesejään journalismistaan. Moni "oikea" journalisti varmaan repisi noista teeseistä pelihousunsa, mutta kyllähän nuo teesit peilaavat hyvin mistä Sihvosen touhussa on kyse. Eri asia on sitten ovatko nuo tavoitteet arvostettavia. Selkeästi tavoite on luoda on vastakkain asettelua, keskustelua ja älämölöä ja samalla sitten julkisuutta Urheilulehdelle.

Henk.koht. en osaa arvostaa tuon tyyppistä journalismia, enkä oikein näe miksi journalistin tarvitsisi niin selkeästi valita oma puoli, saati sitten olla joku paradoksi. Se ei ole enää puolueetonta journalismia vaan lähinnä politikointia. Se on vaivaannuttavaa, kun journalisti on valinnut puolensa jo etukäteen niin selkeästi, että väkisin joutuu keksimään asioita tukemaan omaa näkemystään. Ja oikeastaan tämä linja nousee kohdettaan vastaan, mikä on ollut selkeästi nähtävissä vaikkapa Jukka Jalosen kohdalla ainakin täällä Jatkoajan keskusteluissa. Jalosessa itsessään ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta kun hänen suurin faninsa on täysin kritiikitön Petteri Sihvonen, joutuu Jalonenkin kohtaamaan kaikenlaista roskaa, jonka oikea kohde on itse asiassa Sihvonen. Osa varmaan jopa toivoo tämän takia, että Jalonen epäonnistuu.

Itse arvostan journalismissa pyrkimystä mahdollisimman objektiiviseen totuuteen sekä uusia ja tuoreita näkökulmia. Sihvonen myöntää ainakin puolittain suoraan, että hänellä on taustallaan aina joku oma agenda ja toisaalta hän voi koska tahansa hylätä sen ja keksiä uuden. Mitä siis lopulta jää käteen; paljon älämölöä, keskustelua joka ei vie oikein mihinkään, egotrippailua ja julkisuutta. Maltillisempi, objektiivisempi ja totuutta kohti pyrkivä journalismi on minusta huomattavasti rakentavampaa ja arvostettavampaa ja minusta sille olisi paljon tilausta myös jääkiekon saralla. Sihvosella voisi olla myös sillä linjalla paljon annettavaa, mutta sääli, että mieluummin on valittu tämä lähempänä likasankojournalismia oleva linja. Jatketaan sen oikeasti johtavan odottelua.

 

[msg]

Onhan sen JSN:nkin jo todennut, että journalismilla ja johtavaksi itseään kutsuvan tuotoksilla ei juurikaan ole tekemistä toistensa kanssa. Nykypäivä, Uutispäivä demari ja Suomenmaakin ovat laadukasta objektiivista journalismia, jos verrokkina on Röngän paska-aviisi.

 

[J.Grönvall]

Jalkapallo ja jääkiekko ovat joukkuelajeja molemmat, siinä mielessä voidaan käyttää samoja termejä. Jalkapallossa taktiikalla ja pelikirjalla on kuitenkin suurempi merkitys, koska laji on hidastempoisempi ja kentällä on tuplasti enemmän pelaajia samanaikaisesti. Yksilöiden merkitys on suuri, muttei yhtä suuri kuin jääkiekossa jossa pelaajien väliset tasoerot tulevat enemmän esille mm. siksi että kaukalossa tapahtuu paljon enemmän 1 vs. 1 -tilanteita kuin jalkapallokentällä. Jääkiekossa lajin nopeuden takia reagointiaika on myös pienempi yksittäisissä tilanteissa joka edelleen johtaa yksilöiden välisten erojen korostumiseen.

Kyllä merkitys on ihan yhtä suuri lajissa kuin lajissa. Jääkiekossa yksilön merkitys melkeinpä vähenee samassa suhteessa kuin pelikentän koko vähenee, yhdellä pelaajalla on pienempi alue vastuullaan ja sitä kautta myös tilanteita on helpompi lukea.

Jääkiekon nopeuskin on siinä mielessä myytti, että sehän riippuu ihan siitä miten lätkää pelataan, kyllä futiskin voi olla nopeaa ja itse asiassa silloin se vasta onkin vaikeaa pelata.

Mitä tulee yks-ykkösiin niin ei siinäkään mitään eroa oikeastaan ole, futiksessa asiat ratkeavat ihan samalla tavalla kaksinkamppailuissa ja reagointikyky on erittäin tärkeää, koska hävitessäsi oman alueen luovutat paljon tilaa vastustajalle.

 

[Keltainen Jaffa]

Petteri Sihvonen - Johtavan Pelikirja tekstiä...

Tästä St_Patrickin tekstistä pitää kyllä olla samaa mieltä aivan täysin. Ei tämä jätkä ole mikään journalisti. Itse blogia enemmän kyllä häiritsee sen ensimmäinen kommentti tekstin alla. Onko tuo joku maksettu mainos vai pelkästään Sihvosen omasta kynästä?

 

[Johannes]

Jukka Jalonen kertoi ennen Suomi-Venäjä EHT-ottelua, että hän tyytyväinen, jos pystytään pelaamaan ns. Meidän Peliä. Tämän jälkeen keskustelu termistä täällä lakkasi, koska Jukka Jalonen naulasi määrittelyn kiinni. Jukka Jalonen tarkoitti tietysti Meidän Pelin pelikirjaansa, josta käytti nimitystä Meidän Peli. Minusta asiassa ei enää ole epäselvyyttä. Kun puhutaan yksittäisestä ottelusta ja Meidän Pelistä, niin lähtökohtana on Jukka Jalosen Meidän Pelin pelikirja. Siitähän täällä pääosin keskustellaan, ei niinkään siitä jääkiekkoseuroissa Jääkiekkoliiton johdolla käyvästä Meidän Pelin laajasta kokonaisuudesta. Minä seuraan HVP-tilastoinnillani sitä, miten paljon joukkueilla esiintyy näitä Meidän Pelin elementtejä pelissään. Olen odotellut, että joku muukin seuraisi jotain pelin osa-aluetta, mikä kertoisi, pelataanko siltä osin Meidän Peliä vai ei. Hiljaista on ollut.

Pelin jälkeen, jossa Suomi teki 0 maalia ja hävisi taas Venäjälle, niin Jalonen totesi sen illan maikkarin Tulosruudussa, että oli "tyytyväinen, että luotiin enemmän maalipaikkoja Venäjää vastaan kuin Moskovan pelissä ennen joulua." Taas siffa vääntelet juttua siten kuin haluat. Siksi keskustelu kuolee helposti, kun et pysy asiassa kuin juuri sen verran kuin itseäsi huvittaa ja et taas kerro tietolähdettäsi missä Jalonen sanoi ja mitä, ennen peliä. Kysy Petteri Sihvoselta mitä tarkoittaa kunnollinen tietolähde, kun omat oletukset asioista eivät ole riittävä linkki. Kun kertoo Jukka Jalosen kertoneen jotain, niin pitää kertoa, että missä kertoi, eikä vaan, että mitä kertoi. Tekisit kirjoituksesi kerralla kunnolla, niin ei taas tarvitsisi tingata sinulta tietolähdettä. Lisäksi Jalonen luopukoon heti päävalmentajan työstä,jos on yhden kerran oikeasti ja todistetusti tappiollisen pelin jälkeen tyytyväinen Leijonien peliin kokonaisuutena, sen hävityn pelin osalta. Leijonat ovat nyt pelanneet 9 peliä ja niistä 10 pistettä. Se on 1,11 p/ottelu, joka riittäisi sm-liigassa sijaan 13.

Täällä on kirjoittajia, jotka varmasti tilastoivat monia asioita, mutta eivät jaa tietojaan ilmaiseksi, koska se saattaa olla rahanarvoista tietoa vedonlyönnissä.

 

[Viltsu]

Seppo Hiitelä on ansioitunut jääkiekkovalmentaja. Hänen pelikirjallaan Ilves saavutti SM-liigan mestaruuden vuonna 1985. Nuoret Raimo Helminen ja Mikko Mäkelä nousivat tuolloin kaikkien jääkiekkoa seuraavien tietoisuuteen. Risto Jalo, Jari Neuvonen, Antti Heikkilä, Ville Siren, Hannu Henriksson ja Jukka Tammi muistetaan myös tuon mestarijoukkueen tukipylväinä.

Ainut ongelma nyt on vaan se, että 1980-luvun puolivälin pelikirjalla ei pärjää enää nykypäivänä, ei edes Ilveksen laadukkaalla pelaajamateriaalilla. Helminen ottaa tästäkin vuoren varmasti oppia ensi vuotta ajatellen.

Muistelen, että Ilveksen mestaruus perustui aika pitkälle kolmeen hyvään sentteriin, Jaloon, Helmiseen ja Antti Heikkilään. Voisitko kuitenkin valottaa, millaisella pelikirjalla tuohon aikaan pelattiin? Kun väitän, että kyllä tuolloin jo osattiin pelata hyökäten rintamassa, osattiin lyhytsyöttöpeli, jotkut pakit osasivat antaa helpon syötön keskustaan sentterille, pakki-pakki-syöttöjäkin oli, puhumattakaan viivelähdöistä.

Onhan noista tuon ajan peleistä paljon kokonaisia pelejä youtubessa, sekä SM-liigasta, että kansainvälisistä peleistä. Kyllä niistä on tunnistettavissa monestakin elementtejä Meidän pelistä. Äijät on nykyään isompia ja vauhti kovempaa, mutta enpä sanoisi, että itse peli olisi niin radikaalisti muuttunut, kuin mitä uskotellaan.

 

[J.Grönvall]

Pakko sitten kysyä, kuinka monta pelikirjaa/pelitapaa on ollut käytössä jääkiekossa tähän asti?

Enpä ole laskenut tarkkaa määrää, mutta käytännössä tällä hetkellä on kaksi pääkategoriaa jotka tappelevat keskenään. Cobol on jo sitten hieman valoittanut miten maailman huipulla NHL:ssä mennään, eli siellä pystytään jo pelin aikana vaihtamaan pelitapaa lennosta.

Sitten jos alkaa miettiä taktisia kikkoja ja vertaa niitä vaikka futiksen vastaavaan, niin lätkässä on vielä paljon näkemättä ja kokematta. Jos nyt jotenkin koittaisi vetää yhteen, niin variaatioiden määrä on lätkässä vielä surullisen pieni.

 

[Corkscrew]

Kyllä merkitys on ihan yhtä suuri lajissa kuin lajissa.

Jääkiekon nopeuskin on siinä mielessä myytti, että sehän riippuu ihan siitä miten lätkää pelataan...

Mitä tulee yks-ykkösiin niin ei siinäkään mitään eroa oikeastaan ole...

Onhan nyt kai joku jenkkifutis kuitenkin huomattavasti enemmän pelikirjapeli kuin jääkiekko? Henrik Dettman oli taannoisessa Veikkaajan kolumnissaan sitä mieltä että koko ajan nopeutuvassa koripallossa pelikirjojen- ja tapojen merkitys vähenee. Varmasti tästä asiasta löytyy vastakkaisiakin asiantuntija-arvioita, mutta Dettmannin näkemys vaikuttaa järkevältä ja perustellulta. Jääkiekko on nopeutunut viime vuosina luonnollisen kehityksen lisäksi sääntömuutosten ansiosta, kun puolustavilta pelaajilta on viety mailahäirinnän ja kiekottoman pelaajan estämisen kitkemisen myötä aseita pois.

Jääkiekon nopeus eri lajeja vertailtaessa ei kyllä mielestäni ole mikään myytti vaan aika yleisesti tunnustettu asia? Ja aina ei voi itse vaikuttaa miten peliä pelaa. Jos vastustaja antaa sellaisen prässin kuin esim. Ruotsia Suomea vastaan viime sunnuntaina, niin hitaasti pelaaminen menee mahdottomaksi. Kiekottelu ajokoiramaisesti karvaavia ja loistavasti peliä lukevia hyökkääjiä vastaan vaatii sellaista taitoa mitä Suomen pakeilta ei ainakaan Tukholmassa enää löytynyt.

Totta että jalkapallossa moni tilanne ratkeaa myös 1 vs. 1 -tilanteisiin, joten ehkä eroa ei ole. Lähinnä ajattelin niin että puhdasta miesvartiointia on jääkiekossa paljon enemmän, koska osa joukkueista perustaa koko oman alueen puolustuspelinsä siihen.

Enkä tarkoita missään tapauksessa sitä että pelikirjojen merkitys putoaisi jotenkin radikaalisti. Päinvastoin niiden merkitys sarjatilanteille ja pleijariratkaisuille on erittäin suuri. Painotuksissa tässä taitaa vaan suurin erimielisyys vallita.

 

[siffa]

Pelin jälkeen, jossa Suomi teki 0 maalia ja hävisi taas Venäjälle, niin Jalonen totesi sen illan maikkarin Tulosruudussa, että oli "tyytyväinen, että luotiin enemmän maalipaikkoja Venäjää vastaan kuin Moskovan pelissä ennen joulua." Taas siffa vääntelet juttua siten kuin haluat. Siksi keskustelu kuolee helposti, kun et pysy asiassa kuin juuri sen verran kuin itseäsi huvittaa ja et taas kerro tietolähdettäsi missä Jalonen sanoi ja mitä, ennen peliä. Kysy Petteri Sihvoselta mitä tarkoittaa kunnollinen tietolähde, kun omat oletukset asioista eivät ole riittävä linkki. Kun kertoo Jukka Jalosen kertoneen jotain, niin pitää kertoa, että missä kertoi, eikä vaan, että mitä kertoi. Tekisit kirjoituksesi kerralla kunnolla, niin ei taas tarvitsisi tingata sinulta tietolähdettä. Lisäksi Jalonen luopukoon heti päävalmentajan työstä,jos on yhden kerran oikeasti ja todistetusti tappiollisen pelin jälkeen tyytyväinen Leijonien peliin kokonaisuutena, sen hävityn pelin osalta. Leijonat ovat nyt pelanneet 9 peliä ja niistä 10 pistettä. Se on 1,11 p/ottelu, joka riittäisi sm-liigassa sijaan 13.

Luulin virheellisesti, kun kertasin aiempia kirjoituksiani, että ne olisivat tuttuja täällä keskusteluissa mukana olleille. Eihän se tietenkään niin ole, vaan oletin itsekkäästi, että esim. Johannes muistaisi minun kerranneen aiempaa viestiäni, jossa lähde oli kyllä kerrottu. Kertauksen vuoksi tulkoon mainituksi, että Jukka Jalonen sanoi 9.2.2012 ennen Suomi-Venäjä EHT-ottelua Canal+:n Hockey Nightissa n. klo 18.10 olevansa tyytyväinen, jos pystytään pelaamaan ns. Meidän Peliä. Silloin Jukka Jalonen naulasi lukkoon termin Meidän Peli tarkoittamaan sen laajan merkityksen lisäksi myös Meidän Pelin pelikirjaa. Koko EHT-turnauksen ajan sitten määritelmä Meidän Peli tuli esille Jukka Jalosen lisäksi mm. Juhani Tammisen suusta. Tami puhui siitä 1. kerran Suomi-Venäjä ottelun 1. erätauolla sanomalla, että pysytään 2. erässä uskollisena omalle pelitavalle, tälle ns. Meidän Pelille. Jukka Jalonen selvitti sitten tyytyväisyyttään Venäjä-peliin 11.2.-12 Canal+:lla noin 12.40 ennen Suomi-Tshekki-ottelua sanomalla, että me arvioimme peliä eri tavalla kuin yleisö (esim. Johannes, minun lisäykseni), meille se on pelitavan noudattaminen, kun yleisölle se on voitto tai tappio. Minä olen jälleen kerran Jukka Jalosen kanssa samaa mieltä, että EHT-turnaukset ovat pelitavan testaamista enemmän kuin voitot ja tappiot. Toki Jukka Jalosen Meidän Peli testattiin hyväksi pelikirjaksi Vancouverissa ja viime kevään MM-kisoissa. Meidän Peliähän säädetään harkitusti esim. EHT-turnauksissa saatujen kokemusten mukaan. Älä lähde, Johannes, taas liian hätäisesti erottamaan Jukka Jalosta, prosessi kohti omia MM-kisoja on kesken ja tappiot EHT-turnauksissa antavat oppia vähintään saman verran kuin voitotkin.

Täällä on kirjoittajia, jotka varmasti tilastoivat monia asioita, mutta eivät jaa tietojaan ilmaiseksi, koska se saattaa olla rahanarvoista tietoa vedonlyönnissä.

Mitä tällä tarkoitat? Minä en kokemukseni perusteella usko, että täällä JA:ssa esiintyy muita pelien tilastoijia kuin jo nimerkkinsä puolesta KooKoo-kannattaja Tilastomies ja entinen KooKoo-kannattaja siffa. Esa Siren oli KooKoossa päävalmentaja ja toimitusjohtaja, joka arvosti pelien tilastointia normaalien tilaston tekemisten lisäksi. Voi olla, että pelien tilastoimiseni sai kipinänsä noista Esa Sirenin opeista. Tuota en ole ajatellutkaan, että niillä olisi käyttöä myös vedonlyönnissä. Viestiketjun päähenkilöön Esa Siren liittyy olennaisesti, koska Esa Siren veti KooKoon B-juniorivalmentaja Petteri Sihvosen apuvalmentajakseen kesken kauden, kun KooKoo piti nostaa takaisin Mestikseen. Nousu onnistui, kun mm. Risto Dufvan Jukurit hävisi KooKoolle matkalla kohti Mestistä. Siitä lähtien Petteri Sihvonen on valmentanut jääkiekkoa yhtämittaisesti jo 14 vuotta. Saahan siinä jo pitkän pelaajakokemuksen lisäksi tietoa kirjoittaa ammatikseen jääkiekostakin.

 

[Vesuri]

Mitä tällä tarkoitat? Minä en kokemukseni perusteella usko, että täällä JA:ssa esiintyy muita pelien tilastoijia kuin jo nimerkkinsä puolesta KooKoo-kannattaja Tilastomies ja entinen KooKoo-kannattaja siffa.

Tilastonikkareita löytyy joka lajin parista vaikka millä mitalla. Harvat viitsii julkistaa tällaisella foorumilla tilastoja, joista oikeasti on jotain hyötyäkin. Kaikenlaisia HVP-lähtöjä ym, joilla sellaisenaan ei tee yhtään mitään, raskii kyllä julkaista.

Viestiketjun päähenkilöön Esa Siren liittyy olennaisesti, koska Esa Siren veti KooKoon B-juniorivalmentaja Petteri Sihvosen apuvalmentajakseen kesken kauden, kun KooKoo piti nostaa takaisin Mestikseen. Nousu onnistui, kun mm. Risto Dufvan Jukurit hävisi KooKoolle matkalla kohti Mestistä. Siitä lähtien Petteri Sihvonen on valmentanut jääkiekkoa yhtämittaisesti jo 14 vuotta. Saahan siinä jo pitkän pelaajakokemuksen lisäksi tietoa kirjoittaa ammatikseen jääkiekostakin.

Yleensä luotettavan Eliteprospectsin mukaan ketjun päähenkilö on valmentanut kaikkiaan viidellä kaudella, joista käsittääkseni korkeintaan kolmella kaudella päätoimisesti ammattilaisena. Missä hän on valmentanut loput yhdeksän kautta?

 

[JHag]

Cobol on jo sitten hieman valoittanut miten maailman huipulla NHL:ssä mennään, eli siellä pystytään jo pelin aikana vaihtamaan pelitapaa lennosta.

NHL:n ja SM-liigan pelaajien välinen tasoero näkyy mun mielestäni juuri siinä, että NHL-joukkue pystyy omaksumaan kaksikin pelitapaa yhdeksi kaudeksi ja lisäämään näihinkin hieman variaatioita. Esim. Chicago mestaruuskaudellaan saattoi vaihtaa kesken ottelunkin pystysuunnan kiekon eräänlaiseksi versioksi viivelähdöstä..öh, oiskohan se sitten puolinopeaa (?), kun avataan pakki-pakki-pakki/sena -tyyppisesti. Tai sitten pakki-pakki-laituri-ristikulma, joka on yksi oudoimmista näkemistäni pelisysteemeistä. Nythän tästäkin on jo aikaa se pari vuotta. Oli miten oli, Chicago oli vittumainen joukkue, koska se hallitsi suhteellisen suvereenisti kaksikin erilaista pelitapaa. SM-liigassa ei ole vielä ainakaan nähty joukkuetta, joka oikeasti hallitsee kaksi erilaista pelikirjaa ja onko sellaiselle itse asiassa tarvettakaan 14 joukkueen liigassa? KHL-kiekko on hauska aikamatka menneisyyteen. Yksilöiden varassa mennään ja melko usein joukkueen epätasaisin pelaaja seisoo maalissa - varsinkin jos on venäläinen. Siksi KHL riipii hirveällä rahalla huippuveskareita sinne mieluummin kuin kouluttaa veskareita itse. KHL:n yleisin ylivoimahyökkäys omasta päästä on edelleenkin se, että yksi pelaaja vie kiekon ylös ilman mitään aikeitakaan syötellä toisille.

 

[Johannes]

Älä lähde, Johannes, taas liian hätäisesti erottamaan Jukka Jalosta, prosessi kohti omia MM-kisoja on kesken ja tappiot EHT-turnauksissa antavat oppia vähintään saman verran kuin voitotkin.



Mitä tällä tarkoitat? Minä en kokemukseni perusteella usko, että täällä JA:ssa esiintyy muita pelien tilastoijia kuin jo nimerkkinsä puolesta KooKoo-kannattaja Tilastomies ja entinen KooKoo-kannattaja siffa. Esa Siren oli KooKoossa päävalmentaja ja toimitusjohtaja, joka arvosti pelien tilastointia normaalien tilaston tekemisten lisäksi. Voi olla, että pelien tilastoimiseni sai kipinänsä noista Esa Sirenin opeista. Tuota en ole ajatellutkaan, että niillä olisi käyttöä myös vedonlyönnissä. Viestiketjun päähenkilöön Esa Siren liittyy olennaisesti, koska Esa Siren veti KooKoon B-juniorivalmentaja Petteri Sihvosen apuvalmentajakseen kesken kauden, kun KooKoo piti nostaa takaisin Mestikseen. Nousu onnistui, kun mm. Risto Dufvan Jukurit hävisi KooKoolle matkalla kohti Mestistä. Siitä lähtien Petteri Sihvonen on valmentanut jääkiekkoa yhtämittaisesti jo 14 vuotta. Saahan siinä jo pitkän pelaajakokemuksen lisäksi tietoa kirjoittaa ammatikseen jääkiekostakin.

Minä väitän, ettei Jukka Jalonen ollut itsekään tyytyväinen muuhuin kuin luotuihin maalipaikkoihin Venäjä-pelin jälkeen Tulosruudun haastattelussa. Liioittelet ihan megalomaanisesti tuota, että sinä ja ammattivalmentajat olisivat tyytyväisiä tappiopelin jälkeen peliin, kun se muka kulkee, vaikkä hävitään. En usko asiaa muiden kuin niiden osalta, jotka eivät ole itse peleistä tulosvastuussa, kuten joku analyytiikko ja sinä siffa. Miten peli "kehittyy", kun aina hävitään Venäjälle, ei ymmärrä.

Ei rahanarvoista tietoa saa muutenkaan ilmaiseksi, miksi jääkiekosta oikeasti kertovia tilastotietoja joku jakelisi muille ilmaiseksi, vaikka tekisi syväanalyyseja jostain pelin osa-alueesta.

 

[siffa]

Yleensä luotettavan Eliteprospectsin mukaan ketjun päähenkilö on valmentanut kaikkiaan viidellä kaudella, joista käsittääkseni korkeintaan kolmella kaudella päätoimisesti ammattilaisena. Missä hän on valmentanut loput yhdeksän kautta?

Valmentaminen alkoi Turun yliopistossa opiskelun lomassa kaudella 1997-98 Turussa Luistelutekniikkakiliniikassa, oppilaana oli mm. Mikko Koivu. Sen jälkeen on valmentamisesta välissä yksi kausi eli 2004-05, jolloin Rönkä otti Urheilulehteen kirjoittamaan jääkiekosta ja erityisesti jääkiekon pelikirjoista ja niiden kehityksestä. Laskisin tuon Röngän oppivuoden niin arvokkaaksi ajaksi jääkiekon valmentamisen ja sen pelikirjoihin syventymisen kannalta, että vastaa vähintään yhtä kautta valmentajana. Kaikkina muina vuosina Petteri Sihvonen on ollut tekemisissä jääkiekon valmentamisen kanssa. Eliteprospectsin listasta puuttuvat kausi Kiekko67:n C-junioreiden valmentajana, KooKoon yksi kausi ja Pelicansin kakkosvalmentajakausi. Hämeenlinnassa alkoi juniorivalmennus kaudesta 2005-2006 ja jatkuu edelleen. Hämeenlinnassa on siis meneillään 7. juniorivalmennuskausi, joista Eliteprospectsin listoilla on luonnollisesti vain kaksi kautta B-junioreiden valmentajana. Hämeenlinnan juniorivalmennus alkoi Hauhon Sisun joukkueessa ja on jatkunut sen jälkeen HPK:n juniorijoukkueissa. Esim. tämä kausi on mennyt Jarkko Saviojan apuna jääkiekkojuniorin isänä, ei virallisena HPK:n juniorivalmentajana. Tosin Timo Lehkosen siirryttyä HPK:n päävalmentajaksi on Petteri Sihvonen nimetty viralliseksi HPK:n huippujunioreiden talentti-jäiden vetäjäksi yhdessä Max Kenigin ja Tony Virran kanssa.

 

[J.Grönvall]

Onhan nyt kai joku jenkkifutis kuitenkin huomattavasti enemmän pelikirjapeli kuin jääkiekko? Henrik Dettman oli taannoisessa Veikkaajan kolumnissaan sitä mieltä että koko ajan nopeutuvassa koripallossa pelikirjojen- ja tapojen merkitys vähenee. Varmasti tästä asiasta löytyy vastakkaisiakin asiantuntija-arvioita, mutta Dettmannin näkemys vaikuttaa järkevältä ja perustellulta. Jääkiekko on nopeutunut viime vuosina luonnollisen kehityksen lisäksi sääntömuutosten ansiosta, kun puolustavilta pelaajilta on viety mailahäirinnän ja kiekottoman pelaajan estämisen kitkemisen myötä aseita pois.

Tarkoitin lähinnä futista ja lätkää, mutta jenkkifutiskin on tietenkin pelikirjapeli. Ja onhan se tavallaan "enemmän" pelikirjapeli kuin jääkiekko, mutta sekin riippuu mielestäni paljon siitä miten jääkiekkoa pelaa. Se tietenkin on totta, ettei lätkässä pysty niin paljoa suunnittelemaan ennakkoon pelejä (eli hyökkäyksiä).

Henrik Dettmannia arvostan aivan valtavasti ja jos hän noin sanoo, niin varmasti on paikka tarkistella omiakin näkemyksiä. Koripallossa en ole mikään asiantuntija, joten vaikea ottaa kantaa sen paremmin. Tähän asti ainakin Euroopassa pelikirja on kait ollut suuressa roolissa myös koriksessa, NBA:n ollessa sen vastakohta huimien yksilöiden pelikenttänä.

Jääkiekon nopeus eri lajeja vertailtaessa ei kyllä mielestäni ole mikään myytti vaan aika yleisesti tunnustettu asia? Ja aina ei voi itse vaikuttaa miten peliä pelaa. Jos vastustaja antaa sellaisen prässin kuin esim. Ruotsia Suomea vastaan viime sunnuntaina, niin hitaasti pelaaminen menee mahdottomaksi. Kiekottelu ajokoiramaisesti karvaavia ja loistavasti peliä lukevia hyökkääjiä vastaan vaatii sellaista taitoa mitä Suomen pakeilta ei ainakaan Tukholmassa enää löytynyt.

Totta että jalkapallossa moni tilanne ratkeaa myös 1 vs. 1 -tilanteisiin, joten ehkä eroa ei ole. Lähinnä ajattelin niin että puhdasta miesvartiointia on jääkiekossa paljon enemmän, koska osa joukkueista perustaa koko oman alueen puolustuspelinsä siihen.

Enkä tarkoita missään tapauksessa sitä että pelikirjojen merkitys putoaisi jotenkin radikaalisti. Päinvastoin niiden merkitys sarjatilanteille ja pleijariratkaisuille on erittäin suuri. Painotuksissa tässä taitaa vaan suurin erimielisyys vallita.

Jääkiekon nopeus on aika suhteellista. Itse sanoisin, että jääkiekko on pikemminkin hidastunut kiekkokontrollin tultua isosti kentille. Toisaalta kiihtyvästi tuleva hyökkäys nopeuttaa peliä, mutta toisaalta 90-luvulla ja 2000-luvun alussa ei palauteltu lainkaan (SM-Liigassa ei yksikään!) joten peli oli siltä osin nopeampaa, virtaus oli niin erilainen.

Vastustajan prässi on yksi asia mutta siinäkin tärkeintä on se miten prässi saadaan aikaan, jotta se on oikeasti tehokas. Sehän vaatii koko viisikon ollakseen toimiva taktiikka. Olet mielestäni täysin oikeassa siinä, että prässin alta on päästävä pois nopeasti. Joko siis nopeilla lyhyillä syötöillä tai taitavien puolustajien avulla. Aikanaan Jalosen HPK nollasi välierissä HIFK:n kotikentän prässin juuri noilla lyhyillä syötöillä, joilla paine purettiin.

Ruotsia vastaan on siis katsottava johtuvatko Suomen ongelmat todella Ruotsin prässistä, Suomen pelaajien väärästä sijoittumisesta, vai jo edellisestä hyökkäyksestä. Kahden laiturin prässin alla esimerkiksi maalin takana heitetty pakki-pakki on melkein kaikista huonoin vaihtoehto, vaihtoehdoksi jää hieman prässin "tulokulmasta" riippuen joko syöttö tai haasto keskustaan tai kova rännikiekko. Tuo sitten taas vaatii jo sen, että puolustaja on peliin päin kääntyneenä, muuten ongelmia tulee.

Jalkapallossa koko kentän miesvartiointi on jo vanha asia ja perinteisesti sillä pyritään puolustamaan taitavia pelaajia vastaan. Esimerkiksi Barcelonaa vastaan on kokeiltu jos jotain ja myös tuota miesvartiointia. Jääkiekossakin se voi olla vaikeaa jos tulee paljon skriinejä, mutta jalkapallossa jälleen on vastassa pelaajan lisäksi se tila. Yksi esimerkki on nopea vastahyökkäys jossa puolustuslinja joutuu pelaamaan sekä miestä, että aluetta. Samaan aikaan siis jokaisella on oma pelaaja mutta samalla on sijoituttava niin, ettei väleihin pääse antamaan palloa. Se on vaikeaa.

Tietenkin lajit ovat myös erilaisia eli onhan jääkiekossakin vaikeaa pelata taitavia pelaajia vastaan. Kaukalossa on kuitenkin helpompi pakottaa se vastustaja itselle mieluisaan kulmaan sijoittumalla oikein. Monesti voi jättää vaikka vapaan syöttöväylän jos etukäteen näkee, että pelaaja on edelleen vaarattomassa paikassa syötön saatuaan. Futiksessa toimii ihan sama periaate mutta tilaa voi jättää vähän enemmän, ellei olla ihan boksin sisällä tai puolustuslinjan edessä.

 

[siffa]

Minä väitän, ettei Jukka Jalonen ollut itsekään tyytyväinen muuhuin kuin luotuihin maalipaikkoihin Venäjä-pelin jälkeen Tulosruudun haastattelussa. Liioittelet ihan megalomaanisesti tuota, että sinä ja ammattivalmentajat olisivat tyytyväisiä tappiopelin jälkeen peliin, kun se muka kulkee, vaikkä hävitään. En usko asiaa muiden kuin niiden osalta, jotka eivät ole itse peleistä tulosvastuussa, kuten joku analyytiikko ja sinä siffa. Miten peli "kehittyy", kun aina hävitään Venäjälle, ei ymmärrä.

Minähän kerroin sinulle, missä, milloin ja mitä Jukka Jalonen puhui tv:ssä. Jukka Jalonen on ollut pitkään tulosvastuussa suomalaisessa jääkiekossa ja huipputulosta on syntynyt. Etkö usko Jukka Jalosen sanomisiin? Älä sotke minua Jukka Jalosen puheisiin muuten, kuin että olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Niinkuin tiedät jo kokemuksista, täältä on löytynyt 100%:n luotto Jukka Jalosen valmentamisen suhteen.

Ei rahanarvoista tietoa saa muutenkaan ilmaiseksi, miksi jääkiekosta oikeasti kertovia tilastotietoja joku jakelisi muille ilmaiseksi, vaikka tekisi syväanalyyseja jostain pelin osa-alueesta.

HVP-analyysini leviää jo mediassa ja on ammattikäytössä, mutta en ota siitä provisioita. Jos tulee tiukkaa, niin monipuolisia rengin töitä maalla riittää mm. halkopinoilla.

 

[TosiFani]

...HVP-analyysini leviää jo mediassa ja on ammattikäytössä...

Alat muistuttamaan ketjun aiheena olevaa P. Sihvosta itsekehuinesi.

Media ja ammattikäyttö = Urheilulehti ja P. Sihvonen.

Ei tosiaan kannata päivätyötä vielä jättää, tuskin Röngän provisiot vielä elättää.

 

[LaTe_Show]

HVP-analyysini leviää jo mediassa ja on ammattikäytössä, mutta en ota siitä provisioita.

Noh noh, tämän tasoiset jutut leviävät vaan jos kyseessä on pitkäaikainen työ malliin isältä-pojalle....

 

[siffa]

Ei tosiaan kannata päivätyötä vielä jättää, tuskin Röngän provisiot vielä elättää.

En ole ajatellutkaan jättää maataloudesta saamiani pikkukorvauksia. Röngälle olen valmis maksamaan provosioita, niin päin se menee. Ilman Rönkää en kirjoittaisi täällä jo kahdeksatta vuotta jääkiekon pelikirjoista. Kun Rönkä mahdollisti jääkiekon pelikirjoista kirjoittamisen Urheilulehdessä, alkoi myös niiden avaaminen täällä Jatkoajassa. Hanttiin pistivät monet, tunnetut nimimerkit, alkuun, sillä heidän mielestään ei jääkiekossa mitään pelikirjoja tarvittu eikä käytetty. Old time hockey oli se käytetyin slogan täällä ja sillä mentiin pitkälle, kunnes oli tunnustettava, että ne pelikirjat ovat kuuluneet jääkiekkoonkin jo vuosikymmeniä jopa NHL:ssä.

 

[Johannes]

Minähän kerroin sinulle, missä, milloin ja mitä Jukka Jalonen puhui tv:ssä. Jukka Jalonen on ollut pitkään tulosvastuussa suomalaisessa jääkiekossa ja huipputulosta on syntynyt. Etkö usko Jukka Jalosen sanomisiin? Älä sotke minua Jukka Jalosen puheisiin muuten, kuin että olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Niinkuin tiedät jo kokemuksista, täältä on löytynyt 100%:n luotto Jukka Jalosen.

On minullakin 100 prosentin luotto Jukka jaloseen, mutta 0 prosentin luotto esim. analyytikkoon, joka 9.2.2012 Urheilulehdessä listasi Jalosen ei-lätkäjätkien ryhmään. Uskotko itse siihen mitä Jalonen sanoi Venäjä-pelin jälkeen MTV:n tulosruudulle, että pelissä oli hyvää se, että luotiin enemmän maalipaikkoja kuin Moskovassa. Ei Jalonen kehunut muuten Suomen peliä tai ainakaan ottelun lopputulosta. Ei ole Jukka Jalonen onneksi menettänyt järkeään voittamisen tärkeyden kanssa, kuten eräät onnettomat perässähiihtäjät.

Nyt on Jalosella 3 isoa agendaa ratkaistavanaan: Venäjän 1-4, Ruotsin prässi ja P-Amerikkalaiset joukkueet, miten ne voitetaan MM-kisojen alkulohkossa. Uskon Jalosen miettivän tuollaisia asioita, eikä lentele unelmien pilvilinnoissa, ilman että edessä on isoja pelitavan haasteita, viilata meidän peli kaikkia vastustajia vastaan voittavaksi. Haluan Suomelle menestystä myös keväällä 2012 ja vielä on aikaa reagoida haasteisiin. En tosin vaadi potkuja Jaloselle, jos kohtalona on keväällä tuttu putoaminen puolivälierässä. Kaikki on kuitenkin tehtävä paremman menestyksen eteen, jos voi. Usko Jalosen tekevän niin.

 

[Silitysrauta-Mike]

Kertauksen vuoksi tulkoon mainituksi, että Jukka Jalonen sanoi 9.2.2012 ennen Suomi-Venäjä EHT-ottelua Canal+:n Hockey Nightissa n. klo 18.10 olevansa tyytyväinen, jos pystytään pelaamaan ns. Meidän Peliä. Silloin Jukka Jalonen naulasi lukkoon termin Meidän Peli tarkoittamaan sen laajan merkityksen lisäksi myös Meidän Pelin pelikirjaa.

En ole tätä haastattelua nähnyt, koska torstai on saunapäivä, mutta onko mahdollista, että Jukka Jalonen ei käyttänyt isoja kirjaimia termissä "meidän peli"?

 

[siffa]

On minullakin 100 prosentin luotto Jukka jaloseen, mutta 0 prosentin luotto esim. analyytikkoon, joka 9.2.2012 Urheilulehdessä listasi Jalosen ei-lätkäjätkien ryhmään. Uskotko itse siihen mitä Jalonen sanoi Venäjä-pelin jälkeen MTV:n tulosruudulle, että pelissä oli hyvää se, että luotiin enemmän maalipaikkoja kuin Moskovassa. Ei Jalonen kehunut muuten Suomen peliä tai ainakaan ottelun lopputulosta. Ei ole Jukka Jalonen onneksi menettänyt järkeään voittamisen tärkeyden kanssa, kuten eräät onnettomat perässähiihtäjät.

Syytät taas minua Urheilulehden markkinointimieheksi, mutta pakko on ottaa tästä kiinni, kun jälleen kerran sinä nostit Urheilulehden tapetille. Urheilulehden numerossa 6/2012 9.2.2012 Rönkä listaa Jukka Jalosen kaikkien aikojen toiseksi parhaaksi palloiluvalmentajaksi. Se on kova linjanveto Urheilulehdeltä, kun taakse jäivät kaikki muut ansioituneet jääkiekkovalmentajamme, tosin korkeille sijoille hekin. Vain legendaarinen Pieksämäen NMKY:n lentopallovalmentaja Reino "Rene" Kosonen on Jukka Jalosta edellä.

Petteri Sihvonen kirjoittaa jutussaan, mikä on otsikoitu "OTTOPOJAT" Kalervo Kummolan ja Erkka Westerlundin määräävästä asemasta suomalaisessa jääkiekossa. Suhteessa Kummolaan Sihvonen on sitä mieltä, että mm. Jukka Jalonen on Kummolalle alamainen, uskollinen ja nöyrä. Myös Erkka Westerlund on ollut suhteessa Kummolaan uskollinen ja alamainen. Sen sijaan Summanen ei sitä ollut ja sai mennä, niinkuin hyvin kaikki tiedämme. Jukka Jalosen virheeksi Petteri Sihvonen mainitsee sen, että häneltä ammuttiin aseenkantaja viereltään. Timo Lehkonen sai mennä samaan tapaan, kun Hannu Aravirta joutui taipumaan siihen, että ansioitunut Esko Nokelainen vaihdettiin Jari Kurriin. Jääkiekkovalmentajina Urheilulehti ja Petteri Sihvonen ovat rankanneet niin Jukka Jalosen kuin Hannu Aravirran erittäin korkealle. Sihvonen on arvioinut Aravirran joku vuosi sitten Suomen kaikkien aikojen parhaaksi jääkiekkovalmentajaksi, jota asemaa Jukka Jalonen nyt uhkaa.

Heti Venäjä-pelin jälkeen Jukka Jalonen sanoi Canal+:lla, että maalit jäivät puuttumaan, muuten olen tyytyväinen peliin, olosuhteet vaikuttivat pikkuisen kiekolliseen peliin. Ennen Venäjä-peliä Jukka Jalonen sanoi olevansa tyytyväinen, jos pystytään pelaamaan ns. Meidän Peliä. Ennen Tshekki-ottelua Jukka Jalonen selitti tyytyväisyytensä Venäjä-tappiopeliin sillä, että valmentajat arvioivat peliä eri tavalla kuin yleisö, valmentajille arvioinnin kohde on pelitavan noudattaminen, yleisölle se on voitto tai tappio.

Nyt on Jalosella 3 isoa agendaa ratkaistavanaan: Venäjän 1-4, Ruotsin prässi ja P-Amerikkalaiset joukkueet, miten ne voitetaan MM-kisojen alkulohkossa. Uskon Jalosen miettivän tuollaisia asioita, eikä lentele unelmien pilvilinnoissa, ilman että edessä on isoja pelitavan haasteita, viilata meidän peli kaikkia vastustajia vastaan voittavaksi. Haluan Suomelle menestystä myös keväällä 2012 ja vielä on aikaa reagoida haasteisiin. En tosin vaadi potkuja Jaloselle, jos kohtalona on keväällä tuttu putoaminen puolivälierässä. Kaikki on kuitenkin tehtävä paremman menestyksen eteen, jos voi. Usko Jalosen tekevän niin.

Tästä ollaankin täysin samaa mieltä. Minulla ei ole mitään lisättävää tähän.

 

[Wäinö#16]

Se on kova linjanveto Urheilulehdeltä, kun taakse jäivät kaikki muut ansioituneet jääkiekkovalmentajamme, tosin korkeille sijoille hekin.

Onko tämä sinusta oikeasti yllättävää peilaten sitä vasten, mikä on ollut Urheilulehden ja erityisesti Sihvosen agenda jääkiekon suhteen ties kuinka monta vuotta? Jos UL laittaisi kaikki maailman jääkiekkovalmentajat järjestykseen olisi top 3:ssa pomminvarmasti Jukka Jalonen ja Raimo Summanen. Toki Jalonen olisi omallakin listallani korkealla, mutta vielä kuitenkin matkaa Summasen ja Westerlundin saavutuksiin, joilla molemmilla on vyöllään finaalipaikka "kovimpien" turnauksessa, Summasella vieläpä pienessä kaukalossa Pohjois-Amerikassa.

 

[Johannes]

En syytä ketään mistään, kun totean selkeitä faktoja esiin.
Tavallaan on hassua, kun Suomi pelaa MM-kisoissa aikaisintaan välierässä yhtä kolmikosta Ruotsi, Venäjä ja Tshekki vastaan, että nyt helmikuun puoliväliin 2012 mennessä kaikki kauden 11-12 9 maaottelua on pelattu vain niitä joukkueita vastaan, joita ei kohdata alkulohkossa, eikä puolivälieräpelissä. On Jalosella työmaata, kun on pakko pelata vain EHT-vastustajia vastaan lähes huhtikuulle saakka. Kuinka pelit Euroopan huippumaita vastaan valmistavat Leijonat voittamaan Kanadan tai USA:n, en käsitä asiaa ollenkaan.