Minulle tässä oleellista ei ole lopputulos (eli minkälainen pelikirja on) vaan se, että miten se on syntynyt. Jos jollain on Korven tutkimus&kehitystoiminnasta parempaa tietoa, niin mielelläni sen kuulen, mutta oma käsitykseni on, että hän on vielä old schoolia eli oppi on syntynyt omakohtaisen kokemuksen (yritys ja erehdys) perusteella...
Jos vaadit asioille mittaamalla saatuja perusteita niin sitten voit vaikka veli Siffan kanssa keskustella viivelähtöjen määrästä yms. Muutenhan nämä keskustelut perustuvat pitkälti eri asiantuntijoiden lausuntoihin asioista, jotka he ovat hankkineet uransa aikana havainnoimalla.
Tässä tulee lähinnä mieleen kysymys siitä miten noita tilastoimiasi viivelähtöjä haluaa tulkita. Mitä kaikkia muita pelin osa-alueita olet tilastoinut? Pelkästään viivelähtöjen määrää katsomalla ei kokonaiskuvasta saane sen kummallisempaa kuvaa kuin vaikka laukausten määrästä. Toisin sanoen muitakin pelin osa-alueita pitäisi tilastoida, jotta pelistä saisi pelkästään tilastoja tuijottamalla edes jonkinlaisen kuvan.Olen todellakin tilastoinut tällä kaudella hitauden lähtöjen määriä olympiakisoissa, U20-kisoissa, SM-liigassa, KHL:ssä ja Mestiksessä. Ne kertovat minulle paljon joukkueiden käyttämästä pelin rytmittämisestä. Hitaista lähdöistä ovat keskustelleet/kertoneet mielipiteensä tällä kaudella mm. Jukka Jalonen, Hannu Jortikka, Juhani Tamminen, Pekka Virta ja Jukka Rautakorpi. Ville Nieminen on kertonut niistä tv:n pelistudiossa. Esim. SM-liigan neljän parhaan joukkueen joukkoon selvisi kolme hitaita lähtöjä pelikirjassaan sisältäneitä joukkueita. Voisin sanoa, että tällä sektorilla tapahtui melkoinen yllätys, kun nopeasti ja puolinopeasti hyökkäyksiin lähtevät joukkueet putosivat JYP:iä lukuunottamatta finaaliotteluiden ulkopuolelle. Tietysti tässä tilanteessa tulee mieleen kysymys siitä, että mikä se pelikirjan merkitys loppujen lopuksi saattaakin olla.
. SM-liigan neljän parhaan joukkueen joukkoon selvisi kolme hitaita lähtöjä pelikirjassaan sisältäneitä joukkueita. Voisin sanoa, että tällä sektorilla tapahtui melkoinen yllätys, kun nopeasti ja puolinopeasti hyökkäyksiin lähtevät joukkueet putosivat JYP:iä lukuunottamatta finaaliotteluiden ulkopuolelle. Tietysti tässä tilanteessa tulee mieleen kysymys siitä, että mikä se pelikirjan merkitys loppujen lopuksi saattaakin olla.
Miten ihmeessä tätä asiaa mitataan? Laitetaan vastakkain henkilöjohtaja jolla ei ole mitään osaamista jääkiekosta (esim Mikael Jungner) ja joku pelikirjaosaaja jolla ei ole tippaakaan osaamista henkilöjohtamisesta (Petteri Sihvonen) ja katsotaan, että kumpi voittaa?
Muutenkaan en ymmärrä, että miten ihmeessä noita prosenttilukuja lasketaan tai tulkitaan eri osa-aluieiden tärkeyksiä arvioidessa? Selvyyden vuoksi joku voisi vaikka esimerkkinä arvioida että kumpi on tärkeämpi ratti vai kaasu autoa ajaessa.
Tässä tulee lähinnä mieleen kysymys siitä miten noita tilastoimiasi viivelähtöjä haluaa tulkita. Mitä kaikkia muita pelin osa-alueita olet tilastoinut? Pelkästään viivelähtöjen määrää katsomalla ei kokonaiskuvasta saane sen kummallisempaa kuvaa kuin vaikka laukausten määrästä. Toisin sanoen muitakin pelin osa-alueita pitäisi tilastoida, jotta pelistä saisi pelkästään tilastoja tuijottamalla edes jonkinlaisen kuvan.
Tarkoitan sitä, että jos sinulla on tilasto pelistä mikä kertoo kuinka monta em. hyökkäykseen lähtöä joukkue tekee pelissä, niin mitä johtopäätöksiä tuosta voi vetää (sen itsestäänselvyyden lisäksi, että joukkue A teki x määrän hitaita, y määrän puolinopeita ja z määrän nopeita lähtöjä). Kai sinä jotenkin pyrit noita tilastointejasi tulkitsemaan? Vai piirteletkö rasteja ruutuihin vain piirtämisen ilosta?Mitä tarkoitat tuolla viivelähtöjen tulkinnalla? Niiden seuraaminen ja tilastoiminenhan on yksinkertaista rastin laittamista oikeaan ruutuun silloin, kun niitä peleissä esiintyy. Viivelähdöt olen määritellyt täällä jo useaan kertaan, joten en kertaa niitä.
Mitä tarkoitat tuolla viivelähtöjen tulkinnalla? Niiden seuraaminen ja tilastoiminenhan on yksinkertaista rastin laittamista oikeaan ruutuun silloin, kun niitä peleissä esiintyy. Viivelähdöt olen määritellyt täällä jo useaan kertaan, joten en kertaa niitä.
Voisin sanoa, että tällä sektorilla tapahtui melkoinen yllätys, kun nopeasti ja puolinopeasti hyökkäyksiin lähtevät joukkueet putosivat JYP:iä lukuunottamatta finaaliotteluiden ulkopuolelle. Tietysti tässä tilanteessa tulee mieleen kysymys siitä, että mikä se pelikirjan merkitys loppujen lopuksi saattaakin olla.
1. Väitätkö, että Westerlund ei ole noin sanonut kun kerran kirjoitat "I-S veikkaaja väittää sanoneen"?
2. Kun kerran olet noin paljon Suhosen ja Westerlundin johtamisoppeja vastaan niin kerrotko mikä niissä tökkii?
Esim. SM-liigan neljän parhaan joukkueen joukkoon selvisi kolme hitaita lähtöjä pelikirjassaan sisältäneitä joukkueita. Voisin sanoa, että tällä sektorilla tapahtui melkoinen yllätys, kun nopeasti ja puolinopeasti hyökkäyksiin lähtevät joukkueet putosivat JYP:iä lukuunottamatta finaaliotteluiden ulkopuolelle. Tietysti tässä tilanteessa tulee mieleen kysymys siitä, että mikä se pelikirjan merkitys loppujen lopuksi saattaakin olla.
Hän kirjoittaa myös valmennusprosessin neljän ominaisuutta ovat TÄRKEYSJÄRJESTYKSESSÄ: psyyke, tekniikka, fysiikka ja taktikka. Siis tässä järjestyksessä. On käsittämätöntä, että viikosta, kuukaudesta, vuodesta toiseen samat kirjoittajat kirjoittavat potaskaa ymmärtämättä itse lukemaansa.
Hän kirjoittaa myös valmennusprosessin neljän ominaisuutta ovat TÄRKEYSJÄRJESTYKSESSÄ: psyyke, tekniikka, fysiikka ja taktikka. Siis tässä järjestyksessä. On käsittämätöntä, että viikosta, kuukaudesta, vuodesta toiseen samat kirjoittajat kirjoittavat potaskaa ymmärtämättä itse lukemaansa.
Suosittelen lukemaan sen uusimman lehden. Kun muut osatekijät ovat ammattilaistasolla tasan, nousee taktiikka ratkaisevaan asemaan, vaikka se onkin alkutekijöissä pienimerkitykseninen. Yrittäkää ymmärtää mitä tarkoitetaan, ilman niitä värilaseja.
On käsittämätöntä, että Sihvonen on Urheilulehden sivuilla puhunut iät ja ajat, kuinka pelikirja määrää peliä ja nyt sitten kertoo lehdessään mielipiteensä, että peliin vaikuttaa muutkin osa-alueet. Miksi vasta nyt? Vai onko kenties jo aiemmin puhunut lehdessään näistä muistakin tekijöistä kuin vain pelikirjasta.
Viittaat siis tällä ilmeisesti siihen, että Sm-liigassa menestytään yllättävästi eri tavalla kuin kiekkomaailman huipulla? Olympiafinaalissa pelanneet joukkueethan eivät pelanneet viivelähtöjä, eli tässä suhteessa olemme eri linjoilla maailman parhaiden jääkiekkojoukkueiden kanssa. Edellyttäen, että tilastointi tehdään samalla tavalla kaikissa otteluissa.
Kyllä minä ainakin muistan hyvin vielä, kun Sihvonen meuhkasi, että budjeteilla ja pelaajamateriaalilla, puhumattakaan jostain joukkuehenkipaskasta, ei ole mitään merkitystä, vaan ja ainoastaan pelikirjalla.
Etsisitkö jostain materiaalia, missä Sihvonen näin väittää. En muista tällaista nähneeni.
Olkoon tuo näkemys taktiikasta sitten sinun tai Sihvosen, niin kuitenkin olempa kuullut myös sanottavan, että jos kaikki osa-alueet ovat tasan, tunne/tahto/psyyke puolella vahvempi voittaa. Molempi parempi.
Tähän on turha jäädä odottelemaan vastausta. Perustuu täysin mutu-tuntumaan ja esittämään "en ymmärrä lukemaani, mutta tässä puhutaan pelikirjasta ja olen periaatteessa vastaan" ryhmitykseen.
Mitä tarkoitat tällä? Mainitsemasi tunne/tahto/psyyke on ensimmäisenä Sihvosen listalla. Jos siinä on eroa, vahvempi voittaa. Jos nämä ja kolme muuta tekijää ovat tasan, taktiikka nousee ratkaisevaan osaan. Näin käy useasti ammattilaiskiekkoilussa, koska kolme ensimmäistä tekijää ovat aika vakioita.