Sihvonen tietyllä kapealla, mutta auttamattoman valjulla ja tarkoitushakuisella tavalla sivuaa reaalimaailmaa siltä osin, että maajoukkueen päävalmentajan valinnassa on tehty ainakin kaksi virhettä, eikä liiton sisäinen kabinettipeli nimitysprosessin jääviyksien ja tehtyjen virhearvioiden osalta voi jäädä ilman pitkälle meneviä seuraamuksia. Vindikaatio tai edes osittainen anteeksianto urheilullisen ja taloudellisen tuloksen saavuttamisen muodossa jäi nyt puuttumaan.
On kuitenkin vakavasti harkittava sitä, että missä mittaluokassa nyt moitittavan käytöksen osalta liikutaan. Tämän tiedon tajuamiseksi olisi ymmärrettävä maajoukkueen kilpailutoiminnan oikeat mittasuhteet suhteessa liiton varsinaiseen leipätyöhön, joka keskeisimmiltä osiltaan käsittää edellytysten luomista niin juniori- kuin kilpailutoiminnan puolella.
On muistettava, että Hjallis ja kumppanit ovat lähes Builder-luokassa HOF-kelpoisia, puhumattakaan aktuaalisesta liiton HOF-kaverista, nykyisestä GM:stä. Jotkut taustalla olevat muut henkilöt, esimerkiksi erinäisistä yhdistyksistä ja lobbausorganisaatioista, ovat paljon lähempänä ns. RICO-kelpoisuutta kuin lajin kokonaisetua.
Itse olisin hyvin kiinnostunut myös tiettyjen toimittajien ja yhä lisää ja lisää valtaa hamuavien kabinettipelurien ja byrokraattien välisistä yhteistyösuhteista, eikä pelkästään itsestäänselvyyksistä, kuten Kummolan seuraajan nimestä. Ehkä oikeiden medioiden paikka olisi tässä ottaa takaisin sellaista asemaa myös suuren ja tietämättömän yleisön näkövinkkelistä, mitä se on kiistatta menettänyt juttujen yleisen tason laskun myötä National Inquirer-tyyppisille "Fair and Balanced/Kreml"-julkaisuille.