Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

  • 2 839 996
  • 13 121

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
En voi välttyä ajatukselta että Hjallikset nostama oikeusjuttu Urheilulehteä ja Sihvosta kohtaan perättömän lausuman antamisesta vaikuttaa kirjoituksen sävyyn että sisältöön.

Olisiko antaa tästä lisätietoa, sillä tämä on mennyt minulta täysin ohi...
 

Dieppe

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Olisiko antaa tästä lisätietoa, sillä tämä on mennyt minulta täysin ohi...


Sihvonen oli jossain vaiheessa kirjoitellut jotain tyyliin "Hjallis kävi haukkumassa pelaajat kopissa". Totuus kuitenkin oli ollut ettei Harkimo ollut sinä iltana kopissa käynyt. Epäilen ettei Hjallis tuosta noin kovin olisi poroja nenään imaissut ellei pelikirjapetteri olisi jo aiemmin räksyttänyt Ilmalan suuntaa hiukan liikaa. Eli lähinnä "rakkikoiran" ojentamisesta tuossa lienee kyse. Näyttää kuitenkin siltä että "rakki" vaan räksyttää (:
 

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Sihvonen oli jossain vaiheessa kirjoitellut jotain tyyliin "Hjallis kävi haukkumassa pelaajat kopissa". Totuus kuitenkin oli ollut ettei Harkimo ollut sinä iltana kopissa käynyt. Epäilen ettei Hjallis tuosta noin kovin olisi poroja nenään imaissut ellei pelikirjapetteri olisi jo aiemmin räksyttänyt Ilmalan suuntaa hiukan liikaa. Eli lähinnä "rakkikoiran" ojentamisesta tuossa lienee kyse. Näyttää kuitenkin siltä että "rakki" vaan räksyttää

Kritisoida, arvostella, "räksyttää" ja v-ttuillakin saa sivistyneessä ja sananvapaassa yhteiskunnassa ihan vapaasti (tosin toimittajan alkeisammattitaitoon ja -älyyn kuuluu erottaa henkilökohtaiset vendettat ja omat muut ongelmat varsinaisista asioista).
Se, että pitää faktojen tarkistamista ja taustatyötä journalismissa kiellettävänä asiana, kun omat kyvyt ja/tai halut eivät tämmöisiin pikkujuttuihin riitä, taas johtaa aina uskottavuuden menettämiseen ja aika usein myös ongelmiin JSN:n, oikeuslaitoksen ja muiden ikävien instanssien kanssa. Sånt är livet.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Sihvonen oli jossain vaiheessa kirjoitellut jotain tyyliin "Hjallis kävi haukkumassa pelaajat kopissa". Totuus kuitenkin oli ollut ettei Harkimo ollut sinä iltana kopissa käynyt. Epäilen ettei Hjallis tuosta noin kovin olisi poroja nenään imaissut ellei pelikirjapetteri olisi jo aiemmin räksyttänyt Ilmalan suuntaa hiukan liikaa. Eli lähinnä "rakkikoiran" ojentamisesta tuossa lienee kyse. Näyttää kuitenkin siltä että "rakki" vaan räksyttää (:

Lähinnä kiinnosti se, että oliko Hjallis "oikeesti" nostanut tästä oikeusjutun, sillä joskus muistan että hän olisi "harkinnut asiaa".
 

K.Pylkkänen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kookoo
Sm-liiga alkaa olla finaaleita vaille valmis ja Sihvosen viitoittama pelin evoluutio on tulossa kliimaksiinsa, kiekkokontrolli voittaa!
Aiemmin Sihvosen analyysit käsittivät lähes yksinomaan pelinavauksien filosofiaa eli niitä kuuluisaa neljää rytmiä. Nyt viimeisimmät analyysit ovat pelkistyneet nopean pystysuunnan kiekon vs. kiekkokontrollin taisteluksi. Ei siinä mitään, pelikirjoillakin on merkitystä, mutta muutakin asiaa olisi ihan fantsua kuulla, kun finaaliin pääsijätkin ovat niinkin yllätykselliset kuin ovat. Monet kirjoittajat ovat tässäkin ketjussa pyrkineet tuomaan esille, että kiekkoilu on muutakin kuin pelikirjoja. Sihvosella juttu puolestaan sen kuin yksipuolistuu, vaikka hämäyksen vuoksi termilogia uudistuu joka uutiseen. On dufvalaista-, aravirta-westerlundilaista, barcelonalaista-, retro, ysäri- ja tiesmitä kiekkoa.

Esimerkiksi HPK:lla on pudostuspeleissä allaan tappiot 7-0 ja 0-4, jonka lisäksi Sihvosen mukaan HPK on vielä keskellä kautta pelannut täysin väärin opein. Nyt siirryttyään kiekkokontrolliin muutaman kuukauden harjoittelulla on finaalipaikka ansaittu ja itseasiassa Sihvoselle se ei ole mikään yllätys, koska hänhän tietää että tähän suuntaan Suomi-kiekon olisi mentävä. Kiekkokontrolli on siis jonkinlainen temppu tai niksi, joka pitää tajuta ja oppia, jonka jälkeen on todennäköistä voittaa ennakolta vahvempia vastustajia. HPK ei tarvinnut näissä evoluution portaissa kohoamiseen kuin muutamat treenit. Paskat yksilösuorituksissa, yhteishengestä, kunnon ajoituksesta, kardinaalimokista, momentumeista, psyykkisistä paineista, ketjukoostumuksista, voimasta, koosta, luisteluvoimasta, tahtotiloista ym ym. kunhan vaan kontroloidaan vallan välinettä.
Tämän käsityksen Sihvosen kirjoituksista valitettavasti saa.

No Urheilulehtihän saa taas klikkauksia, kun poleemisia näkökantoja esitetään.
Toivottavasti lukijat tajuavat, että ainakaan nettipalsta jutuineen ei ole jääkiekkoa, vaan Sihvosen laatimia teorioita varten. Tämän palstan älyävät lukijat tietävät, mitä tarkoittaa "havainnon teoriapitoisuus". Sihvonenkin sen tietänee, muttei halua ottaa sitä huomioon, vaikka objektiivisenä itseään mainostaakin. Sihvonen voi olla objektiivinen suhteessa pelipaikkakuntiin, muttei näkemyksiin jääkiekosta.
Nyt Petteri vähän Flowta ja evoluutiota siihen kirjoitteluun!
 

Kaukosäädin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves 365 ja Real Madrid
On dufvalaista-, aravirta-westerlundilaista, barcelonalaista-, retro, ysäri- ja tiesmitä kiekkoa.

Tuohon K.Pylkkäsen ansiokkaaseen listaan lisäisin ainakin Lintumäkeläisen taitojääkiekon, Sheddenin two dogs and fox kiekon, flow-kiekon sekä Juhani Tammisen 60 minuutin paineen. Osa näistä on tosin vain kiekkokonrollijääkiekon ja pystysuunnanjääkiekon osia.

Kaikkein huvittavinta noissa eilisissä kirjoituksissa on se, että Sihvonen ennen eilisiä pelejä kuulutti että sarjat eivät menisi vielä poikki. Ja heti pelien jälkeen kertoi että näin sen pitikin mennä. Lisäksi Urheilulehti (itse Petteri(?)) ennusti mestariksi Hifkiä joka tietääkseni pelaa lähes äärimmäistä pystysuunnan jääkiekkoa. Sitten kun Hifk tippui Sihvonen kertoi kuinka Hifkin pelitapa ei ole valmennettavissa (muokattavissa) ja tämän takia he tippuivat. Huoh.

Kyllä Urheilehden toimituksessa takki kääntyy niin nopeasti, että heikompaa hirvittää. Mutta mikäs siinä kun Petteri ei itse kannata mitään tiettyä joukkuetta vaan aina joitain hyvää jääkiekkoa pelaavaa joukkuetta eli niitä jotka kulloinkin pärjäävät. :)
 
Viimeksi muokattu:

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
"minulle peli kertoo kaiken" eller på finska "takki kääntyy joka päivä".

Sihvosen aika on ohi, hänellä oli ihan hyvä aloitus muutama vuosi sitten ja ihan hyvin sai tuotua pelikirjakeskustelua laajemman yleisön keskuuteen. Nyt on paukut ollut jo pidemmän aikaa täysin loppu ja se näkyy epätoivoisena selittelynä.
 

Jof

Jäsen
"
Sihvosen aika on ohi, hänellä oli ihan hyvä aloitus muutama vuosi sitten ja ihan hyvin sai tuotua pelikirjakeskustelua laajemman yleisön keskuuteen. Nyt on paukut ollut jo pidemmän aikaa täysin loppu ja se näkyy epätoivoisena selittelynä.

Tähän liittyen tuli mieleen, että mitä mahtaa Sihvonen tehdä sen jälkeen, kun Urheilulehdessä todetaan Sihvosen olevan menneen talven lumia. Valmentajan hommia ei taida olla tarjolla ihan liigatasolta tai mestiksestä, paitsi tietysti omien puheidensa mukaan. Junnuporukoita valmentamalla ei taideta perhettä elättää.

Toimittaja-analysoijan ura voisi tietysti jatkua jossain muussa mediassa, mutta silloin pitäisi varmaan uudistua muutenkin kuin jatkuvasti takkia kääntämällä. TV-kommenttoriksin voisi joillekin kanaville vielä kelvata.

Tai ehkä Sihvonen julkaisee kirjan, jonka odottaa nousevan jääkiekon raamatuksi ja kaikkien valmentajakurssien oppikirjaksi. Jonkinlaista myyntiäkin voisi vielä nyt odottaa, kun kaverin toimittajaura on vielä jotensakin kuosissa ja nimi tunnetaan. Uskottavuuden rippeet olisi kyllä hyvä säilyttää. Ja kirjassahan on se hyvä puoli, että aina voidaan julkaista uudistettu painos, kun näkemys muuttuu.
 

Fordél

Jäsen
Tuodaan tämä tähänkin ketjuun kun tänne se varmasti parhaiten kuuluu eli uusimmassa IS Veikkaajassa Erkka Westerlund toteaa, että nyt on aika palauttaa huomio siihen, mihin se kuuluu eli pelaajiin. Westerlund ei pidä nykyisestä trendistä siitä, että pelaajat on jätetty keskusteluissa taka-alalle ja valmentajista on tehty pelaajia isompia tekijöitä. Täytyy varmasti ostaa tuo uusin IS Veikkaaja ja vaikka vähän referoida sieltä asioita tänne keskusteltavaksi. Joka tapauksessa jo ilman, että juttua olen lukenut, uskallan sanoa, että mainio ulostulo Westerlundilta ja mielenkiintoista nähdä tuleeko tähän Sihvoselta mitään vastinetta.
 

Orava

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Petteri Sihvosessa ottaa eniten päähän ehdottomasti miehen tapa demonisoida tiettyjä henkilöitä ja toisaalta taas idolisoida toisia. Esimerkkinä vaikka Shedden. Maailman paskin valmentaja, joka valmensi kaksi suht nimetöntä joukkuetta sijoille 4 ja 2 ja yhden vähän kovemman sijalle 4, jonka lisäksi maajoukkueen pronssille. Siis tässäkö tosiaan paskin valmentaja liigassa 2000-luvulla? Ei voi käsittää.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Lainaanpa Axen viestiä tuolta pelikirjoja käsittelevästä ketjusta, kun menee enemmän Sihvosen kuin pelikirjojen puolelle:

Finaalivalmentaja Jukka Rautakorpi:

"Joukkuetta on arvosteltu paljon kauden aikana. Ehkä siitäkin on saatu voimaa, kun kaiken maailman pelikirjamiehiä on pyörinyt ympärillä. Joskus tuntuu, että pelikirja on ainoa asia, mistä tässä kaupungissa puhutaan."

En tiedä mistä Axe tämän on poiminut, mutta jotenkin haisee siltä, että Jukka ei kovasti arvosta saman seuran B-junnujen valmentajaa.
Mestarivalmentaja Rautakorpi, joka siis jälleen kerran pelaa joukkoineen SM-liigan finaaleita, lyttää kyllä Sihvosen aika tylysti tuossa lainatussa pätkässään...
 

K.Pylkkänen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kookoo
Tuodaan tämä tähänkin ketjuun kun tänne se varmasti parhaiten kuuluu eli uusimmassa IS Veikkaajassa Erkka Westerlund toteaa, että nyt on aika palauttaa huomio siihen, mihin se kuuluu eli pelaajiin. .

Aikamoinen maton vetäisy Sihvosen jalkojen alta tämä juttu, vaikka tuskin tätä Sihvosta varten oli kirjoitettu.
Yksi keskeinen sanoma tässä oli selkeästi se, että jos pelaajia valmennetaan ensisijaisesti toteuttamaan mitä tahansa pelikirjaa, eivät luovuus, tilannetaju ja reagointikyky kehity. Ja jääkiekon ollessa nopea peli pitää ratkaisujen tulla selkärangasta, eikä pohdiskelemalla pelikirjaa, joten luonnollisesti em. ominaisuudet ovat hyvin ratkaisevia. Erinomainen linjaus. Vähän jopa sarkastista makua oli kommentissa, että "alunperin pelisysteemit kehitettiin jääkiekkoon niitä varten, jotka eivät osaa pelata".
Todellakin jään odottamaan Sihvosen reagointia tähän.
 

Fordél

Jäsen
Petteri Sihvosessa ottaa eniten päähän ehdottomasti miehen tapa demonisoida tiettyjä henkilöitä ja toisaalta taas idolisoida toisia. Esimerkkinä vaikka Shedden. Maailman paskin valmentaja, joka valmensi kaksi suht nimetöntä joukkuetta sijoille 4 ja 2 ja yhden vähän kovemman sijalle 4, jonka lisäksi maajoukkueen pronssille. Siis tässäkö tosiaan paskin valmentaja liigassa 2000-luvulla? Ei voi käsittää.

Näinhän se vähän tuppaa menemään. Syynä tähän Sihvosen puusilmäisyyteen lienee se, että hän analysoi asioita vain tämän oman näkökantansa eli pelikirjan kautta. Jos se ei ole moderni ja evoluution kärjessä, on valmentaja paska. Sihvonen ei valitettavasti halua nähdä kokonaisuutta, jossa valmentajan hyvyyttä voi analysoida myös muilla kriteereillä kuin pelikirjalla.

Onhan se sanomattakin selvää, että ei Sheddenin vahvuudet ole missään pelikirja-asioissa, mutta sen heikkouksia voi paikata muilla vahvuuksilla. Sihvonen voi siis ihan syystäkin haukkua Sheddenin taktista osaamista, mutta sen perusteella ei kannata haukkua koko valmentajaa maan rakoon. Shedden pystyy paikkaamaan heikkouksiaan muilla vahvuuksillaan (joita tuskin juuri Sihvoselta löytyy), jolloin kokonaisuus nousee ihan hyvälle tasolle ja tulosta tulee: niin liigassa kuin Sveitssä tai jopa Suomen maajoukkueessa.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Tuodaan tämä tähänkin ketjuun kun tänne se varmasti parhaiten kuuluu eli uusimmassa IS Veikkaajassa Erkka Westerlund toteaa, että nyt on aika palauttaa huomio siihen, mihin se kuuluu eli pelaajiin. Westerlund ei pidä nykyisestä trendistä siitä, että pelaajat on jätetty keskusteluissa taka-alalle ja valmentajista on tehty pelaajia isompia tekijöitä. Täytyy varmasti ostaa tuo uusin IS Veikkaaja ja vaikka vähän referoida sieltä asioita tänne keskusteltavaksi. Joka tapauksessa jo ilman, että juttua olen lukenut, uskallan sanoa, että mainio ulostulo Westerlundilta ja mielenkiintoista nähdä tuleeko tähän Sihvoselta mitään vastinetta.

Minusta siinä otettiin ennemminkin kantaa juniorikiekkoiluun ja siihen, että nimenomaan siellä on liikaa pelitapa edellä ajattelevia valmentajia. Pitäisi siis ottaa yksilöt paremmin huomioon jo varhaisessa vaiheessa. Toki myös laajemmin asiaa käsiteltiin jonkin verran. Mielenkiintoinen juttu joka kannattaa lukea!
 

Orava

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Näinhän se vähän tuppaa menemään. Syynä tähän Sihvosen puusilmäisyyteen lienee se, että hän analysoi asioita vain tämän oman näkökantansa eli pelikirjan kautta. Jos se ei ole moderni ja evoluution kärjessä, on valmentaja paska. Sihvonen ei valitettavasti halua nähdä kokonaisuutta, jossa valmentajan hyvyyttä voi analysoida myös muilla kriteereillä kuin pelikirjalla.

Niin alkuvaiheessahan Sihvonen julisti pyrkivänsä viemään suomalaista jääkiekkoa ja valmentamista eteenpäin. Se on kuitenkin jännä juttu, miten valmentamisen muita näkökantoja mies ei ole osannut ottaa lainkaan esiin tai tarkastella. Huvittavaa Sheddenin kohdalla on myös se, että Sihvonen jaksaa vielä useamman vuoden jälkeenkin muistaa Sheddeniä kirjoituksissaan. Liekö Shedden ollut liian paha pala, kun taktisista heikkouksistaan huolimatta pärjäsi hyvin ja näytti sen valmentamisen puolen, joka suomalaisilla valmentajilla on heikommissa kantimissa.

Vielä yksi seikka, joka miehessä ottaa päähän on tämä lätkäjätkä-diibadaaba. Siis pelkät aidot lätkäjätkät voivat ymmärtää jääkiekosta tai seurajohtamisesta jotain.
 

Kaukosäädin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves 365 ja Real Madrid
Vielä yksi seikka, joka miehessä ottaa päähän on tämä lätkäjätkä-diibadaaba. Siis pelkät aidot lätkäjätkät voivat ymmärtää jääkiekosta tai seurajohtamisesta jotain.

Sama. Sihvosen mukaan pitää olla pelaajataustaa jotta osaa katsoa peliä telkkarista oikein ja poimia sieltä esimerkiksi hyvät hyökkäykseen lähdöt. Pussiinhan Sihvonen puhui itsensä tämän asian tiimoilta kun Raimo Helmisestä, joka on hieman ansinoituneempi ja kokeneenpi pelaaja kuin Sihvonen, tehtiin Ilveksen kolmosvalmentaja kesken tämän kauden. Sihvonen sanoi, että hän epäilee suuresti osaako Raipe poimia hyviä ja huonoja kohtia pelistä videolta. Huoh!

Petterin pitäisi tunnustaa se tosiasia, että pelaamaan oppii pelaamalla, valmentamaan oppii valmentamalla ja analysoimaan peliä oppii katsomalla peliä ja analysoimalla sitä. Toisaalta pelinlukua ja analysointia oppii myös pelaamalla kuten totesin. Pelaamista taas ei opi nojatuolissa löhöämällä ja MM-Kisoja katselemalla. :)
 
Viimeksi muokattu:

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Sellainen se meitin Petsku tuppaa olemaan. Ensin haukutaan pelaajahaastattelut ja yleensäkin haukutaan varsinkin valmentamaan alkavat pelaajat. Sitten, kun joku pelaajataustaa omaamaton pistää Petterille luuta kurkkuun, kuten edesmenneellä Urheilulehden kyselytunnilla, niin sitten koko asia ohitetaan tokaisemalla tamimaisesti: "Montako peliä oot pelannut?"

Ja aika ennalta-arvattavahan tuo Johtava Analyytikko alkaa jo olla. Kun lähes kaikkialla niin mediassa, kuin keskustelupalstoillakin on kehuttu maasta taivaisiin "ikimuistoista" olympiafinaalia Vancouverista, niin nyt Petteri sanoi, että aivan paskaa kiekkoa, kun ei pelattu KalPan tyylistä kiekkokontrollia... Voi elämän penis sentään..

Alpo Suhonen sanoi Sihvosen olevan täydellinen teknokraatti, jonka käsitys jääkiekosta on kuin videopeliä. Ja ei tuo nyt niin kovin väärässä ollut. Ja Westerlundin avautuminen tukee tuota Alpon toteamusta aika hyvin. Ja eniten asiaa tukee Sihvosen käyttäytyminen noissa ennenäkemätöntä hypetystä saaneista B-junioreiden playoffeista. Tämä avautuminen oman lehden sivuilla oli kyllä uskomatonta. Jos näin hyvällä pelikirjalla mitä HPK:lla on ei voita, Westerlundin olisi syytä erota. Tottakai tuolla pelitavalla operoivaa joukkuetta vastaan tulee puolustaa hyvin ja iskeä vastaiskuin. Kai loppupeleissä kyse kumminkin on voittamisesta. Ei kai noita pelejä silloin kannata edes pelata, vaan valmentajien pelikirjat otettaisiin arvioitavaksi ja sen perusteella julistettaisiin voittaja.

Ja Petterin on ihan turha vedota tuohon "Peli näyttää kaiken" jargoniin. Hän on itse jo useasti ylittänyt henkilökohtaisuuksien rajat ja sitä kautta osoittanut omat heikkoutensa sekä analyytikko/kriitikko/toimittajana että laji-ihmisenäkin. Esim. tapaus Erholz ja perhe, sekä vittuileminen esim. Sheddenin vaimolle.

Katselin tuota Inter-Barcelona ottelua ja pohdein samalla tätä uunituoretta "barcelonalainen jääkiekko" termiä. Se tuli ainakin selväksi, ettei se mikään aukoton systeemi ole, jos väitetään, että totaalinen pallon/kiekonhallinta on se ainoa oikea tapa pelata jääkiekkoa/jalkapalloa. Inter iski oikeastaan samoihin heikkouksiin, kuten Kanadan havumetsien miehet pelikirjaprofeetta Bykovin Venäjää vastaan. En sitten tiedä, olenko täysin kujalla ajatusteni kanssa, mutta näin maallikkofanina minä sen näin.
 

Kaukosäädin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves 365 ja Real Madrid
Ja eniten asiaa tukee Sihvosen käyttäytyminen noissa ennenäkemätöntä hypetystä saaneista B-junioreiden playoffeista. Tämä avautuminen oman lehden sivuilla oli kyllä uskomatonta. Jos näin hyvällä pelikirjalla mitä HPK:lla on ei voita, Westerlundin olisi syytä erota. Tottakai tuolla pelitavalla operoivaa joukkuetta vastaan tulee puolustaa hyvin ja iskeä vastaiskuin. Kai loppupeleissä kyse kumminkin on voittamisesta. Ei kai noita pelejä silloin kannata edes pelata, vaan valmentajien pelikirjat otettaisiin arvioitavaksi ja sen perusteella julistettaisiin voittaja.

Muuten hyvää asiaa viestisi, mutta tämä kohta jäi hieman kaivelemaan. Mielestäni Petteri hakia takaa hyökkäävämpää pelitapaa joka joukkueeseen ja tätä kautta Suomessa kehittyisi parempia kiekollisia pelaajia. Eli Petteri on tässä kohtaa oikeassa. Myös omasta mielestäni esimerkiksi näissä B-junioreiden peleissä tuijotetaan liikaa sitä tulosta. Vaikka tuossa iässä on jo lähes erotettu jyvät akanoista tulisi valmentajien ja seurojen keskittyä enemmän pelaajien kehittämiseen kuin oman statuksensa nostamiseen. Tottakai pojat tykkää kilpailla ja haluavat voittaa, mutta silti pitäisi oma kehitys olla se ykkösjuttu. Nimenomaan taitoja kuten kiekonkäsittely ja laukaukset tulisi kehittää enemmän kuin jotain 1-2-2 träppiä.

Toisaalta pelaajien tulisi omalla ajalla lätkiä kiekkoa vanerilta reppuun, mutta eihän nää nykynöösipojat tee mitään käskemättä. Vetävät jäähallissa 4-8 tuntia viikkossa joukkuereeniä ja siinä kaikki. Jos itse olisin B-junnu ikäinen kyllä minä tykkäisin laukoa kiekkoa autotallinseinään vähintään sen tunnin päivässä. Puhumattakaan ajasta jonka käyttäisin ulkojäillä.

Eli vielä B-juniori-iässä tulisi seurojen keskittyä enemmän pelaajien kehittämiseen ja hyökkäävään kiekkoon kuin peruuttelemaan ja puolustamaan. Voisi Suomestakin joskus tulla maalintekijöitä.
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Toki, enhän minä nyt missään nimessä hyökkäävämpää ja sitä kautta viihdyttävämpää pelitapaa vastusta, pois se minusta. Mutta jos kuitenkin häviää, niin turha siinä on itkeä, että meillä oli vitusti parempi hyökkäyssuunnitelma. Kuten Sihvonen teki, kirjoitti valmiiksi jo itselleen synninpäästön, jos vaikka tappio tulisikin. Kun HPK voitti Jokerit, Urheilulehden sivuilla komeili teksti: "Sihvonen kaatoi Jokerit". Ja muutenkaan, koska Urheilulehdessä seurataan näin tiiviisti B-junnujen playoffeja?

Mutta tästä päästään taas asian ytimeen, eli pelaajien tasoon. Jos vastustaja koutsi tietää jo etukäteen, että hyökkäyspelissä hävitään, niin kai silloin jokainen lähtee muuraamaan puolustusta umpeen, eikö? Se on sitä kilpailua, se. Tuskin kreikkalaisiakaan kovin paljon vituttaa taannoinen Euroopanmestaruus futiksessa, vaikka se tuli kaikkea muuta, kuin hyökkäyspelitavan riemukulkua.
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Sekin, että kehittyykö pelaaja maksimaalisesti pelitavan kautta, siitäkin on erilaisia mielipiteitä. Varsinkin jalkapallon puolella.

Ja onpa Rönkäkin ottanut kantaa Arsenalin managerin Wengerin tapaan kehittää pelaajia. Hän on ainakin pari kertaa pohtinut sitä, että vaikka Wengerin pelitavassa yksilöt loistavat pari kautta, niin siirtyessään muualle he tavallaan katoavat kokonaan. Ja samaa on käynyt jo Arsenal aikana.

Se onkin pohtimisen paikka myös jääkiekossa junnupuolella, että kuinka orjallisesti jätkät kannattaa laittaa noudattamaan pelitapaa, oli se sitten kuinka hyökkäysvoittoista tahansa. Jos on koko ikänsä tottunut siihen, että tietyistä tilanteista selviää luottamalla viisikkoon ja sen reagointiin, niin mitäs sitten, kun ympäristö onkin erilainen?

Tätähän näkee jalkapallossa todella paljon, kun pelaajat kasvavat akatemioiden läpi. Väärässä ympäristössä lahjakaskin pelaaja menettää täysin itseluottamuksensa...
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tuon Westerlund-artikkelin myötä taidan nyt tulla miehekkään rohkeasti ulos kaapista ja tunnustaa että olen ryhtynyt Veikkaajan tilaajaksi. Se muistuttaa yhä vähemmän Iltasanomien "urheilu"-liitettä ja hömppää on paljon vähemmän kuin aiemmin, ja hyviä, hyvin taustoitettuja asiajuttuja on jo aivan kiitettävästi joukossa. 90-luvun kulta-ajoista ollaan toki kaukana, mutta niihin nyt ei nykymaailmassa taida olla edellytyksiäkään näin Suomen oloissa.

Anyway, todella viisasta tekstiä Westerlundilta ja etenkin oheisen lainauksen toivoisi olevan jokaisen jääkiekkovalmentajan (ja ylipäänsä henkilöjohtajan) sisäistämä:

Pelkistettynä jääkiekossa oleellista on erilaisten kaksinkamppailujen voittaminen. Jotta pelaaja voittaisi niitä, hänen on päästävä valmistautumisvaiheessa tunnetasoon, joka sisältää aitoa uskoa ja tahtoa. Tähän vaikuttaa keskeisesti pukukopin ilmapiiri, mikä taas on pitkälti kiinni valmentajan johtamisesta. Jos se on laadukasta, tunnetta löytyy. Jos ei ole, peli-ilme on usein lamaantunut.

Toisin sanoen ennen kuin päästään toteuttamaan hienoja pelisuunnitelmia on valmentajan pystyttävä hankkimaan sellainen auktoriteetti ja asema, että ne hienot piirrokset toteutuvat jäällä. Jos pitäisi omaan joukkueeseen valita joko loistava henkilöjohtaja, jonka pelikirja on 90-luvun alusta tai tuhoisan kyvytön henkilöjohtaja, jolla on maailmanhistorian hienoin pelikirja, niin itse en miettisi sekuntiakaan, kun valitsisin tämän ensiksi mainitun.
 

Fordél

Jäsen
Westerlundilta ja muilta Veikkaajan jutussa haastatelluilta hienoja ajatuksia valmentamisesta. Paradoksaalista tässä kaikessa on se, että täysin vanhanaikaiseksi ja lajin kehityksestä jälkeen jääneeksi leimattu Alpo Suhonen on aikanaan esittänyt saman suuntaisia uudistuksia, joita valmentaminen kaipaa. Hienoa, että kymmenen vuotta Suhosen esittämien ajatusten jälkeen suomalainen kiekkomaailma on valmis muutokselle. Yksi tällainen on Westerlundin toteamus, että "ensin tulee ihminen ja vasta sitten muut asiat kuten pelilliset vaatimukset." Ei kuulosta kyllä tippaakaan esim. Sihvoselta, mutta taatua Suhosta.

Nykyinen valmentajakeskeinen toimintatapa on tosiaan käännettävä päälaelleen. Peli on palautettava pelaajille, aivan kuten Suhonenkin aikanaan julisti. Matikainen tiivistää asian hyvin Veikkaajan jutussa muotoon, että kun yksilölle antaa esimerkiksi vastuuta ja luottamusta, voi jotain saada kaukalossa takaisin. Kaikki lähtee siis luottamuksesta. Jos pelaajilla ei ole valtaa, eivät he kanna vastuutakaan.

Pelaajien ja valmentajien välisen luottamuksen lisäksi valmentajien täytyy luottaa myös itseensä. Kiekkomaailmassa ei ole yhtä totuutta, joten jo sillä pääsee pitkälle kun luottaa omaan osaamiseen ja löytää oman valmentajaidentiteettinsä. Samalla myös pelaajat ostavat valmentajan ajatukset kun hän on ensin itse ostanut ne. Apinoimalla toista valmentajaa tai jotain yhtä totuutta ei mennä pitkälle kun on kyse huipputasosta.

Ja mitä tulee pelitapaan niin sillä on tottakai oma merkityksensä. Westerlund toteaa tästä mjr:n edellä tuoman lainauksen lisäksi, että "kun pelaaja on valmis voittamaan kaksinkamppailuja, hän pääsääntöisesti reagoi kentällä oikein selkäytimestään. Siitä joukkueen identiteetin rakentuminen, siitä syntyy joukkueen pelitapa."

Nimetön huippupelaaja taas lausuu asiasta, että "kaukalossa ei voi pärjätä, jos joutuu miettimään jotain hiton systeemejä, siellä on pelattava selkärangalla. Valmentajien pitäisi uskaltaa olla höpöttämättä äijiä pyörryksiin, ja antaa enemmänkin suuntaviivoja ja kehyksiä, joiden sisällä saisi pelata."

Tuossa nyt sellaisia kohtia, joihin kiinnitin huomiota tuossa Veikkaajan jutussa. Miksi nämä asiat on tuotu tässä ketjussa esille? No siksi, että ne hieman sotivat Sihvosen tuomaa ajatusmallia vastaan. Nyt onkin mielenkiintoista nähdä, että miten Sihvonen reagoi tähän juttuun. Kyse ei ole siitä, että se vetäisi kokonaan maton Sihvosen analyyseiltä, koska pelitavoille ja niiden analysoimisille on tottakai oma paikkansa. Tämä juttu kuitenkin pienensi entisestään pelitavan merkitystä koko paletissa ja viimeistään luo pohjan pelin sekä valmentajien osaamisen uudenlaiselle analysoinnille.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Toisin sanoen ennen kuin päästään toteuttamaan hienoja pelisuunnitelmia on valmentajan pystyttävä hankkimaan sellainen auktoriteetti ja asema, että ne hienot piirrokset toteutuvat jäällä. Jos pitäisi omaan joukkueeseen valita joko loistava henkilöjohtaja, jonka pelikirja on 90-luvun alusta tai tuhoisan kyvytön henkilöjohtaja, jolla on maailmanhistorian hienoin pelikirja, niin itse en miettisi sekuntiakaan, kun valitsisin tämän ensiksi mainitun.

Nyt sitten vaan nimiä esiin, koska muuten tämä menee humanistien (mjr ja Fordèl) teoriatarkasteluiksi hyvistä johtajista. Peräänkuulutan nyt näitä hyviä ja huonoja suomalaisia johtajia (päävalmentajia) jääkiekon parista. Myös I-S Veikkaajan tulisi nimetä tarkemmin näitä johtamistaidoltaan kyvyttömiä päävalmentajia, kun sen toimittajat jatkavat Vancouverista alkanutta suomalaisten valmentajien mustamaalaamista.

Fordèl on osoittanut jo useaan kertaan mieltyneensä Alpo Suhosen johtamisoppeihin. Miten on sitten käytännön laita? Humanisti Suhonen muumioitui viime keväänä tärkeimmillä hetkillä Ässät-Sport sarjan edetessä. Vastuu pelinjohtamisesta oli siirtynyt Mika Pieniniemelle ja Pasi Kaukorannalle. En pidä muutenkaan SM-liigaseuran päävalmentajalta hyvänä johtamistaidon osoituksena sitä, että seura joutuu karsimaan SM-liigapaikastaan Mestiksen voittajaa vastaan. HIFK:n viestiketjuista voi käydä lukemassa sen, mitä mieltä IFK:n kannattajat ovat Fordèlin mainostaman Alpo Suhosen johtamistaidoista jääkiekkoseuran päävalmentajana.

Miten on Hannu Jortikan, Hannu Aravirran, Kari Jalosen, Rauli Uraman, Matti Alatalon/Mikko Haapakosken, Mikko Saarisen, Mika Toivolan, A-P Selinin, Heikki Mälkiän/Juha Pajuojan, Pekka Rautakallion ja Petri Matikaisen johtamistaitojen laita? Fordèlin erityisesti kehuman Bluesin päävalmentajan Petri Matikaisen valmentaman seuran menestys menee jo toista kautta peräkkäin alaspäin. Yli muiden on luonnollisesti Hannu Jortikan johtamistaitojen floppaaminen Jokerien ylivertaisen pelaajamateriaalin käskyttäjänä.

Sehan tiedetään jo, että Kai Suikkanen, Jukka Rautakorpi, Pekka Virta ja Risto Dufva ovat osoittaneet erinomaiset johtajan kykynsä tällä kaudella. Pienillä pelaajabudjeteilla he ovat saaneet aikaan erinomaisen tuloksen. Yksi asia yhdistää näitä valmentajia. Heidän joukkueidensa on pelattava prikulleen päävalmentajien suunnittelemien pelisysteemien mukaisesti. Kai Suikkanen sen kiteyttää erinomaisesti:"Kunhan me vain pelataan omaa peliämme, niin voitamme. Heti, kun siellä lähtee joku sooloilemaan, niin se muuttuu vaikeaksi. Nämä jätkät ovat oivaltaneet, että "hei, tämä pelihän toimii", ja sitä kautta sitä pelataan". Suikkanen luottaa täysin pelaajiinsa, jotka toteuttavat hänen pelisysteemiään. Siitä se keskinäinen hurmos syntyy. Suikkanen on tehnyt pitkään yheistyötä mm. Jarkko Hattusen, Antti Erkinjuntin, Marko Virtalan ja Antti Halosen kanssa. Niinkuin sanonta kuuluu, jääkiekko on pelaajien peli. Sen takia em. Mestis-Hokista tuttu nelikko pelaa hyvää SM-liigakiekkoa TPS:ssa, jonne myös Ilari Filppulan tie vei, kun hänen pelinsä ei sopeutunut Dufvan systeemeihin.

Uskooko muuten joku, että suomalaisten päävalmentajien johtamisominaisuuksia voitaisiin jonkun tai joidenkin toimesta oikein opettaa? Päävalmentajia ei ole kahta samanlaista, ei varsinkaan johtamistaitojen osalta. Kukin johtaa oman persoonansa mukaisesti. Sinne mahtuvat kaikki luonteen laadut Hannu Jortikasta Harri Rindelliin saakka nyt ja tulevaisuudessa.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Uskooko muuten joku, että suomalaisten päävalmentajien johtamisominaisuuksia voitaisiin jonkun tai joidenkin toimesta oikein opettaa? Päävalmentajia ei ole kahta samanlaista, ei varsinkaan johtamistaitojen osalta. Kukin johtaa oman persoonansa mukaisesti. Sinne mahtuvat kaikki luonteen laadut Hannu Jortikasta Harri Rindelliin saakka nyt ja tulevaisuudessa.

Voi yksittäisten ihmisten ja ryhmän johtamista opettaa ja opetella. Menee esim. kesällä jollekin kursseille, jos halua riittää kehittyä johtajana. Ei jääkiekkojoukkueen valmentaminen poikkea nnin paljon muusta johtamisesta, etteikö siinä voisi halutessaan kouluttautua, eikä kouluttajan tarvitse olla joku toinen lätkäjätkä. Tottakai koulutus ei muuta valmentajan perusluonnetta, mutta antaisi eväitä parempaan johtajuuteen ja sitä kautta parempia tuloksia valmennusprosessissa.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Uskooko muuten joku, että suomalaisten päävalmentajien johtamisominaisuuksia voitaisiin jonkun tai joidenkin toimesta oikein opettaa?

Tamminen ainakin uskoo tähän, eikös hän harrasta tätä henkilöstö- /johtajavalmentamista?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös