Odottelenkin Siffan kommenttia koskien tuota Petterin uusinta virtuaalioksennusta...
Täällä on näköjään haastettu keskusteluun. Sehän sopii oikein hyvin, koska kyseessä on nyt pelikirjakeskustelu.
Suomi pelasi hitaita lähtöjä paljon Tanskaa vastaan. Niitä oli poikkeuksellisen paljon eli 9+8+9=26 viivelähtöä koko ottelussa. Pasi Nurminen arvosteli studiossa Suomen suuria viivelähtömääriä. Keskustelusta on puuttunut syy siihen, miksi Suomi pelasi viivelähtöjä normaalia enemmän. Kun muistetaan, että Jukka Jalonen on viitteellisesti määritellyt viivelähtöjen "ihannemäärän" 5vs5-pelissä eli 7+7+7=21 ottelua kohden. Lukuhan on viitteellinen, koska jäähyjen määrä pelissä ratkaisee sen, paljonko pelataan 5vs5-peliä.
Syy suureen Suomen viivelähtöjen määrään oli kisojen tähän mennessä kurinalaisimmin pelanneen, Saksan lisäksi, Tanskan pelitavassa. Ruotsalais-valmentajakolmikon laatiman pelitavan kurinalainen ja taisteleva noudattaminen mahdollisti Tanskan yllätysvoiton. Tanska ei pelannut viivelähtöjä niinkuin ei Saksakaan USA:ta vastaan. Tanska ei karvannut hyökkäyspäätyyn vaan organisoitui hyvissä ajoin puolustusasemiin ohjaamaan peliä ja antoi Suomen vyöryttää hyökkäyksiään rauhassa koko ottelun ajan. Tanska pyrki pitämään jatkuvasti koko viisikon pelin alla.
"Pelin rytmittäminen perustuu aina vastustajan pelaamiseen. Jokaiselle joukkueelle nopeat hyökkäykset ovat tehokkain ja toivotuin hyökkäystapa. Nopeasti lähdetään kiekon riiston jälkeen organisoitumatonta vastustajaa vastaan, jolloin vastustajan pelaajia jää taakse". Lainaus on viimeisestä UL/Petteri Sihvosen Jukka Jalosen pelikirjaa koskevasta jutusta. Siis nopeat ja puolinopeat hyökkäykset ovat jääkiekossa tehokkain tapa hyökätä organisoitumatonta vastustajaa vastaan. Nopeiden ja puolinopeiden hyökkäysten määrä on 5vs5-pelissä aina, myös Suomella oli Tanskaa vastaan, paljon suurempi kuin viivelähtöjen määrä.
Pasi Nurminen arvosteli Tanska-ottelun Suomen hitaiden lähtöjen suurta määrää (Sakke Pietilähän ei siedä viivelähtöjä ollenkaan miltään joukkueelta), mutta jätti kertomatta, miten Tanskan kurinalaista ja taistelevaa puolustuspelitapaa vastaan olisi pitänyt hyökätä.
MM-kisoissa on nähty pelin rytmityksessä jo monia pelitapoja. Saksa ja Tanska eivät ole pelanneet viivelähtöjä vaan ovat pelanneet ainoastaan nopeasti ja puolinopeasti ylöspäin ja tulos on ollut tähän mennessä hyvä. Voitot USA:sta ja Suomesta ovat todellisia pelikirjavoittoja parhaimmillaan. Ne ovat kurinalaisen puolustuspelitavan voittoja. Niinkuin Tanskan ruotsalainen valmentaja Per Bäcman totesi voitto-ottelun jälkeen:"Minun aikanani ei Tanska ole koskaan pystynyt noin kurinalaiseen peliesitykseen". Kurinalaisuus tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että joukkue noudatti koko ottelun ajan valmentajan laatimaa puolustuspeli- ja vastaiskutaktiikkaa. Tanskan NHL-pelaajat näyttivät esimerkillään muille eteen, miten pelataan valmentajan laatimaa, NHL:ssä harvoin nähtyä, kurinalaista puolustuspeliä. NHL-miehille on helppo omaksua nopeasti erilaiset pelitavat, ovathan he parhaita jääkiekkoilijoita maailmassa.