Mainos

Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

  • 2 846 096
  • 13 136

Knower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit+Petteri Nummelin
Tämähän on yhtäaikaa sekä koomista että surullista: ensin analyytikko käyttää erottautumisstrategianaan energistä räyhäämistä, jossa puurot ja vellit saavat mennä sekaisin kunhan jonkinlaista sotkua syntyy. Kun hän on saanut koottua itselleen joukon uskollisia opetuslapsia, ilmoittaa analyytikko että brändäystähän ja levikkityötä tämä vain olikin.

Voi teitä ja teidän juttuja. Tunnustaudun vaikka heti sihvoslahkolaiseksi samalla todeten, että aika moni tämänkin palstan sanotaan nyt vaikka "sihvosmyönteisistä" kirjoittajista on koko ajan korostanut niitä olennaisten peliasioiden poimimista sieltä tekstistä ja omasta kiinnostuksestaan juuri niihin. Ne Stalinjutut, sivistyssanakikkailut yms. on varattu niille, jotka eivät - kärjistäen - a) halua ymmärtää tai b) ymmärrä milloin kyse on juuri tästä brändäyksestä ja milloin puhutaan asiaa.

Näin ikään kuin tämänkin palstan kirjoittajista yleiselle otannalla arvioituna.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ne Stalinjutut, sivistyssanakikkailut yms. on varattu niille, jotka eivät - kärjistäen - a) halua ymmärtää tai b) ymmärrä milloin kyse on juuri tästä brändäyksestä ja milloin puhutaan asiaa.

Kuulostaa case Karalahdelta - kunhan kaukalossa toimii, ei niin väliä mitä siviilissä tekee?
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Suomen ylivoima

Eilen ilmestyneessä Urheilulehdessä Petteri Sihvonen kritisoi tarkasti analysoiden Sheddenin yhden pakin ja neljän hyökkääjän ylivoimapeliä MM-tason kisoissa. Sheddenin ylivoimapeluuttaminen lähti hyvin käyntiin alkusarjan otteluissa. Viimeistään puolivälierissä ennakoi Sihvonen tulevan ongelmia Sheddenin ylivoimamiehityksillä. Välisarjan pelissä Latviaa vastaan Shedden käytti pitkään viiden hyökkääjän (Koivu, Koivu, Selänne, Jokinen ja Peltonen) ylivoimaketjua. Ylivoimapeli oli tällä miehityksellä surkeaa. Ottelun lopussa oli Sheddenin pakko ottaa myös puolustajia (Niskala, Koistinen) ylivoimamiehityksiin. Jukka Jalonen kritisoi ottelun jälkeen pelistudiossa voimakkaasti kakkosvalmentajana Sheddenin ylivoimakentällisiä. Jalonen mainitsi täysin poikkeavasti kakkosvalmentajana, että eiköhän tämä kokeilu ollut nyt tässä. Muutoksia on tulossa myös ylivoimapeluuttamiseen.
Sunnuntaista alkaen nähdään, siirrytäänkö ylivoimaa pelaamaan Jukka Jalosen systeemeillä. Riittääkö aika uusien ylivoimakuvioiden harjoittamiseen, jää nähtäväksi.
 

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Tosiaan näin kirjoitti Sihvonen UL:ssä. Tästä jo mainitsinkin eilen noissa kokoonpano-ennakoissa. Luin jutun kotona tänään uudestaan, ja siinä Sihvonen kirjoitti, että 1 pakki - 4 hyökkääjää kokeilu tulee kostautumaan viimeistään ns. kovia maita vastaan, ja toivoi Suomen muuttavan peliään perinteiseen (2 pakkia - 3 hyökkääjää) malliin.

Mitä tapahtui? Mentiin täysin toiseen suuntaan, eli 5 hyökkääjän peluutukseen. Ja tuo meinasi jo tänään kostautua. Kiitos Bäckströmin puhdas sarja jatkui, olihan siinä monta mahdollisuutta päästä Latvialla 0-2 johtoonkin.

Onko muuten esimerkkejä huippumaista/joukkueista, jotka menestyksekkäästi ovat käyttäneet/käyttävät ylivoimalla 5 hyökkääjän systeemiä. Siis jos ei oteta EA Sportsin pelejä huomioon. Ihan mielenkiinnosta olisi mukava tietää.

Olihan niitä paikkoja Suomella ylivoimalla, mutta kun pääsee pelaamaan useita minuutteja 5-3 vastaan Latviaa vastaan niin luulisi, että tulosta tulisi. Ja mitä tärkeintä, luulisi ettei vastustajille tulisi niitä paikkoja. Voi olla, että joku Nash, tai Heatley rankaisee kovemmalla prosentilla viivalla tapahtuvista virheistä jos Suomi jatkaa tuota 5 hyökkääjän peluutusta ylivoimalla.
 

AnFa

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Onko muuten esimerkkejä huippumaista/joukkueista, jotka menestyksekkäästi ovat käyttäneet/käyttävät ylivoimalla 5 hyökkääjän systeemiä. Siis jos ei oteta EA Sportsin pelejä huomioon. Ihan mielenkiinnosta olisi mukava tietää.

Carolina Hurricanes tulee mieleen. Taisivat ainakin osan (alku?)kaudesta peluuttaa ykkös-yv:ssä tälläistä viiden hyökkääjän ryhmitystä.

Täytyy Sihvosesta todeta, että tuossa edellisessä jutussaan on kyllä perhanan oikeassa. Itseäni tympäisee vain tämä korppikotka-tyyli, kun jannulla voisi olla oikeasti paljonkin annettavaa keskusteluun jääkiekosta niin miksi pitää lähteä tuolle sensaatio linjalle (vieläkin)?
 

JHOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues
Täytyy Sihvosesta todeta, että tuossa edellisessä jutussaan on kyllä perhanan oikeassa. Itseäni tympäisee vain tämä korppikotka-tyyli, kun jannulla voisi olla oikeasti paljonkin annettavaa keskusteluun jääkiekosta niin miksi pitää lähteä tuolle sensaatio linjalle (vieläkin)?

Samoilla linjoilla vedän itsekin. Aina olen vihannut tätä Sihvosen tyyliä esittää asioita ja kun asiantuntemusta todella on, miksei hän voisi käyttää sitä fiksummin? Toisaalta, jokainen valitsee itse roolinsa, mutta miksi olet valinnut tämän tien, oi Sihvonen?

Monista syistä johtuen en arvosta ko. kirjoittelijaa toimittajana lähes ollenkaan, mutta sitä, ettei Sihvoselta tietoa löytyisi, en kyllä voi kiistää. Päinvastoin. Löytyy kyllä, ja paljonkin. Itseasiassa helvetin pätevä jätkä, mutta hän vain esittää asiat tavalla, joka ei uppoa about keneenkään. Oikeastaan Sihvonen ei saa aikaiseksi "sensaatiojutuillaan" muuta, kuin suurimman osan vittuuntuneeksi ja tämän vuoksi sivuuttamaan itse tekstin aiheen.

Se, kun kirjoitustyyliin/tapaan kiinnitetään enemmän huomiota kuin itse asiasisältöön, ei liene olevan kenenkään toimittajan tarkoituksena?
 
Toisaalta, jokainen valitsee itse roolinsa, mutta miksi olet valinnut tämän tien, oi Sihvonen?

Luulisi sen jo tulleen selväksi että Rönkä tämän tien on valinnut. Ns. brändännyt Sihvosen. Täysin tietoisesti toki Sihvosellekin. Ja täytyy sanoa ettei paljon paremmin olisi voinut onnistua, kenestä muusta toimittajasta löytyy yhtä pitkä ketju ja yhtä paljon puhetta. Joku taisikin mainita että Rönkä hykertelee tällä hetkellä matkalla pankkiin.
 

crossari

Jäsen
Suosikkijoukkue
FC TPS
Samoilla linjoilla vedän itsekin. Aina olen vihannut tätä Sihvosen tyyliä esittää asioita ja kun asiantuntemusta todella on, miksei hän voisi käyttää sitä fiksummin? Toisaalta, jokainen valitsee itse roolinsa, mutta miksi olet valinnut tämän tien, oi Sihvonen?

Itsekin vihasin miehen tyyliä ihan viime päiviin asti, mutta tuo Sihvosen pitkä haastattelu muutti suhtautumistani hänen kirjoituksiinsa. Eli kannattaa kuunnella tuo haastattelu, jos et sitä vielä ole tehnyt. Haastattelua kuunnellessa tuli vain mieleen se, että olikohan Rönkä antanut luvan Sihvoselle kertoa asioista noin avoimesti? Tuntui, että siinä tuli aika lailla sisäpiiritiedon kaltaista settiä.

e: itse saisin työpaikaltani kenkää, jos kertoisin yhtä avoimesti toimintatavoistamme.
 

Analyytikko_

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, QPR, ManU, Hertha BSC
Havaitsen pientä ristiriitaisuutta. Saksa-pelin jälkeen ylivoimasta ja käytettävissä olevista pakeista siis näin:
http://www.urheilulehti.fi/jaakiekko/uutiset/article150928-1.html

No, nyt tuoreeltaan näin:

http://www.urheilulehti.fi/jaakiekko/uutiset/article151097-1.html

Varsin mielenkiintoista. Siis ei tarpeeksi laadukkaita pakkeja, joten on mentävä neljällä jopa viidellä pakilla. No eilen tehtiin niin, että kokeiltiin viidellä ja meni vihkoon. Ja nyt siis yv on fiasko? Vai niin, mihis tämä pakkien aikaisemmin mainittu heikkous on jätetty, nyt he siis kelpaisivat yv:hen.

Hauskaa lukea näitä kirjoituksia. Ilmeisesti myös pelaajien maalinteko-ongelmat (jotka eivät kai ole vieraita suomalaisille joukkueurheilijoille) ovat Sheddenin vika.

Jalonen muuten sanoi studiossa jotain tyyliin: "kokeiluita pitää tehdä ja aina ne eivät onnistu ja kokeilusta luovuttiin". No mikäs tässä, meni perseelleen ja nyt hinkkaamaan yv astetta paremmaksi.
 

Anne73

Jäsen
Olen mielenkiinnolla seurannut tätä Sihvonen keskustelua ja ihmettelin, että mikä mies tämä oikein on?? surffailin netissä ja luin hänen juttujaan ja etsin faktat hänen urastaan...ja yksi ainut kysymys nousi mieleeni: millä meriiteillä hän kukkoilee?
 

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Kuulostaa case Karalahdelta - kunhan kaukalossa toimii, ei niin väliä mitä siviilissä tekee?

Yhdella erittäin perustavalla erolla: Karalahdella oli hommaansa todellisia ja harvinaisia lahjoja (ja niiden hukkaan heittämisestä syntynyt jälki vastaavasti rumaa samassa mittakaavassa).
Tämän ns. analyytikon kohdalla taas puhutaan konkreettisessa (kiekko)maailmassa kaikessa epäonnistuneesta ja naureskellusta sihveröstä, jonka uskottavuus valmentajien, pelaajien ja ammattitoimittajien keskuudessa on alta nollan. Se, että edes muutamat nettinörtit pitävät "itsensä brändäämistä" ja "tuotteistamista" (=oma luuseriego esiin hinnalla millä hyvänsä) journalismina, pistää toisen kerran miettimään leifsalmenien ja paavolipposten puheita yleissivistyksen laskusta ja "tyhmennystehtaista". Tähän asti niitä on pitänyt vain myrtyneiden kalkkisten narinana.
Ja tosiaan, samalla tavalla täällä keskustellaan vain toisesta vastaavasta hahmosta. Sen nimi on Jari Porttila.
 

Mace

Jäsen
Yhdella erittäin perustavalla erolla: Karalahdella oli hommaansa todellisia ja harvinaisia lahjoja (ja niiden hukkaan heittämisestä syntynyt jälki vastaavasti rumaa samassa mittakaavassa).
.
.
.

Olisiko sinulla jotain kommentoitavaa noihin Sihvosen jääkiekosta esittämiin näkemyksiin? Eli miltä osin olet hänen kanssaan eri mieltä?
 

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Olisiko sinulla jotain kommentoitavaa noihin Sihvosen jääkiekosta esittämiin näkemyksiin? Eli miltä osin olet hänen kanssaan eri mieltä?

Aloitetaanko vaikka siitä, että pelaajat ovat jääkiekko-nimisen pelin oleellinen tekijä, eivät sakkinappuloita, joita nerokkaat (?) valmentajat siirtelevät laudalla (jolla ei liioin ole vastustajia, jotka voisivat ikävästi sotkea paperinukkeleikit). Tällainen lähtökohta on toki psykologiselta kantilta ymmärrettävä ns. mieheltä, jonka pelaajat ovat nauraneet ulos joka ikisestä valmennuskopista, mutta henkilökohtaiset traumat on ollut tapana hoidattaa muualla kuin työpaikalla.
Menestyvät - tai edes töitä saavat - valmentajat valitsevat pelitavan sen mukaan, millaiset palikat joukkueessa on koossa. Jokainen koskaan itse pelannut tietää, että esimerkiksi keskustan kautta avaaminen on yksi riskialttiimpia tapoja lähteä omista, jos ei pelaajilta löydy riittävästi käsiä, jalkoja ja päätä. Aikuiset ammattilaiset (junnujen pitää antaa opetella, vaikka menisi perseelleen) pelaavat sillä sapluunalla, jolla tulee tulosta - on aivan sama, miltä se kotisohvalle näyttää (vrt. MM-kisoissa Norja). Arvostelulajit ovat erikseen - ei ole olemassa mitään "ylivertaista" pelitapaa, jota kaikkien "pitäisi" noudattaa. Siis siinä reaalimaailmassa, kotisohvalla fantasioita voi toki viljellä vapaasti.
(Tietenkään Sihvonen ei ole Kanadassa. Paikan päällä voisi joutua tekemään toimittajan työtä: kaivamaan aiheet todellisista tapahtumista eikä ennalta päätetyistä kuvitelmista, haastattelemaan eri mieltä olevia ihmisiä ja jopa tapaamaan Röngän selän takaa heitellyn sonnan kohteita, ts. kantamaan vastuun sanomisistaan.)
On myös enemmän kuin hiukan naurettavaa mainostaa jääkiekon perusasioita, jotka opetetaan viimeistään D-junnuissa, "moderneina" tai "vallankumouksellisina", vaikka ne sitä joillekin näköjään ovat. Jos moisesta saa lisäarvoa tai kicksejä pelin seuraamiseen, siitä vain - mutta ei kannata odottaa, että muut jakaisivat tämän euforian.
 
Viimeksi muokattu:

Mace

Jäsen
Aloitetaanko vaikka siitä, että pelaajat ovat jääkiekko-nimisen pelin oleellinen tekijä, eivät sakkinappuloita, joita nerokkaat (?) valmentajat siirtelevät laudalla (jolla ei liioin ole vastustajia, jotka voisivat ikävästi sotkea paperinukkeleikit).

Aloitetaan vaan. Tosin en ymmärrä, miten tuo liittyy Sihvosen näkemyksiiin, mutta olen samaa mieltä kanssasi. Niin on ymmärtääkseni Sihvonenkin. Se, että Sihvonen korostaa aina pelikirjojen merkitystä, ei suinkaan tarkoita sitä, että hän olettaisi niiden ratkaisevan aina ja kaikkialla. Mutta pienten marginaalien otteluissa pelikirjat näyttelevät tärkeää roolia mm. tuurin ohella.

Menestyvät - tai edes töitä saavat - valmentajat valitsevat pelitavan sen mukaan, millaiset palikat joukkueessa on koossa. Jokainen koskaan itse pelannut tietää, että esimerkiksi keskustan kautta avaaminen on yksi riskialttiimpia tapoja lähteä omista, jos ei pelaajilta löydy riittävästi käsiä, jalkoja ja päätä. Aikuiset ammattilaiset (junnujen pitää antaa opetella, vaikka menisi perseelleen) pelaavat sillä sapluunalla, jolla tulee tulosta - on aivan sama, miltä se kotisohvalle näyttää (vrt. MM-kisoissa Norja). Arvostelulajit ovat erikseen - ei ole olemassa mitään "ylivertaista" pelitapaa, jota kaikkien "pitäisi" noudattaa.

Eli sinun mielestäsi Sihvosen jauhannat rintamahyökkäyksistä, etäisyyksistä, jne. ovat vain puhetta puheen itsensä vuoksi ja ne eivät siis oikeasti ole läheskään aina joukkueelle paras tapa pelata?

Missä muuten katsot itse karkeasti ottaen menevän sen rajan, että joukkueella on riittävästi käsiä, jalkoja ja päätä keskustan kautta pelattavan lyhytsyöttöpelin toteuttamiseksi? Riittääkö SM-liigataso vai pystyvätkö siihen vain parhaista parhaimmat seura-/maajoukkueet? Onko Suomella nyt resurssit siihen?

On myös enemmän kuin hiukan naurettavaa mainostaa jääkiekon perusasioita, jotka opetetaan viimeistään D-junnuissa, "moderneina" tai "vallankumouksellisina", vaikka ne sitä joillekin näköjään ovat. Jos moisesta saa lisäarvoa tai kicksejä pelin seuraamiseen, siitä vain - mutta ei kannata odottaa, että muut jakaisivat tämän euforian.

Minusta on mielenkiintoista, että sinäkin sanot noiden asioiden olevan "jääkiekon perusasioita" (jollaisia ne toki ovatkin), mutta silti niitä perusasioita ei tunnuta noudattavan kuin harvakseltaan. Eikö perusasia ole yleensä nimensä mukaisesti juurikin, johon koko homma perustetaan eli asia, joka on ainakin oltava kunnossa ennen kuin mitään monimutkaisempia variaatioita voidaan alkaa viritellä? Vai miten näet asian?

Sitten pari sanaa tuosta modernista ja vallankumouksellisesta. Jos esimerkiksi Suomen maajoukkue ei ole aiemmin perustanut peliään kenttätasapainon säilyttämiseen tähtäävään lyhytsyöttöpeliin, mutta jatkossa tekisi näin, niin eikö mielestäsi olisi ihan perusteltua sanoa, että kyse on modernista ja vallankumouksellisesta pelitavasta suomalaisessa maajoukkuejääkiekkoilussa? Itse olen ymmärtänyt, että Sihvonenkin on nimenomaan todennut ko. pelitavan olevan sinällään aivan jääkiekon perusasioita (ja varmasti hän siksi toistuvasti ihmetteleekin, miksi vain niin harvat tuntuvat sitä toteuttavan) eikä siis todellakaan mitään uutta. Mutta uutta se on ollut suomalaisessa mj-jääkiekkoilussa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Aloitetaan vaan. Tosin en ymmärrä, miten tuo liittyy Sihvosen näkemyksiiin, mutta olen samaa mieltä kanssasi. Niin on ymmärtääkseni Sihvonenkin. Se, että Sihvonen korostaa aina pelikirjojen merkitystä, ei suinkaan tarkoita sitä, että hän olettaisi niiden ratkaisevan aina ja kaikkialla. Mutta pienten marginaalien otteluissa pelikirjat näyttelevät tärkeää roolia mm. tuurin ohella...

Sihvonen korostaa tämän hetken maajoukkueessa pelikirjaa tai oikeastaan sen puutetta. Eli ollaanko nyt tällaisessa pienissä marginaaleissa??

Itse olen kritisoinut maajoukkueemme heikkoa puolustusta, jonka heikkous korostuu pienessä kaukalossa. Ja tällä hetkellä näkyy Sihvosen ongelma eli kykenemättömyys laajakatseisuuteen, hänen mielestään ongelma ratkeaa kun Shedden poistuu, minun mielestäni ei. Kun Nummelin, Pitkänen, Lehtonen ja jopa Niinimaa ovat kisoissa, ongelma poistuu.

Tässä tilanteessa ongelma on materiaalissa, ei pelikirjassa.
 
Viimeksi muokattu:

Mace

Jäsen
Sihvonen korostaa tämän hetken maajoukkueessa pelikirjaa tai oikeastaan sen puutetta. Eli ollaanko nyt tällaisessa pienissä marginaaleissa??

Hyvä kysymys. Kanada-ottelussa tuskin ainakaan voidaan puhua pienistä marginaaleista materiaalin osalta, joten huippuunsa hiottu pelisysteemi olisi oikeastaan niitä ainoita Suomen oljenkorsia tuossa ottelussa.

Itse olen kritisoinut maajoukkueemme heikkoa puolustusta, jonka heikkous korostuu pienessä kaukalossa. Ja tällä hetkellä näkyy Sihvosen ongelma eli kykenemättömyys laajakatseisuuteen, hänen mielestään ongelma ratkeaa kun Shedden poistuu, minun mielestäni ei. Kun Nummelin, Pitkänen, Lehtonen ja jopa Niinimaa ovat kisoissa, ongelma poistuu.

Tässä tilanteessa ongelma on materiaalissa, ei pelikirjassa.

Kyllähän tuo Suomen alakerran heikkous on ihan ilmeinen ja se näkyy toistuvasti omalla alueella. Nyt meillä kuitenkin kaiken järjen mukaan tulisi olla pakisto, joka on hyökkäyssuuntaan pelattaessa vähintäänkin kohtalainen, joten pakkien kädettömyys ei voine olla syynä siihen, että hyökkäyspeli on täysin järjetöntä? Vai oletko sitä mieltä, että hyökkääjät kyllä tekevät oman hommansa, mutta pakit eivät vain osaa tehdä sitä lyhyttä avaussyöttöä sovitulla tavalla?
 

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Aloitetaan vaan. Tosin en ymmärrä, miten tuo liittyy Sihvosen näkemyksiiin, mutta olen samaa mieltä kanssasi. Niin on ymmärtääkseni Sihvonenkin.

Ai tämä sama "analyytikko", jonka mielestä pelaajien taitotasoa ei saa/kannata vertailla, koska "sillä ei ole mitään merkitystä"? Jonka mielestä pelaajien näkemyksillä, mielipiteillä ja puheenvuoroilla ei ole lainkaan arvoa? Jonka joka toisesta "analyysistä" paistaa (kateudesta, sokeudesta ja omista kokemuksista) kumpuava suunnaton katkeruus ja aliarvostus pelaajia kohtaan? Ylläolevat neronleimaukset löytää säännöllisesti toistuvina UL-Seiskan nettisivuilta, myös joistakin paperilehden jutuista - sikäli kun niitä enää jaksaa lukea.

Eli sinun mielestäsi Sihvosen jauhannat rintamahyökkäyksistä, etäisyyksistä, jne. ovat vain puhetta puheen itsensä vuoksi ja ne eivät siis oikeasti ole läheskään aina joukkueelle paras tapa pelata?
Missä muuten katsot itse karkeasti ottaen menevän sen rajan, että joukkueella on riittävästi käsiä, jalkoja ja päätä keskustan kautta pelattavan lyhytsyöttöpelin toteuttamiseksi? Riittääkö SM-liigataso vai pystyvätkö siihen vain parhaista parhaimmat seura-/maajoukkueet? Onko Suomella nyt resurssit siihen?

Ne ovat - useimmiten - ideaali tapa, mutta kun haetaan tulosta, ei voi elää ideaalissa. Taitotaso voi riittää, mutta kaikki tekeminen on myös suhteessa vastustajaan: vaikka KalPan 5-0 tai 5-2 -avaus harjoituksissa oman neloskentän pakkeja vastaan on periaatteessa sama, mutta käytännössä hieman eri asia kuin saman homman toteutus Kärppien ykköstä vastaan. Tätä(kään) pikkuseikkaa eli vastustajan vaikutusta peliin ei Sihverö ota "analyyseissään" juuri lainkaan huomioon.

Minusta on mielenkiintoista, että sinäkin sanot noiden asioiden olevan "jääkiekon perusasioita" (jollaisia ne toki ovatkin), mutta silti niitä perusasioita ei tunnuta noudattavan kuin harvakseltaan. Eikö perusasia ole yleensä nimensä mukaisesti juurikin, johon koko homma perustetaan eli asia, joka on ainakin oltava kunnossa ennen kuin mitään monimutkaisempia variaatioita voidaan alkaa viritellä? Vai miten näet asian?

Siten kuten jokainen pidempään kiekkoa pelannut, ja varsinkin tällainen aito puukäsi: teoria ja käytäntö ovat kaksi eri asiaa:-). Ts. jääkiekko on tosiaan taktiikaltaan, perusteiltaan ja perusluonteeltaan yksinkertainen peli, moneen muuhun verrattuna - siis paperilla. Toteutus on sitten usein toinen juttu, mutta se tekeekin hommasta niin mielenkiintoisen.
Siis mikäli peliä käsittelee kokonaisuutena, ei valmentajien väliseksi shakkiotteluksi typistettynä - saati välineenä itsensä esiin tunkemiseen, henkilökohtaisiin vendettoihin ja balsamina konkreettisille epäonnistumisille lajin parissa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Vai oletko sitä mieltä, että hyökkääjät kyllä tekevät oman hommansa, mutta pakit eivät vain osaa tehdä sitä lyhyttä avaussyöttöä sovitulla tavalla?

Olen.

Suomen pakiston heikkous näkyy nimenomaan tämän helpon, lyhyen syötön puuttumisessa. Kun esim. Jokela joutuu pinnistämään kaikkensa, että voittaa kaksinkamppailun ja pystyy tulemaan kiekon kanssa maalintakaa pois, hänen taitonsa ei riitä helpon syötön antamiseen ahdistettuna. Katse kiekossa ja sitä ylöspäin tökkien on hänen ainoa mahdollisuus. Tämä sama toistuu eri variaatioina lähes jokaisen pakin kohdalla.
 

Mace

Jäsen
Olen.

Suomen pakiston heikkous näkyy nimenomaan tämän helpon, lyhyen syötön puuttumisessa. Kun esim. Jokela joutuu pinnistämään kaikkensa, että voittaa kaksinkamppailun ja pystyy tulemaan kiekon kanssa maalintakaa pois, hänen taitonsa ei riitä helpon syötön antamiseen ahdistettuna. Katse kiekossa ja sitä ylöspäin tökkien on hänen ainoa mahdollisuus. Tämä sama toistuu eri variaatioina lähes jokaisen pakin kohdalla.

Mikäli tuo näkemyksesi on realistinen kuvaus tilanteesta, voidaan palstalla nähdyt aiemmat puheet kiekolliseen peliin kykenevästä puolustuksestamme haudata totaalisena paskapuheena.
 

Mace

Jäsen
Huippuunsa hiottu, toimiva pelitapa olisi kieltämättä yksi, muttei millään muotoa ainoa oljenkorsi. Kun pelataan yhden ottelun voitosta, nousee satunnaistekijöiden merkitys lopputulosta määrittävinä tekijöinä erittäin korkeaksi. Maalivahdin huippuilta, pari onnekasta pomppua hyökkäyspäässä, vastustajalle pari epäonnista hutia, jne... Kaikki tällaiset asiat ovat yhden ottelun lopputuloksen kannalta vähintään yhtä merkittäviä tekijöitä kuin pelisysteemi.

Kuten kirjoitin, huippuunsa hiottu pelisysteemi olisi niitä Suomen ainoita (ei siis ainoa) oljenkorsia. Mutta kommenttisi on aivan totta eli tilanne olisi vielä hankalampi, jos paremmuus ratkaistaisiin useamman ottelun aikana.
 

odwaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kepa ja Pena
Jonka joka toisesta "analyysistä" paistaa (kateudesta, sokeudesta ja omista kokemuksista) kumpuava suunnaton katkeruus ja aliarvostus pelaajia kohtaan? Ylläolevat neronleimaukset löytää säännöllisesti toistuvina UL-Seiskan nettisivuilta, myös joistakin paperilehden jutuista - sikäli kun niitä enää jaksaa lukea.
Mutta näyttäähän sitä kateutta, katkeruutta yms löytyvän onneksi toiseenkin suuntaan?

---

Siis mikäli peliä käsittelee kokonaisuutena, ei valmentajien väliseksi shakkiotteluksi typistettynä - saati välineenä itsensä esiin tunkemiseen, henkilökohtaisiin vendettoihin ja balsamina konkreettisille epäonnistumisille lajin parissa.

Vaikken ole edes hirveän usein lukenut Sihvosen juttuja, enkä niitä kovin kovassa arvossa pidä, olen silti kyllä huomannut, ettei se pelkästään shakkina ajattele, vaan on tietenkin korostanut pelaajien henkistä puolta ja taitotasoa jne.

Ja kaikkein tärkein asia, mitä Sihvonen on tuonut, mikä täälläkin on monesti mainittu, on koko jääkiekkotaktinen keskustelu. Ilman Sihvosta Suomen mediassa ei vieläkään puhuttaisi muuta, kuin että "tarvii laittaa jalkoja lisää liikkeelle" ja vieressä Sakke Pietilä piirtäis viivoja fläppitaululle ja Tami puhuisi momentumista.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mikäli tuo näkemyksesi on realistinen kuvaus tilanteesta, voidaan palstalla nähdyt aiemmat puheet kiekolliseen peliin kykenevästä puolustuksestamme haudata totaalisena paskapuheena.

No, näin mielestäni tilanne on. Joukkueessa on kyllä kiekollista taitoa mm. Salmela, Lepistö, Niskala ja Koistinen, mutta heidän muut ominaisuudet eivät ole Koistista lukuunottamatta samalla tasolla. Kaikki nämä herrat pyörittävät kiekkoa hienosti vapaalla jäällä, mutta kun joutuvat paineenalle, tekevät suuren määrän virheitä. Tämän saman totesi Sihvonen Saksa-ottelun jälkeen.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Kuten kirjoitin, huippuunsa hiottu pelisysteemi olisi niitä Suomen ainoita (ei siis ainoa) oljenkorsia. Mutta kommenttisi on aivan totta eli tilanne olisi vielä hankalampi, jos paremmuus ratkaistaisiin useamman ottelun aikana.

Onko siis niin että Suomi toteuttaa täydellisesti huonoa pelisysteemiä vai huonosti hyvää? Eikö olisi aika luontevaa erottaa systeemi sen käytännön toteuttamisesta vai onko aina se mitä jäällä nähdään vain ja ainoastaan seurausta siitä, miten joukkue on konemaisesti ohjelmoitu pelaamaan valmentajansa toimesta? Valmentaminen taitaa tosiaan ollakin paljon helpompaa kuin mitä olen itse ajatellut... Väittäisin kyllä että yksi suurimmista ongelmista Suomella Latviaa vastaan oli huono viimeistely (ja tietysti vastustajan maalivahtikin jota ei kai pelkästään pelattu hyväksi) - vai oliko Shedden yksinkertaisesti ohjeistanut pelaajat viimeistelemään huonosti? Nyt kyllä jonkun pitäisi mennä kertomaan joukkueelle, että olisi tärkeä tehdä maaleja, voitaisiinko Sihvonen lennättää Kanadaan sieltä kotisohvalta?
 

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Mutta näyttäähän sitä kateutta, katkeruutta yms löytyvän onneksi toiseenkin suuntaan?

Ilmeisesti myös meedion kykyjä tietää parin viestin perusteella, mitä täysin tuntematon ihminen ajattelee.
Yleisemmin: sitä tuppaa saamaan, mitä tilaa. Jos tienaa leipänsä paskanheitosta, on aina se mahdollisuus, että paskaa heitetään takaisin (ja isommallakin lapiolla kuin muutaman tuhannen kiekkoniilon nettipalstalla). Tähän mennessä kaikki P. Sihvosen tekemiset ovat tyssänneet siinä vaiheessa, kun pitäisi ryhtyä lunastamaan suuria puheita ja seisoa sanojensa takana - jopa tässä nettikeskustelussa, todellisista kiekkokuvioista puhumattakaan.

Ja kaikkein tärkein asia, mitä Sihvonen on tuonut, mikä täälläkin on monesti mainittu, on koko jääkiekkotaktinen keskustelu. Ilman Sihvosta Suomen mediassa ei vieläkään puhuttaisi muuta, kuin että "tarvii laittaa jalkoja lisää liikkeelle" ja vieressä Sakke Pietilä piirtäis viivoja fläppitaululle ja Tami puhuisi momentumista.

Edelleen, feel free. On tullut selväksi, että löytyy erilaisia lähtökohtia ja -tasoja - etenkin siinä, mitä pidetään hyvänä tai edes alan alkeiskriteerit ja perusperiaatteet täyttävänä journalismina.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös