Mainos

Petteri Orpon hallitus

  • 1 629 791
  • 18 847

Baldrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pimeä Aitio
Tämä on vähän sama, kuin että lapsi saisi rajattoman määrän karkkia. Ajatuksena tosi kiva juttu, mutta eipä sitten lopulta ollutkaan.
Nykypäivänä etujärjestöt ja puolueetkin tuntuu olevan niitä lapsia, jotka haluaa kaikki karkit itselleen. Ja kun yritetään pakottaa jakamaan muille, niin korkeintaan seasta löytyvä Sun-Maid-rusinarasia voi mennä jakoon. Sitten, kun se ei riitä, niin itkupotkuraivarit ja ”en leiki”.

Edit. Tässä hallituksessa Kokoomuksella on karkkikaappi täynnä ja EK:lla vapaa pääsy sinne, pl. isot punamustat pääkallot. Persut sai (valko)suklaalevyjä 2 kappaletta eli ihan hyvin, RKP pussin Snöreä ja KD tyytyi yhteen kirpeään sateenkaarenväriseen karkkinauhaan ja puolikkaaseen lasilliseen väljähtänyttä limpparia. Koko muulle Suomelle on sitten kilon pussi rusinoita, joista hallitus vielä ennen jakoa ottaa omaksi kokemansa kourallisen pois.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Pelicans
Tiesiköhän edes EK, että mihin paskaan kätensä työnsivät tämän hallituksen myötä?!
Onhan Elinkeinoelämä saanut aivan valtavasti tavoitteitaan jo läpi. Tärkeimpinä tietysti suomalaisten työntekijöiden aseman romuttaminen ja kehitysmaista haalittavan halpatyövoiman merkittävä lisääminen. Niihin näillä toimilla pyritään.
 

Jeffrey

Jäsen
Se on totta, että omassa asiakaskunnassa, joka koostuu lähinnä isoista vientiteollisuusfirmoista, näkyy huolestuttavia merkkejä. Tähän malliin on lomautettu ja irtisanottu tuotekehitystä viimeksi 1990-luvun alun lamassa.
Varmaan muutoksia on tapahtunut tässä välissäkin, ne eivät vaan ole osuneet omiin silmiin, mutta yleensä tuotekehitys on ollut se viimeinen linnake, josta on haluttu pitää kiinni.
Tuotekehityksen vähentäminen ei kerro hyvää uskosta tulevaisuuteen.

Hyväksi puoleksi voisi tietysti sanoa sen, että ohjelmistokehittäjistä ei tällä hetkellä ole pulaa vaan ylitarjontaa, jos vain olisi uusia asiakkuuksia!

Täytyy muistaa, ettei hallituksen toimet vaikuta valtion talouteen näin nopealla aikataululla. Nykyisen talousbudjetin pohja on edellisen hallituksen vuonna 2022 tekemä, ja suurilta osin vieläkin mennään sen pohjalta. Toki Suomen nykytilanteeseen vaikuttaa valtavasti enemmän 3-10 vuotta sitten tehty politiikka kuin 0-3 vuotta sitten tehty, vaikka toki SOTE on valtavassa roolissa.

Toisekseen sitten teollisuustalvi on maailmanlaajuinen ilmiö, ja tähän nyt ei ole voinut vaikuttaa edes ne edelliset hallitukset. Maailma on enemmän tai vähemmän lamassa tällä hetkellä, ja Suomi pienenä avoimena valtiona tästä kärsii suhteessa enemmän. Valitettavasti myös EU on ideologiassaan jäänyt suurempien talousmahtien jalkoihin ja USA:n sekä Kiinan harjoittama protektiivisempi talouspolitiikka lisää Euroopan teollisuustalvea.

Juuri tällä hetkellä teollisuuden tulevaisuuden näkymiin vaikuttaa suuresti laman lisäksi Kiinan elvytys ja USA:n presidentinvaalit. Kiina harjoittaa protektiivista talouspolitiikkaa elvyttämällä omaa tuotantoaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtio maksaa yrityksille valtavia tukia joiden avulla yritykset voivat myydä tuotantoaan polkuhintaan eimerkiksi Eurooppaan. Tämä luonnollisesti tarkoittaa eurooppalaisen tuotannon hintakilpailukyvyn romahtamista.

USA:n presidentinvaalit on monimutkaisempi kokonaisuus, mutta se etenkin vaikuttaa Eurooppalaisen teollisuuden näkymiin. Yhdysvalloista on tullut teknologinen edelläkävijä ja me eurooppalaiset olemme jääneet enemmän duunarin osaan. Me tuotetaan heille terästä, autoja, vaatteita ja käsilaukkuja. Heikäläisten presidentinvaaleissa tilanne on se, että toinen ehdokas pyrkii muuttamaan valtion ansaintalogiikkaa madaltamalla verotusta ja korottamalla tuontitulleja. Tämä olisi luonnollisesti entisestään huono asia eurooppalaisille duunareille ja tuottajille koska meidän tuotannon hintakilpailukyky heikkenisi. Toinen ehdokas taas pyrkii kasvattamaan yritysten verotusta ja lisäämään valtion tuloja tätä kautta. Tämä taas luonnollisesti heikentäisi yritysten asemaa ja heidän tekemiään tilauksia meiltä duunareilta.

Toki taustalla on isona myös Venäjän putoaminen pois viennistä ja tuonnista. Enää emme tuonne kykene tuotteitamme viemään ja suomalaiset yritykset asemoituivat arvoketjussa sinne puoliväliin jalostajiksi, eli me jalostimme venäläisestä raaka-aineesta materiaalia ulkomaille, esimerkiksi puusta. Tämä toiminta meillä heikentää vientiä varsinkin sitten kun vienti taas vetää, ellemme saa lisättyä kotimaista tuotantoa tai saaneeksi materiaaleja muualta.

Eurooppa on tässä kokonaisuudessa hyvin hankalassa asemassa ja ehkä meidänkin tulisi pohtia protektiivisempaa talouspolitiikkaa. Nämä asiat ovat kuitenkin sellaisia asioita, etteivät nämä ole sen paremmin nykyisen kuin edellisten hallituksien syy-seuraus listoilla. Ehkä sen verran toki on, että Suomessa protektiivisuudesta on haluttu luopua ja yritystukia pienentää. Tämä lisää meidän sisämarkkinan heikkoutta.

Kiire tässä kuitenkin alkaa olla sekä EU:lla, että sen jäsenvaltioilla. Suomi on valahtamassa taloudellisesti osaksi Itä-Eurooppaa ja se on kehityskulkuna sellainen joka viimeistään lopettaa Suomen valtion sellaisena kuin me sen nyt tunnemme - toki voidaan kysyä, olisiko tämä välttämättä pahasta? Suomessa työnteon kannustimet ovat valitettavan heikot. Ne ihmiset joilla ei ole motivaatiota työn tekemiseen eivät sitä tee, ja ne jotka kuitenkin tekevät pyrkivät pääsemään työnteosta taloudelliseen vapauteen tai siirtymään muualle avoimessa maailmassa. Samaan aikaan me keskitymme riitelemään keskenämme, jonka suurin syy lienee meidän koulutusjärjestelmäämme istutettu sosialistisuus ja valtakunnallisesti heikko ymmärrys taloudesta - jota meillä ei juuri koulussa opeteta saati julkisuudessa käydä todellista diskurssia. Yhdeksän kertaa kymmenestä kerrasta kun meikäläinen media pyytää mielipidettä ekonomistilta, on se ekonomisti joka on esimerkiksi SDP:n jäsenlistoilla. Riippumattomuutta tai monimuotoisuutta meillä ei julkisessa talouskeskustelussa juuri ole. Se monimuotoisuus on meiltä karkotettu jo ulkomaille.

Siitä olen samaa mieltä, että meillä alkaa olla kiire. Omassa kuplassa on noussut jo hyvin moni pohtimaa sitä, että jättäisi hyvinvointivaltion rahoittamisen muiden ongelmaksi. Nykyinen työelämä, suomalainen verotus, avoin Eurooppa, lapsettomuus/vähälapsisuus, romuttuva eläkejärjestelmä ja suurten ikäluokkien vaurastuminen antavat tällaisille ajatuksille loistavan kasvualustan.

Monesti on sanottu, että Suomen Kokoomus on enemmän vasemmalla kuin ruotsalaiset Demarit. Pitkään olemme asian kanssa selvinneet, mutta nyt alkaa olla jo kiire koko poliittisella kentällä - jotta muutokset ehtivät käytäntöön sopivassa aikataulussa. Itse pidän tällä hetkellä todennäköisimpänä vaihtoehtona sitä, että jos me onnistutaan valtiontalous pelastamaan tulee se meidän valtion konkurssin kautta. Tämän jälkeen meille voisi syntyä yhteinen tahtotila rakentaa kokonaan uusi, taloudellisesti kestävä nyky-Suomi.
 
Viimeksi muokattu:

Wristlock

Jäsen
Alkuun oli suu messingillä, kun työttömiä koitettiin kepillä saada tarttumaan kuivempiinkin oljenkorsia, työntekijöiden etuja kevennettiin, AY:tä kurmuutettiin ja terveysjättijäsenet saa suoraa kassantäytettä valtion avustuksella. Sitten pikkuhiljaa valkeneekin, että ostovoima kuihtuu, konkurssit ja yritysten talousvaikeudet kasvaa, Persut tanssittaa Orpoa EU-rahoissa ja maahanmuutossa, sekä tuli sitten samalla normalisoitua rasismikin valtionjohdossa samalla ovenavauksella.

Kyllä EK:n tavoitelista pitkälti toteutunut ja työn alla on, ja varmasti ovat nettopositiivisilla mielin, mutta etujärjestönä pitää pitää ääntä kaikessa ja ajaa täysillä omien jäsenien etuja pienissäkin paikoissa.
Lainauksessa lihavoituun liittyen Iltalehden selvitys Kela-korvaukset nousivat – Terveysfirmoilta 15 % korotukset hintoihin

Sokea Reettakin näki jo heti alusta, että kyseessä on juurikin tuo lainauksessa mainittu toimenpide.

Että ne kehtaa ja kyllähän ne kehtaa.
 

Baldrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pimeä Aitio
Lainauksessa lihavoituun liittyen Iltalehden selvitys Kela-korvaukset nousivat – Terveysfirmoilta 15 % korotukset hintoihin

Sokea Reettakin näki jo heti alusta, että kyseessä on juurikin tuo lainauksessa mainittu toimenpide.

Että ne kehtaa ja kyllähän ne kehtaa.
Jep. Mää en ymmärrä, että miten tää ei vituta suunnattomasti niitä talouden päälle ymmärtäviä talousliberaaleja ja pro-market-henkisiä kokoomuslaisia, jotka oikeasti haluaa laittaa valtiontaloutta vilpittömin mielin tasapainoon? Niin ilmeinen verovarojen puhallus ja kädenojennus valtionkassasta EK:n suurimpiin kuuluville jäsenille kuin olla voi. Koittanut tästä paasata vaikka millä mitalla, mutta eipä se juurikaan herätä puolusteluita pl. yksi, joka saa haluamaansa palvelua paremmin kuin julkinen näkee tarpeelliseksi. Hiljaa ovat tästä palstan aktiivisimmatkin kokoomuslaiset, eli ei sille puolustustakaan löydä. Tämä on niitä täysin tuottamattomia yritystukia.

Edelleen väitän, että Kokoomuksen strategia pitkällä aikavälillä on romuttaa julkinen terveydenhuolto ja korvata se yksityisellä. Tätä puoltaa polku, jota askelittain on kuljettu ja tämä hallitus vahvisti sen leikkaamalla julkiselta saman verran kuin antamalla lahjana yksityiselle. Päälle vielä suunnitellut terveystarkastusten yksityisoikeudet terveysjäteille… Mitvit???

Varsinaista korruptiota tässä ei ainakaan todistamaan pysty, mutta puhtaan ideologinen ja typerä valinta ainakin, jolle ei löydy mitään näyttöihin perustuvaa tukea, että yksityinen tulisi pitkässä juoksussa veronmaksajalle halvemmaksi tai palvelu olisi laadukkaampaa samalla kustannuksella, päinvastoin. Jostainhan se tuottokin on revittävä (ja lääkärien korkeammat palkat osa-ajalla) ja Suomen julkinen terveydenhuolto on jo OECD-maiden tehokkaimpia. Kukaan ei vieläkään ole osannut minulle kertoa, että mistä nipistetään se 7-10% tuotto-odotus ja erikoislääkärien huomattavasti korkeammat palkat. Päinvastoin lähinnä yksityisillä vain kuola valuu, kun väestö vanhenee ja asiakasmäärät kasvaa, sekä saadaan kättä hillopurkkiin. Sitten, kun julkinen terveysinfra on saatu romutettua ainakin yksityiselle helpoilta osin, ja palauttaminen olisi kallis operaatio, niin hintojen nousua nähdään väistämättä, kun ei ole vaihtoehtoja. Jätit ostaa pienet hintakilpailusta pois ja varmaan lainsäädännölläkin koitetaan kilpailua vaikeuttaa tulevaisuudessa.

Ja onhan se esimerkiksi vanhustenhoidossa nähty, että jos hinta on ainakin ensimmäiset vuodet halvempi, niin sitten onkin tarjolla hetekaa, muussia kastikkeella ja sormin laskettavilla nakkipaloilla, sekä hoitajia, jotka eivät puhu sanaakaan suomea.
 

Jeffrey

Jäsen
Lainauksessa lihavoituun liittyen Iltalehden selvitys Kela-korvaukset nousivat – Terveysfirmoilta 15 % korotukset hintoihin

Sokea Reettakin näki jo heti alusta, että kyseessä on juurikin tuo lainauksessa mainittu toimenpide.

Että ne kehtaa ja kyllähän ne kehtaa.

Sokeasta Reetasta en tiedä, mutta Super ainakin ilmoittaa pelkästään hoitajien palkkojen nousevan keskimäärin yhteenlaskettuna 14,2 %. Tähän kun lasketaan mukaan työnantajan osuus sosiaalikuluista niin ollaan noin 20 %. Ymmärtääkseni ainakin tällä palstalla oltiin iloisia hoitajien palkankorotuksista. Valitettavasti nyt ollaan klassisessa "sitä saa mitä tilaa" tilanteessa ja nousseet palkat näkyvät myös yritysten kustannustasossa - joka taas vaikuttaa hintoihin.


Toki hintoihin vaikuttaa moni muukin asia, kuten lääkäripula. Tähän taas vaikuttaa esimerkiksi äärimmäisen korkea marginaaliverotus ja osin sen seurauksena monen lääkärin suosima 4 päiväinen työviikko.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Sokeasta Reetasta en tiedä, mutta Super ainakin ilmoittaa pelkästään hoitajien palkkojen nousevan keskimäärin yhteenlaskettuna 14,2 %. Tähän kun lasketaan mukaan työnantajan osuus sosiaalikuluista niin ollaan noin 20 %. Ymmärtääkseni ainakin tällä palstalla oltiin iloisia hoitajien palkankorotuksista. Valitettavasti nyt ollaan klassisessa "sitä saa mitä tilaa" tilanteessa ja nousseet palkat näkyvät myös yritysten kustannustasossa - joka taas vaikuttaa hintoihin.


Toki hintoihin vaikuttaa moni muukin asia, kuten lääkäripula. Tähän taas vaikuttaa esimerkiksi äärimmäisen korkea marginaaliverotus ja osin sen seurauksena monen lääkärin suosima 4 päiväinen työviikko.
Tietenkin palkkakulut vaikuttavat kustannustasoon, mutta nuo siis kolmen vuoden yhteenlasketut korotukset, eivätkä palkkakulut kuitenkaan ole yrityksen kaikki menot, eli kustannukset eivät nouse lähellekään tuota 15 %, mitä palkat(siis palkkojen takia, muista syistä voivat sitten toki nousta myös).
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Täytyy muistaa, ettei hallituksen toimet vaikuta valtion talouteen näin nopealla aikataululla. Nykyisen talousbudjetin pohja on edellisen hallituksen vuonna 2022 tekemä, ja suurilta osin vieläkin mennään sen pohjalta. Toki Suomen nykytilanteeseen vaikuttaa valtavasti enemmän 3-10 vuotta sitten tehty politiikka kuin 0-3 vuotta sitten tehty, vaikka toki SOTE on valtavassa roolissa.
Hallituksen toimien suurin vaikutus on ollut yksityisen kysynnän ja ostovoiman heikentäminen. Tämä vaikuttaa todella kovasti palvelusektoriin. Näkee ihan lounaspaikoissa, kiekkokatsomoissa ja muualla.

Lisäksi jatkuva itku ja valitus hallituksen suunnasta ei todellakaan lisää luottamusta talouteen.

Taloustilanne on heikko muuallakin, mutta fakta on, että suomen työllisyyskehitys on koko EU:n heikointa tällä hetkellä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Toivottavasti Kokoomus ja Demarit löytävät yhteistä linjaa ja Keskusta siinä sivussa. Tämä on ainoa pitkäjänteinen tapa saada konsensusta aikaan. Pitää löytää yhteisiä intressejä ja asioita, joissa ollaan samaa mieltä.

Orpo tuntuu olevan jarruna kaikessa, Purra nyt tiedettiin jo ennestään. Jatkuvasti nyt myös Orpo torppaa orastavat kädenojennukset eri suunnista. EK ja SDP taitaa olla lähempänä toisiaan kohta kuin Kokoomus ja EK.

Orpoa arvostellaan myös Kokoomuksen sisällä, mutta toki hillitysti. Suomen kannalta SDP alkaa olla avainasemassa. Ei vain kannatuksen takia vaan myös siksi, että yhteistyö isoissa asioissa EK:n, SAK:n sekä muiden palkasaajajärjestöjen ja SDP:n kanssa on Orpolla liikaa hakemista.

Yhä selvemmäksi tulee se, että nyt on kyse täysin aattellisesta politiikasta, eikä ollenkaan enää siitä, mikä olisi Suomelle parasta. Yksi homma toisensa jälkeen tämä hallitus etsii vain lisää väyliä, joilla Suomi viedään ns. "myyntikuntoon", ja että ei minkäänlainen kasvu olisi vahingossakaan tulossa.

Onhan tässä odotettu isompaa visiota ja kasvusuunnitelmia, mutta vaikka yritystä on, liian vähän on saatu aikaan. Ei siitä mihinkään pääse, että vielä ovat torpedoimassa hallituksessa vihreän kasvun investointeja vetämällä EU:ssa linjaa, joka ei niitä Suomeen tuo. Tiedä toisiko linjan muutoskaan, mutta ei ainakaan nykyinen linja.

Sokeasta Reetasta en tiedä, mutta Super ainakin ilmoittaa pelkästään hoitajien palkkojen nousevan keskimäärin yhteenlaskettuna 14,2 %. Tähän kun lasketaan mukaan työnantajan osuus sosiaalikuluista niin ollaan noin 20 %. Ymmärtääkseni ainakin tällä palstalla oltiin iloisia hoitajien palkankorotuksista. Valitettavasti nyt ollaan klassisessa "sitä saa mitä tilaa" tilanteessa ja nousseet palkat näkyvät myös yritysten kustannustasossa - joka taas vaikuttaa hintoihin.

Tuttava joka on tuossa bisneksessä mukana totesi, että työnantajien kulut (sis. kaiken vastaanotoissa, kuten sähkön jne) ovat nousseet muutenkin paljon, mutta eivät toki samalla tavalla kuin palkat. Puhutaan niiden osalta kaikkineen yli 20 prosentista ja kilpailuilla alueilla vielä suuremmista luvuista.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Taloustilanne on heikko muuallakin, mutta fakta on, että suomen työllisyyskehitys on koko EU:n heikointa tällä hetkellä.
Tietenkin kun piti (ja pitää edelleen) tehdä tarpeelliset menosopeutukset, kun valtio eli hyvinäkin aikoina yli varojen.

Sellaisia menosopeutuksia ei varmasti olekaan, jotka eivät vaikuttaisi talouskehitykseen negatiivisesti.

Valitettavasti kun niitä menoja on paisutettu kymmeniä vuosia, vaikka esimerkiksi ikärakenteen ongelmat on tiedostettu, niin ollaan tässä tilanteessa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tietenkin palkkakulut vaikuttavat kustannustasoon, mutta nuo siis kolmen vuoden yhteenlasketut korotukset, eivätkä palkkakulut kuitenkaan ole yrityksen kaikki menot, eli kustannukset eivät nouse lähellekään tuota 15 %, mitä palkat(siis palkkojen takia, muista syistä voivat sitten toki nousta myös).

Olisiko suunnilleen niin, että henkilöstökulujen osuus on yli 50 prosenttia hyvinvointialueilla ja siitä palkkasummalla johdettuna vähän alle 50 prosenttia yksityisellä puolella. Tarkoittaa 20 prosentin lisäpalkkakustannuksella (sis. työantajan oheiskulut) luokkaa 10 prosentin nousua yksityisellä puolella. Toki lisäpalkkakustannus on erilainen eri ryhmissä.

Vuoden 2024 osalta hyvinvointialan osalta henkilöstömenot ovat vuonna 2024 noin 13.5 miljardia euroa ja koko rahoitus noin 24.1 mrd euroa.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Olisiko suunnilleen niin, että henkilöstökulujen osuus on yli 50 prosenttia hyvinvointialueilla ja siitä palkkasummalla johdettuna vähän alle 50 prosenttia yksityisellä puolella. Tarkoittaa 20 prosentin lisäpalkkakustannusella (sis. työantajan oheiskulut) luokkaa 10 prosentin nousua yksityisellä puolella.

Vuoden 2024 osalta hyvinvointialan osalta henkilöstömenot ovat vuonna 2024 noin 13.5 miljardia euroa ja koko rahoitus noin 24.1 mrd euroa.
Kansa huutaa sairaanhoitajille palkankorotuksia ja sitten valittaa kun kansalta revitään varat kyseisiin korotuksiin. This is Finland.
 

Jeffrey

Jäsen
Hallituksen toimien suurin vaikutus on ollut yksityisen kysynnän ja ostovoiman heikentäminen. Tämä vaikuttaa todella kovasti palvelusektoriin. Näkee ihan lounaspaikoissa, kiekkokatsomoissa ja muualla.

Lisäksi jatkuva itku ja valitus hallituksen suunnasta ei todellakaan lisää luottamusta talouteen.

Taloustilanne on heikko muuallakin, mutta fakta on, että suomen työllisyyskehitys on koko EU:n heikointa tällä hetkellä.

Yksityinen ostovoima on heikentynyt etenkin inflaation seurauksena. Inflaatiossa taas suurin tekijä on ollut korkotason nousu. Euroopan Unionin jäsenvaltioilla korkotaso määritellän Euroopan Keskuspankissa. Inflaation nousu on seurausta Venäjän aloittamasta sodasta ja liiallisesta korona elvytyksestä. Kaikkiin kolmeen nykyinen hallitus on täysin syytön.

Se on totta, että esimerkiksi 2020-luvun aikana tehdyt veronkorotukset syövät ostovoimaa varsin reilusti.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Tarkoittaa 20 prosentin lisäpalkkakustannuksella (sis. työantajan oheiskulut) luokkaa 10 prosentin nousua yksityisellä puolella. Toki lisäpalkkakustannus on erilainen eri ryhmissä.
Oheiskulut ovat olemassa nykypalkoillakin, ja ne käsittääkseni nousevat samassa suhteessa palkan kanssa, jolloin kokonaiskustannusten nousuun ne eivät tuo lisäpinnoja?
 

molari

Jäsen
Hallituksen toimien suurin vaikutus on ollut yksityisen kysynnän ja ostovoiman heikentäminen. Tämä vaikuttaa todella kovasti palvelusektoriin. Näkee ihan lounaspaikoissa, kiekkokatsomoissa ja muualla.

Lisäksi jatkuva itku ja valitus hallituksen suunnasta ei todellakaan lisää luottamusta talouteen.

Taloustilanne on heikko muuallakin, mutta fakta on, että suomen työllisyyskehitys on koko EU:n heikointa tällä hetkellä.

Olet oikeassa yo. suhteen, samanlaisia viestejä tullut tutuilta matkailuyrittäjiltä, kävijöitä kyllä on ollut, mutta palvelujen käyttö on vähentynyt. Sama koskee vapaa-ajantarvikkeiden kauppaa. Mutta ei tämä yksin Orpon hallituksen syy ole, esim. asumiskustannusten nousu on ollut melkoista, asuinmuodosta riippuen kustannusten nousu on ollut melkoista, jopa 50 % viimeisen 4-5 vuoden aikana. Ei ole mikään poikkeus, että yhtiövastike alkaa lähentelemään jo vuokratasoa.
 

Jeffrey

Jäsen
Oheiskulut ovat olemassa nykypalkoillakin, ja ne käsittääkseni nousevat samassa suhteessa palkan kanssa, jolloin kokonaiskustannusten nousuun ne eivät tuo lisäpinnoja?

Vähän riippuu oheiskulusta, mutta esimerkiksi työeläke ja sosiaaliturvamaksu ovat prosentteja, joten kasvava palkka nostaa myös eläkemaksuja ja sosiaaliturvamaksuja. Enemmän tienaava maksaa enemmän eläkemaksuja, sosiaaliturvamaksuja jne.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Yksityinen ostovoima on heikentynyt etenkin inflaation seurauksena. Inflaatiossa taas suurin tekijä on ollut korkotason nousu. Euroopan Unionin jäsenvaltioilla korkotaso määritellän Euroopan Keskuspankissa. Inflaation nousu on seurausta Venäjän aloittamasta sodasta ja liiallisesta korona elvytyksestä. Kaikkiin kolmeen nykyinen hallitus on täysin syytön.

Se on totta, että esimerkiksi 2020-luvun aikana tehdyt veronkorotukset syövät ostovoimaa varsin reilusti.
Suomen inflaatio on tällä hetkellä jo alle tavoitteen, kiten alkaa ole,aan jo muuallakin Euroopassa. Korotkin on laskenut jo prosentin verran huipustaan (euriborit).

Numerot on yksi totuus, mutta harva asunnon tai auton saati ravintola-annoksen ostaja niistä niin paljon välittää. Kyse on todella paljon fiiliksestä ja luottamuksesta. Onko työllisyysnäkymä mikä, jne. Toki pankkitilin saldo vaikuttaa eniten.

Hallituksen toimet ei näy hetkessä suuntaan taitoiseen itsessään, mutta tuo johtaminen, visio ja tulevaisuudenuskon romuttaminen näkyy todellä nopeasti.

Räikeä esimerkki johtamisesta aikanaan Elopin ilmoitus että Symbian loppuu, eikä ollut tarjota oikein mitään tilalle. Moni hallituksen toimi on täysin vastaava. Lopetetaan ja leikataan ilman että on mitään tarjota tilalle.

Numeroiden johtaminen on täysin eri kuin ihmisten johtaminen. Orpolla on kuitenkin reilut 5 miljoonaa ihmistä johdettavanaan.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Yksityinen ostovoima on heikentynyt etenkin inflaation seurauksena. Inflaatiossa taas suurin tekijä on ollut korkotason nousu. Euroopan Unionin jäsenvaltioilla korkotaso määritellän Euroopan Keskuspankissa. Inflaation nousu on seurausta Venäjän aloittamasta sodasta ja liiallisesta korona elvytyksestä. Kaikkiin kolmeen nykyinen hallitus on täysin syytön.

Puheisiin ja lupauksiin nähden Hallitus on jokseenkin täysin epäonnistunut työllisyyspolitiikassaan. Se on kuitenkin kulmakivi myös yksityisen ostovoiman kehityksessä.

Inflaatio on samanlainen hyödyllinen tekosyy jonka taakse piilottaa omat mokat kuin oli Korona ja sodan alku edelliselle hallitukselle. Tietyt asiat voidaan sillä selittää mutta ei läheskään kaikkia omia puppelointeja.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Vähän riippuu oheiskulusta, mutta esimerkiksi työeläke ja sosiaaliturvamaksu ovat prosentteja, joten kasvava palkka nostaa myös eläkemaksuja ja sosiaaliturvamaksuja. Enemmän tienaava maksaa enemmän eläkemaksuja, sosiaaliturvamaksuja jne.
No juuri näin, mutta jos palkka ja nuo oheiskulut niiden mukana nousee molemmat 15%, niin ei työnantajan palkkakulut(oheiskuluineen) nouse kuin tuon 15%.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Huomionarvoista on myös se, että hallitus on saanut tuon ulkopolitiikankin sekaisin. Harvoin ulkopolitiikasta on saatu hallituksen rivejä jakavaa ongelmaa aikaan.

Tulokset alkavat olla kyllä lähes katastrofaalisia tämän hallituksen osalta.

Työttömyys, konkurssit, lapsiköyhyys, sekoilu EU:ssa ja YK:ssa.

Kuinka kauan voi laittaa kaiken edellisen hallituksen piikkiin?
 

Jeffrey

Jäsen
Puheisiin ja lupauksiin nähden Hallitus on jokseenkin täysin epäonnistunut työllisyyspolitiikassaan. Se on kuitenkin kulmakivi myös yksityisen ostovoiman kehityksessä.

Inflaatio on samanlainen hyödyllinen tekosyy jonka taakse piilottaa omat mokat kuin oli Korona ja sodan alku edelliselle hallitukselle. Tietyt asiat voidaan sillä selittää mutta ei läheskään kaikkia omia puppelointeja.

Onko hallitus syyllinen myös muiden Euroopan maiden työllisyyslukuihin, vai olisiko ennemmin taustalla maailmanlaajuinen taloustilanne?

Hintatason nousu on vaikuttanut ainakin omaan kulutuskäyttäytymiseen, joten omakohtaisesta kokemuksesta sanoisin ettei yleinen hintojennousu ole pelkkä tekosyy sille, että kulutan nyt harvempaan paikkaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Puheisiin ja lupauksiin nähden Hallitus on jokseenkin täysin epäonnistunut työllisyyspolitiikassaan. Se on kuitenkin kulmakivi myös yksityisen ostovoiman kehityksessä.

Hallitus on ollut kasassa jotain 15 kuukautta. Ottelu kestää vaalien ajakohdasta riippuen noin 47 kuukautta, joten eihän tässä ole erääkään pelattu... Nyt se on hallitus vs tavoitteet 0-3, mutta kyllä se voi kääntyä. Onhan kyse playoffeista. Vinkkinä, HIFK nousi 0-5 tilanteesta 7-6 voittoon Jyppiä vastaan playoffeissa. Jos se onnistui, hallituksella on mahdollisuutensa.

Onko hallitus syyllinen myös muiden Euroopan maiden työllisyyslukuihin, vai olisiko ennemmin taustalla maailmanlaajuinen taloustilanne?

Juuri tämä on oleellista. Saksan ja Ruotsin talous vaikuttaa Suomeen jopa enemmän kuin hallituksen toimet, koska Saksa on päävientimaita.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Onko hallitus syyllinen myös muiden Euroopan maiden työllisyyslukuihin, vai olisiko ennemmin taustalla maailmanlaajuinen taloustilanne?

En nyt oikein saa tästä kiinni. Euroopassa työllisyyskehitys on ollut pääsääntöisesti nousujohteista, mutta Suomessa ollaan siellä häntäpäässä.

"EU-maiden työllisyys on viime vuosina noussut ja työttömyys pysynyt ennallaan. Suomessa tilanne on toinen: työttömyys on noussut EU-maista toiseksi nopeimmin viimeksi kuluneen vuoden aikana."



Hallitus on tottakai vastuussa kotimaan asioista.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös