Petteri Orpon hallitus

[Jymäkkä]

Sokeasta Reetasta en tiedä, mutta Super ainakin ilmoittaa pelkästään hoitajien palkkojen nousevan keskimäärin yhteenlaskettuna 14,2 %. Tähän kun lasketaan mukaan työnantajan osuus sosiaalikuluista niin ollaan noin 20 %. Ymmärtääkseni ainakin tällä palstalla oltiin iloisia hoitajien palkankorotuksista. Valitettavasti nyt ollaan klassisessa "sitä saa mitä tilaa" tilanteessa ja nousseet palkat näkyvät myös yritysten kustannustasossa - joka taas vaikuttaa hintoihin.

Yksityisen sosiaalipalvelualan (SOSTES) neuvottelutulos hyväksytty – Katso sopimuksen pääkohdat ja palkankorotukset

Lähihoitajilla ja sitä pidemmän koulutuksen hoivatyöntekijöillä vähimmäispalkkataulukot nousevat 12,7 prosenttia, jonka lisäksi maksetaan 1,3 prosentin kertaerä (470 €) ja 0,7 prosentin paikallinen erä eli yhteensä 14,7 prosenttia kumulatiivisesti (14,2 % yhteenlaskettuna). Katso tarkemmin...

www.superliitto.fi

Toki hintoihin vaikuttaa moni muukin asia, kuten lääkäripula. Tähän taas vaikuttaa esimerkiksi äärimmäisen korkea marginaaliverotus ja osin sen seurauksena monen lääkärin suosima 4 päiväinen työviikko.

Tietenkin palkkakulut vaikuttavat kustannustasoon, mutta nuo siis kolmen vuoden yhteenlasketut korotukset, eivätkä palkkakulut kuitenkaan ole yrityksen kaikki menot, eli kustannukset eivät nouse lähellekään tuota 15 %, mitä palkat(siis palkkojen takia, muista syistä voivat sitten toki nousta myös).

 

[Hermes#41]

Täytyy muistaa, ettei hallituksen toimet vaikuta valtion talouteen näin nopealla aikataululla. Nykyisen talousbudjetin pohja on edellisen hallituksen vuonna 2022 tekemä, ja suurilta osin vieläkin mennään sen pohjalta. Toki Suomen nykytilanteeseen vaikuttaa valtavasti enemmän 3-10 vuotta sitten tehty politiikka kuin 0-3 vuotta sitten tehty, vaikka toki SOTE on valtavassa roolissa.

Hallituksen toimien suurin vaikutus on ollut yksityisen kysynnän ja ostovoiman heikentäminen. Tämä vaikuttaa todella kovasti palvelusektoriin. Näkee ihan lounaspaikoissa, kiekkokatsomoissa ja muualla.

Lisäksi jatkuva itku ja valitus hallituksen suunnasta ei todellakaan lisää luottamusta talouteen.

Taloustilanne on heikko muuallakin, mutta fakta on, että suomen työllisyyskehitys on koko EU:n heikointa tällä hetkellä.

 

[Cobol]

Toivottavasti Kokoomus ja Demarit löytävät yhteistä linjaa ja Keskusta siinä sivussa. Tämä on ainoa pitkäjänteinen tapa saada konsensusta aikaan. Pitää löytää yhteisiä intressejä ja asioita, joissa ollaan samaa mieltä.

Orpo tuntuu olevan jarruna kaikessa, Purra nyt tiedettiin jo ennestään. Jatkuvasti nyt myös Orpo torppaa orastavat kädenojennukset eri suunnista. EK ja SDP taitaa olla lähempänä toisiaan kohta kuin Kokoomus ja EK.

Orpoa arvostellaan myös Kokoomuksen sisällä, mutta toki hillitysti. Suomen kannalta SDP alkaa olla avainasemassa. Ei vain kannatuksen takia vaan myös siksi, että yhteistyö isoissa asioissa EK:n, SAK:n sekä muiden palkasaajajärjestöjen ja SDP:n kanssa on Orpolla liikaa hakemista.

Yhä selvemmäksi tulee se, että nyt on kyse täysin aattellisesta politiikasta, eikä ollenkaan enää siitä, mikä olisi Suomelle parasta. Yksi homma toisensa jälkeen tämä hallitus etsii vain lisää väyliä, joilla Suomi viedään ns. "myyntikuntoon", ja että ei minkäänlainen kasvu olisi vahingossakaan tulossa.

Onhan tässä odotettu isompaa visiota ja kasvusuunnitelmia, mutta vaikka yritystä on, liian vähän on saatu aikaan. Ei siitä mihinkään pääse, että vielä ovat torpedoimassa hallituksessa vihreän kasvun investointeja vetämällä EU:ssa linjaa, joka ei niitä Suomeen tuo. Tiedä toisiko linjan muutoskaan, mutta ei ainakaan nykyinen linja.

Sokeasta Reetasta en tiedä, mutta Super ainakin ilmoittaa pelkästään hoitajien palkkojen nousevan keskimäärin yhteenlaskettuna 14,2 %. Tähän kun lasketaan mukaan työnantajan osuus sosiaalikuluista niin ollaan noin 20 %. Ymmärtääkseni ainakin tällä palstalla oltiin iloisia hoitajien palkankorotuksista. Valitettavasti nyt ollaan klassisessa "sitä saa mitä tilaa" tilanteessa ja nousseet palkat näkyvät myös yritysten kustannustasossa - joka taas vaikuttaa hintoihin.

Tuttava joka on tuossa bisneksessä mukana totesi, että työnantajien kulut (sis. kaiken vastaanotoissa, kuten sähkön jne) ovat nousseet muutenkin paljon, mutta eivät toki samalla tavalla kuin palkat. Puhutaan niiden osalta kaikkineen yli 20 prosentista ja kilpailuilla alueilla vielä suuremmista luvuista.

 

[Tadu]

Taloustilanne on heikko muuallakin, mutta fakta on, että suomen työllisyyskehitys on koko EU:n heikointa tällä hetkellä.

Tietenkin kun piti (ja pitää edelleen) tehdä tarpeelliset menosopeutukset, kun valtio eli hyvinäkin aikoina yli varojen.

Sellaisia menosopeutuksia ei varmasti olekaan, jotka eivät vaikuttaisi talouskehitykseen negatiivisesti.

Valitettavasti kun niitä menoja on paisutettu kymmeniä vuosia, vaikka esimerkiksi ikärakenteen ongelmat on tiedostettu, niin ollaan tässä tilanteessa.

 

[Cobol]

Tietenkin palkkakulut vaikuttavat kustannustasoon, mutta nuo siis kolmen vuoden yhteenlasketut korotukset, eivätkä palkkakulut kuitenkaan ole yrityksen kaikki menot, eli kustannukset eivät nouse lähellekään tuota 15 %, mitä palkat(siis palkkojen takia, muista syistä voivat sitten toki nousta myös).

Olisiko suunnilleen niin, että henkilöstökulujen osuus on yli 50 prosenttia hyvinvointialueilla ja siitä palkkasummalla johdettuna vähän alle 50 prosenttia yksityisellä puolella. Tarkoittaa 20 prosentin lisäpalkkakustannuksella (sis. työantajan oheiskulut) luokkaa 10 prosentin nousua yksityisellä puolella. Toki lisäpalkkakustannus on erilainen eri ryhmissä.

Vuoden 2024 osalta hyvinvointialan osalta henkilöstömenot ovat vuonna 2024 noin 13.5 miljardia euroa ja koko rahoitus noin 24.1 mrd euroa.

 

[Tadu]

Olisiko suunnilleen niin, että henkilöstökulujen osuus on yli 50 prosenttia hyvinvointialueilla ja siitä palkkasummalla johdettuna vähän alle 50 prosenttia yksityisellä puolella. Tarkoittaa 20 prosentin lisäpalkkakustannusella (sis. työantajan oheiskulut) luokkaa 10 prosentin nousua yksityisellä puolella.

Vuoden 2024 osalta hyvinvointialan osalta henkilöstömenot ovat vuonna 2024 noin 13.5 miljardia euroa ja koko rahoitus noin 24.1 mrd euroa.

Kansa huutaa sairaanhoitajille palkankorotuksia ja sitten valittaa kun kansalta revitään varat kyseisiin korotuksiin. This is Finland.

 

[Jeffrey]

Hallituksen toimien suurin vaikutus on ollut yksityisen kysynnän ja ostovoiman heikentäminen. Tämä vaikuttaa todella kovasti palvelusektoriin. Näkee ihan lounaspaikoissa, kiekkokatsomoissa ja muualla.

Lisäksi jatkuva itku ja valitus hallituksen suunnasta ei todellakaan lisää luottamusta talouteen.

Taloustilanne on heikko muuallakin, mutta fakta on, että suomen työllisyyskehitys on koko EU:n heikointa tällä hetkellä.

Yksityinen ostovoima on heikentynyt etenkin inflaation seurauksena. Inflaatiossa taas suurin tekijä on ollut korkotason nousu. Euroopan Unionin jäsenvaltioilla korkotaso määritellän Euroopan Keskuspankissa. Inflaation nousu on seurausta Venäjän aloittamasta sodasta ja liiallisesta korona elvytyksestä. Kaikkiin kolmeen nykyinen hallitus on täysin syytön.

Se on totta, että esimerkiksi 2020-luvun aikana tehdyt veronkorotukset syövät ostovoimaa varsin reilusti.

 

[Jymäkkä]

Tarkoittaa 20 prosentin lisäpalkkakustannuksella (sis. työantajan oheiskulut) luokkaa 10 prosentin nousua yksityisellä puolella. Toki lisäpalkkakustannus on erilainen eri ryhmissä.

Oheiskulut ovat olemassa nykypalkoillakin, ja ne käsittääkseni nousevat samassa suhteessa palkan kanssa, jolloin kokonaiskustannusten nousuun ne eivät tuo lisäpinnoja?

 

[molari]

Hallituksen toimien suurin vaikutus on ollut yksityisen kysynnän ja ostovoiman heikentäminen. Tämä vaikuttaa todella kovasti palvelusektoriin. Näkee ihan lounaspaikoissa, kiekkokatsomoissa ja muualla.

Lisäksi jatkuva itku ja valitus hallituksen suunnasta ei todellakaan lisää luottamusta talouteen.

Taloustilanne on heikko muuallakin, mutta fakta on, että suomen työllisyyskehitys on koko EU:n heikointa tällä hetkellä.

Olet oikeassa yo. suhteen, samanlaisia viestejä tullut tutuilta matkailuyrittäjiltä, kävijöitä kyllä on ollut, mutta palvelujen käyttö on vähentynyt. Sama koskee vapaa-ajantarvikkeiden kauppaa. Mutta ei tämä yksin Orpon hallituksen syy ole, esim. asumiskustannusten nousu on ollut melkoista, asuinmuodosta riippuen kustannusten nousu on ollut melkoista, jopa 50 % viimeisen 4-5 vuoden aikana. Ei ole mikään poikkeus, että yhtiövastike alkaa lähentelemään jo vuokratasoa.

 

[Jeffrey]

Oheiskulut ovat olemassa nykypalkoillakin, ja ne käsittääkseni nousevat samassa suhteessa palkan kanssa, jolloin kokonaiskustannusten nousuun ne eivät tuo lisäpinnoja?

Vähän riippuu oheiskulusta, mutta esimerkiksi työeläke ja sosiaaliturvamaksu ovat prosentteja, joten kasvava palkka nostaa myös eläkemaksuja ja sosiaaliturvamaksuja. Enemmän tienaava maksaa enemmän eläkemaksuja, sosiaaliturvamaksuja jne.

 

[Hermes#41]

Yksityinen ostovoima on heikentynyt etenkin inflaation seurauksena. Inflaatiossa taas suurin tekijä on ollut korkotason nousu. Euroopan Unionin jäsenvaltioilla korkotaso määritellän Euroopan Keskuspankissa. Inflaation nousu on seurausta Venäjän aloittamasta sodasta ja liiallisesta korona elvytyksestä. Kaikkiin kolmeen nykyinen hallitus on täysin syytön.

Se on totta, että esimerkiksi 2020-luvun aikana tehdyt veronkorotukset syövät ostovoimaa varsin reilusti.

Suomen inflaatio on tällä hetkellä jo alle tavoitteen, kiten alkaa ole,aan jo muuallakin Euroopassa. Korotkin on laskenut jo prosentin verran huipustaan (euriborit).

Numerot on yksi totuus, mutta harva asunnon tai auton saati ravintola-annoksen ostaja niistä niin paljon välittää. Kyse on todella paljon fiiliksestä ja luottamuksesta. Onko työllisyysnäkymä mikä, jne. Toki pankkitilin saldo vaikuttaa eniten.

Hallituksen toimet ei näy hetkessä suuntaan taitoiseen itsessään, mutta tuo johtaminen, visio ja tulevaisuudenuskon romuttaminen näkyy todellä nopeasti.

Räikeä esimerkki johtamisesta aikanaan Elopin ilmoitus että Symbian loppuu, eikä ollut tarjota oikein mitään tilalle. Moni hallituksen toimi on täysin vastaava. Lopetetaan ja leikataan ilman että on mitään tarjota tilalle.

Numeroiden johtaminen on täysin eri kuin ihmisten johtaminen. Orpolla on kuitenkin reilut 5 miljoonaa ihmistä johdettavanaan.

 

[Boogey]

Yksityinen ostovoima on heikentynyt etenkin inflaation seurauksena. Inflaatiossa taas suurin tekijä on ollut korkotason nousu. Euroopan Unionin jäsenvaltioilla korkotaso määritellän Euroopan Keskuspankissa. Inflaation nousu on seurausta Venäjän aloittamasta sodasta ja liiallisesta korona elvytyksestä. Kaikkiin kolmeen nykyinen hallitus on täysin syytön.

Puheisiin ja lupauksiin nähden Hallitus on jokseenkin täysin epäonnistunut työllisyyspolitiikassaan. Se on kuitenkin kulmakivi myös yksityisen ostovoiman kehityksessä.

Inflaatio on samanlainen hyödyllinen tekosyy jonka taakse piilottaa omat mokat kuin oli Korona ja sodan alku edelliselle hallitukselle. Tietyt asiat voidaan sillä selittää mutta ei läheskään kaikkia omia puppelointeja.

 

[Jymäkkä]

Vähän riippuu oheiskulusta, mutta esimerkiksi työeläke ja sosiaaliturvamaksu ovat prosentteja, joten kasvava palkka nostaa myös eläkemaksuja ja sosiaaliturvamaksuja. Enemmän tienaava maksaa enemmän eläkemaksuja, sosiaaliturvamaksuja jne.

No juuri näin, mutta jos palkka ja nuo oheiskulut niiden mukana nousee molemmat 15%, niin ei työnantajan palkkakulut(oheiskuluineen) nouse kuin tuon 15%.

 

[Hermes#41]

Huomionarvoista on myös se, että hallitus on saanut tuon ulkopolitiikankin sekaisin. Harvoin ulkopolitiikasta on saatu hallituksen rivejä jakavaa ongelmaa aikaan.

Tulokset alkavat olla kyllä lähes katastrofaalisia tämän hallituksen osalta.

Työttömyys, konkurssit, lapsiköyhyys, sekoilu EU:ssa ja YK:ssa.

Kuinka kauan voi laittaa kaiken edellisen hallituksen piikkiin?

 

[Cobol]

Oheiskulut ovat olemassa nykypalkoillakin, ja ne käsittääkseni nousevat samassa suhteessa palkan kanssa, jolloin kokonaiskustannusten nousuun ne eivät tuo lisäpinnoja?

Toki tuovat kun puhutaan terveysjättien ja hyvinvointialueiden kokonaispalkkakuluista, ei prosenteista.

 

[Jeffrey]

Puheisiin ja lupauksiin nähden Hallitus on jokseenkin täysin epäonnistunut työllisyyspolitiikassaan. Se on kuitenkin kulmakivi myös yksityisen ostovoiman kehityksessä.

Inflaatio on samanlainen hyödyllinen tekosyy jonka taakse piilottaa omat mokat kuin oli Korona ja sodan alku edelliselle hallitukselle. Tietyt asiat voidaan sillä selittää mutta ei läheskään kaikkia omia puppelointeja.

Onko hallitus syyllinen myös muiden Euroopan maiden työllisyyslukuihin, vai olisiko ennemmin taustalla maailmanlaajuinen taloustilanne?

Hintatason nousu on vaikuttanut ainakin omaan kulutuskäyttäytymiseen, joten omakohtaisesta kokemuksesta sanoisin ettei yleinen hintojennousu ole pelkkä tekosyy sille, että kulutan nyt harvempaan paikkaan.

 

[Cobol]

Puheisiin ja lupauksiin nähden Hallitus on jokseenkin täysin epäonnistunut työllisyyspolitiikassaan. Se on kuitenkin kulmakivi myös yksityisen ostovoiman kehityksessä.

Hallitus on ollut kasassa jotain 15 kuukautta. Ottelu kestää vaalien ajakohdasta riippuen noin 47 kuukautta, joten eihän tässä ole erääkään pelattu... Nyt se on hallitus vs tavoitteet 0-3, mutta kyllä se voi kääntyä. Onhan kyse playoffeista. Vinkkinä, HIFK nousi 0-5 tilanteesta 7-6 voittoon Jyppiä vastaan playoffeissa. Jos se onnistui, hallituksella on mahdollisuutensa.

Onko hallitus syyllinen myös muiden Euroopan maiden työllisyyslukuihin, vai olisiko ennemmin taustalla maailmanlaajuinen taloustilanne?

Juuri tämä on oleellista. Saksan ja Ruotsin talous vaikuttaa Suomeen jopa enemmän kuin hallituksen toimet, koska Saksa on päävientimaita.

 

[Boogey]

Onko hallitus syyllinen myös muiden Euroopan maiden työllisyyslukuihin, vai olisiko ennemmin taustalla maailmanlaajuinen taloustilanne?

En nyt oikein saa tästä kiinni. Euroopassa työllisyyskehitys on ollut pääsääntöisesti nousujohteista, mutta Suomessa ollaan siellä häntäpäässä.

"EU-maiden työllisyys on viime vuosina noussut ja työttömyys pysynyt ennallaan. Suomessa tilanne on toinen: työttömyys on noussut EU-maista toiseksi nopeimmin viimeksi kuluneen vuoden aikana."

EU:n työmarkkinat pääosin nousujohteisia – Suomessa työttömyyden kasvu selvää | Tieto&trendit

EU-maiden työllisyys on viime vuosina noussut ja työttömyys pysynyt ennallaan. Suomessa tilanne on toinen: työttömyys on noussut EU-maista toiseksi nopeimmin viimeksi kuluneen vuoden aikana.

stat.fi

Hallitus on tottakai vastuussa kotimaan asioista.

 

[Jymäkkä]

Toki tuovat kun puhutaan terveysjättien ja hyvinvointialueiden kokonaispalkkakuluista, ei prosenteista.

Niin, eli jos palkat nousee 15%, nuo kulut nousee 15%, ei enempää.

 

[Cobol]

En nyt oikein saa tästä kiinni. Euroopassa työllisyyskehitys on ollut pääsääntöisesti nousujohteista, mutta Suomessa ollaan siellä häntäpäässä.

"EU-maiden työllisyys on viime vuosina noussut ja työttömyys pysynyt ennallaan. Suomessa tilanne on toinen: työttömyys on noussut EU-maista toiseksi nopeimmin viimeksi kuluneen vuoden aikana."

Hallitus on tottakai vastuussa kotimaan asioista.

Tässä on yksi hyvä artikkeli, jonka luettuasi saat asiasta kiinni. Talous | Saksan talouteen iski täydellinen myrsky, ja siitä kärsii myös Suomi

 

[Boogey]

Tässä on yksi hyvä artikkeli, jonka luettuasi saat asiasta kiinni. Talous | Saksan talouteen iski täydellinen myrsky, ja siitä kärsii myös Suomi

Maksumuurin takana. Sen mitä pystyin lukemaan niin en kyllä edelleenkään saa kiinni siitä, miten viimeisimmät Saksan talousluvut, jotka aiheuttivat toki korkomarkkinoille vahvan reaktion, ovat syyllinen Suomen työllisyyskehitykselle?

edit. Tärkeä vientimaa. Sen kyllä ymmärrän. Tässä nyt näitä muita kuin hallituksen vaikutuksia luetellaan jatkuvasti. Ja hallituksen omat toimet ovat niitä kuuluisia toivotaan osaston hommia ja dynaamisia vaikutuksia.

 

[Cobol]

Maksumuurin takana. Sen mitä pystyin lukemaan niin en kyllä edelleenkään saa kiinni siitä, miten viimeisimmät Saksan talousluvut, jotka aiheuttivat toki korkomarkkinoille vahvan reaktion, ovat syyllinen Suomen työllisyyskehitykselle?

Niin, eihän kukaan ole sellaista todennut, että Saksa on syyllinen Suomen työllisyyskehitykselle? En ainakaan huomannut.

Sen sijaan useampi taitaa tietää sen, että Saksan heikkous voi hidastaa myös Suomen talouden toipumista. Kun vienti ei vedä, se näkyy myös työllisyyskehityksessä. Kyse on siis osasyystä.

”Euroalue ei voi lähteä kunnon kasvuun ilman, että Saksan talous kääntyy kasvuun”, arvioi Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Seija Parviainen.

Pätee myös Suomeen.

 

[Hermes#41]

Hallitus on ollut kasassa jotain 15 kuukautta. Ottelu kestää vaalien ajakohdasta riippuen noin 47 kuukautta, joten eihän tässä ole erääkään pelattu... Nyt se on hallitus vs tavoitteet 0-3, mutta kyllä se voi kääntyä. Onhan kyse playoffeista. Vinkkinä, HIFK nousi 0-5 tilanteesta 7-6 voittoon Jyppiä vastaan playoffeissa. Jos se onnistui, hallituksella on mahdollisuutensa.

Kaikki on mahdollista, mutta kuinka todennäköistä?

Harmittaa olla koko ajan haukkumassa hallitusta. Ikävä kyllä ei juuri kehumisen aiheita ole.

Petteri Orpolla olisi ollut monta tilaisuutta osoittaa johtajuutta, mutta joka kerta on tehnyt itsestään pienen. Ottaakohan häntä enää kukaan oikeasti tosissaan? Kyseessä on kuitenkin Suomen vaikutusvaltaisin henkilö.

 

[Cobol]

Kaikki on mahdollista, mutta kuinka todennäköistä?

Harmittaa olla koko ajan haukkumassa hallitusta. Ikävä kyllä ei juuri kehumisen aiheita ole.

Petteri Orpolla olisi ollut monta tilaisuutta osoittaa johtajuutta, mutta joka kerta on tehnyt itsestään pienen. Ottaakohan häntä enää kukaan oikeasti tosissaan? Kyseessä on kuitenkin Suomen vaikutusvaltaisin henkilö.

Suomen talous lähtee reippaaseen nousuun, jos Saksan ja muun euroalueen edellytykset sen mahdollistavat. Asiaa käsitellään tuossa ylempänä olevassa linkissa talouden ammattilaisten toimesta.

Orpojen käsissä on sitten leikkausten kohdentaminen sekä vero- ja tukiratkaisut kaikilla tasoilla. Myös etuina vihreän siirtymän investoinneille. Jälkimmäinen on tosin enää paljon vähemmän Orpojen käsissä kuin ennen, koska Suomi ei pysty kilpailemaan vihreän siirtymän tuista mm. Saksan, USA:n ja Ranskan sekä Ruotsin kanssa.

 

[Boogey]

Otetaan nyt sitten ihan konkreettinen esimerkki tämän syksyn palkkaneuvotteluista. Kyllä hallitus on tämän sopan keittänyt, oman liittoni eli Insinööriliiton lähtö neuvotteluihin oli 5% palkankorotukset, koska tiedossa on että niin monta heikennystä sieltä vastapuolelta tulee pöytään.

Ja teknologiateollisuudessa nyt pääsääntöisesti ollaan kuitenkin vähemmän napit vastakkain työntekijöiden ja työnantajan välillä kuin jossain toisella alalla.

Ei tämä nyt ainakaan työllisyystilannetta helpota, vaikka sopimusneuvottelut itsessään myöskin on vain välillinen asia itse työllisyyskehitykseen.