Petteri Orpon hallitus

[finnjewel]

Jos kännykkä olisi keksitty silloin, kun itse kävin koulua, ei opettajilla - ehkä muutamaa nynnyä lukuunottamatta - olisi ollut mitään vaikeuksia ilmoittaa, että "minun tunneillani kännykät pysyy äänettöminä repussa tai ne lentää ikkunasta pihalle".

 

[Patarouva]

Jos kännykkä olisi keksitty silloin, kun itse kävin koulua, ei opettajilla - ehkä muutamaa nynnyä lukuunottamatta - olisi ollut mitään vaikeuksia ilmoittaa, että "minun tunneillani kännykät pysyy äänettöminä repussa tai ne lentää ikkunasta pihalle".

Ei silloin toisaalta vanhemmat varmaan olleet heti purnaamassa opettajille, että meidän lapsia ei opettajat komentele.

 

[TosiFani]

Minulle on muodostunut sellainen käsitys että koulun järjestyssäännöt eivät kiellä kännykän käyttöä koulumatkalla eikä välitunneilla joten näinä aikoina ollaan paljolti somessa. Onko tässä käsityksessä jotakin virheellistä?...

Koulumatkat eivät ole koulun vastuulla, joten koulun järjestyssäännöt eivät ylety koulun portin ulkopuolelle. Jokainen koulu tekee omat järjestyssääntönsä, joten niissä voidaan kieltää kännykän käyttö välitunnilla tai sitten ei. Oman kokemukseni mukaan alakouluissa kännykät pysyy repuissa koko koulupäivämja yläkouluissa saa käyttää välitunneilla. Mutta tämä on tosiaan koulu kohtaista.

 

[BitterX]

Kyllähän näinä aikoina asia vain niin on, että matkapuhelimista on tullut meille äärimmäisen tärkeä työ- ja apuväline sen lisäksi, että ne tarjoavat ajanvietettä. Sitä vastaan on mielestäni turhaa taistella.

Kun mietitään, että "miten ennen pärjättiin", kannattaa myös huomioida, että esimerkiksi puhelinkioskeja oli hyvin taajaan joka puolella kaupungeissa ja taajamissa. Jos tuli hätätilanne tai vain äkillinen muutos suunnitelmiin, oli puhelinkoppi tarvittaessa lähellä. Sieltä pystyi soittamaan vaikkapa vanhemmat hakemaan suunnitelmien muuttuessa tai sitten apua, jos jotakin ikävää tapahtui. Nykyään matkapuhelimet antavat joustovaraa myös vanhemmille suunnitelmien suhteen ja tilanteeseen on totuttu niin, että se on muuttanut toimintatapoja radikaalisti ja pysyvästi.

Eikä matkapuhelin ole ihmiskunnan historiassa ensimmäinen keksintö, joka muuttaa elämää ja tapoja toimia radikaalisti. Niiden mukana ollaan ennenkin sopeuduttu uuteen.

Ihan turhaa ja kontraproduktiivista haikailla menneeseen joillakin keinotekoisilla ja elämää ajassa taaksepäin muuttavilla kielloilla.

Koulussa opettajat voivat tietenkin kieltää matkapuhelimien käytön oppitunneilla. Se on ihan oikein ja fine, mikäli niitä ei käytetä oppimisen apuvälineinä. Minäkin toimin niin opetustehtävissä, vaikka opetankin aikuisia. Tai ehkä oikeammin "aikuisia", koska nuoret kandiopiskelijat eivät välttämättä ihan oikeasti vielä ole varsinaisesti aikuisia :). Jos taas tekevät jotakin ryhmätyötä tai pitävät esitelmiä, saavat tietenkin puhelimia ja tabletteja käyttää apunaan. Läppäreitä kun ei juuri kukaan enää luennoille raahaa kuin poikkeustapauksissa.

Mitä tulee lapsiin ja heidän kännyköiden käyttöön ajanvietteenä, niin vanhempienhan se kontrollivastuu on. Ei yhteiskunnan.

Edit. Köyhempien maiden suurkaupungeissa on mielenkiintoista tarkkailla, kun kukaan ei ole niin tahvo, että kuljeskelisi kadulla kännykkä naamalla. Liikenne kun niissä tapaa olla semmoista, että epäolennaiseen keskittyminen on täysin hasardia touhua. Sama varkaiden suhteen: hölmöt pääsevät nopeasti kännyköistään eroon. Niissäkin maissa kuitenkin lähes kaikilla älypuhelin on, mutta ihmiset ovat oppineet paremmin olemaan olematta idiootteja. Ihan lapsesta saakka. Eli uskon kyllä, että vanhempien on ihan mahdollista opettaa skidinsä tavoille kännyköiden kanssa myös länsimaissa.

 

[finnjewel]

Ei silloin toisaalta vanhemmat varmaan olleet heti purnaamassa opettajille, että meidän lapsia ei opettajat komentele.

Joo, muistan, kun yhtä kolmasluokkalaista hiukan pilkattiin vielä seuraavana vuonna, että "ton mutsi saatto sen viime syksynä ekana päivänä kouluun".
Ei vanhemmat silloin opettajille soitelleet.

 

[Hermes#41]

Kulutus | Nordea: Korttimaksut kesäkuulta eivät lupaa taloudelle hyvää

Suomessa kulutus sakkasi monella osa-alueella enemmän kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.

www.hs.fi

Korttiostot vähentyneet reilusti. Tämä mielestäni kertoo juuri kuluttajan luottamuksesta. Ei hyvä juttu.

 

[Beltran]

Koulumatkat eivät ole koulun vastuulla, joten koulun järjestyssäännöt eivät ylety koulun portin ulkopuolelle. Jokainen koulu tekee omat järjestyssääntönsä, joten niissä voidaan kieltää kännykän käyttö välitunnilla tai sitten ei. Oman kokemukseni mukaan alakouluissa kännykät pysyy repuissa koko koulupäivämja yläkouluissa saa käyttää välitunneilla. Mutta tämä on tosiaan koulu kohtaista.

Koulumatkat eivät ole koulujen vastuulla eikä käsittääkseni myöskään koulun alueella oleilu ennen ensimmäisen oppitunnin alkua vaan jos ensimmäinen oppitunti alkaa klo 9:00, koulun valvontavastuu alkaa vasta silloin. Tämä on kuitenkin vähän sivuseikkaa ja tässä voi olla koulu / kunta kohtaisia eroja.

Pääasia ajatuksessani kuitenkin on se että koulupäivästä pyrittäisiin järjestämään oppilaalle eräänlainen "turvallinen tila" tässä mielessä, se olisi kännykkävapaata aikaa kaikille. Ja sen sijaan että eri tahot pyrkivät torppaamaan tämän idean esittelemällä kysymyksiä "mitä bussikuski tekee jos..." jne, yhdessä mietittäisiin olisiko tämä tällainen todellakin lapsiemme etu ja kuinka kokonaisuudessa toimittaisiin jotta malli olisi mahdollinen.

 

[Hermes#41]

Hallitus on hyvin onnistunut taklaamaan osaajapulaa. Avoimia työpaikkoja on 60000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työttömyys paheni kesäkuussa

Tilastokeskus: Työllisten määrä väheni.

www.iltalehti.fi

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin kesäkuun aikana 23 800 eli 37 700 vähemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Kaikkiaan kesäkuussa oli avoinna 60 100 työpaikkaa, mikä on 63 700 vähemmän kuin vuosi sitten.

 

[Barcelona]

Työttömyys paheni kesäkuussa

Tilastokeskus: Työllisten määrä väheni.

www.iltalehti.fi

Tilastokeskuksen sivuilta voi katsoa noita käppyröitä hieman tarkemmin.

Työllisiä vähemmän ja työttömiä enemmän kesäkuussa 2024 vuoden takaiseen verrattuna | Tilastokeskus

stat.fi

Tuolta kun noita katsoo niin kun Orpon hallitus aloitti 2023M06 niin työllisyysaste oli huipussaan 79,8%. Punainen viiva on pitkän ajan trendi joka onkin siitä asti ollut laskussa. Sinisestä viivasta taas näkee hyvin kausittaisen vaihtelun, eli syksyllä aina tilanne pahenee.

Tuossa IL jutussa puhutaan työttömyysasteen trendiluvusta joka on siis oli 8,2 %. Mutta työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on 10,9 prosenttia, joka on 0,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Asia selviää TEM:in sivuilta.

https://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?lang=fi

Mitään merkkejä ei ole suunnanmuutoksesta. Päinvastoin. Jos kulutus muuttuu varovaisemmaksi niin se tulee näkymään sitten palveluiden kulutuksessa. Palvelualat työllistää paljon sakkia, ja jos siellä tulee hiljaisempaa niin se sitten tarkoittaa sitä että irtisanomisia tulee, lappua pistetään luukulle ja työkkäriin alkaa virrata sakkia.

 

[Hermes#41]

Mitään merkkejä ei ole suunnanmuutoksesta. Päinvastoin. Jos kulutus muuttuu varovaisemmaksi niin se tulee näkymään sitten palveluiden kulutuksessa. Palvelualat työllistää paljon sakkia, ja jos siellä tulee hiljaisempaa niin se sitten tarkoittaa sitä että irtisanomisia tulee, lappua pistetään luukulle ja työkkäriin alkaa virrata sakkia.

Tämä se itseänikin pelottaa. Korttiostot on laskussa, eli yksityinen kulutus on jo minimissään. Korkeat työttömyysluvut ja alennettu työttömyyskorvaus yhdessä alv:n noston kanssa leikkaa kyllä komeasti kotimaisen lulutuksen ja palvelut.

Ikävä jttu, että osaamattomat päästetään vetelmään naruista. Hallituksen suurin synti on ollut musertaa yritysten ja kuluttajien luottamus. Luottamus parempaan, luottamus toisiinsa. Se taas romuttaa halun investoida tulevaan. Numeroilla johtamisen seuraus, ikävä kyllä ne numerotkin lähtee ihan väärään suuntaan mitä on kuviteltu.

 

[KooMT]

No sentään liikenteen puolella jotain positiivista: Tavaraliikenteen määrä nousussa pitkän laskukauden jälkeen nousussa

"Tavaraliikenteen määrässä on nähtävissä varovaista nousua. Etenkin raideliikenteessä tavaraliikenteen määrä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä. Tähän on vaikuttanut muun muassa vilkastunut puukauppa. Myös lentojen määrä Suomen ilmatilassa on kasvanut, ja etenkin kansainvälinen lentoliikenne on alkanut saavuttaa koronaa edeltävän vuoden tasoa."

 

[Spine]

No sentään liikenteen puolella jotain positiivista: Tavaraliikenteen määrä nousussa pitkän laskukauden jälkeen nousussa

"Tavaraliikenteen määrässä on nähtävissä varovaista nousua. Etenkin raideliikenteessä tavaraliikenteen määrä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä. Tähän on vaikuttanut muun muassa vilkastunut puukauppa. Myös lentojen määrä Suomen ilmatilassa on kasvanut, ja etenkin kansainvälinen lentoliikenne on alkanut saavuttaa koronaa edeltävän vuoden tasoa."

Älä laita tällaista. Ei saa.

 

[lihaani]

Vuosi sitten Orpo lupasi 100000 uutta työpaikkaa. Vuoden aikana hupsistakeikkaa onkin tullut 40000 uutta työtöntä.
Samaan aikaan toteutettiin jättileikkaukset, jotka vähensivät kierrossa olevaa rahaa merkittävästi.
Ja kotimarkkinayritykset kiittävät.
Ja kaikista leikkauksista huolimatta velkaantuminen vain kiihtyy. Kiitti niin v**usti!

 

[Kilgore Trout]

Tilastokeskuksen mukaan avoimia työpaikkoja oli vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä 60 000, kun vuotta aiemmin määrä oli 80 800. Tiedot kuvaavat maaliskuun ensimmäisen päivän tilannetta.

• Ensimmäisellä vuosineljänneksellä avoimet työpaikat vähenivät merkittävästi vuodentakaiseen verrattuna Helsinki-Uudenmaan suuralueella (-9 100) sekä Länsi-Suomessa (-8 300).
• Avoimien työpaikkojen lukumäärässä tapahtui toimialakohtaisia muutoksia, joista keskeisimpiä olivat avointen työpaikkojen lukumäärän merkittävä väheneminen teollisuuden (B–E) toimialoilla ja toimialaryhmissä kauppa, kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta (G–I).
• Työnantajien kokemat rekrytointivaikeudet (38 % avointen työpaikkojen määrästä) vähenivät 11 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta.

Tarkoituksena on ollut etuuksia leikkaamalla saada ihmiset hakemaan tehokkaammin vapaita työpaikkoja. Työllisten määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt, vaikka avoimet työpaikat ovat vähentyneet. Leikkaaminen ei tässä tilanteessa toimi suunnitellulla tavalla.

Toisekseen, vaikka se onkin klisee, ihmiset tarvitsisivat myös toivoa paremmasta eikä pelkkää kurjistamista. Se motivoisi tehokkaammin kuin sakset.

 

[Cobol]

Tarkoituksena on ollut etuuksia leikkaamalla saada ihmiset hakemaan tehokkaammin vapaita työpaikkoja. Työllisten määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt, vaikka avoimet työpaikat ovat vähentyneet. Leikkaaminen ei tässä tilanteessa toimi suunnitellulla tavalla.

Toisekseen, vaikka se onkin klisee, ihmiset tarvitsisivat myös toivoa paremmasta eikä pelkkää kurjistamista. Se motivoisi tehokkaammin kuin sakset.

Totta. Vaikka talouden ongelmien juurisyyt ovat osin a) aiempien hallitusten sekä etujärjestöjen aiheuttamia sekä b) historiallisessa teollisuusrakenteessa, Orpon hallituksella alkaa olla myös merkittävä osuutensa viimeisiin ongelmiin.

Isossa kuvassa talouden ongelmia ovat mm. korot, inflaatio, etätyön yleistyminen listimään tiettyjä palvelualoja, Saksan talousongelmat näkyvät viennissä, teollisuuden ja sitä kautta viennin rakenne, palvelualojen vähäisyys erityisesti vientiin, kehnot palkat, korkea ansiotuloverotus, tukien konservatiivinen rakenne henkilö- ja yritystuissa...

Ei toimi ilman perustavanlaatuisia muutoksia. Niitä hallitus yrittää, mutta näin jälkikäteen sanoen väärällä tavalla väärään aikaan.

 

[Tami Talk]

Mitä. Eikö Satonen olekaan parasta, mitä tämä maa saattoi toivoa? Kun kerrankin meillä piti olla niin hyvä ministeri ja niin hyvä hallitusohjelma, jossa tehdään niitä oikeita asioita työllisyyden korjaamiseksi. Enpä olisi uskonut, kun muistelen vuoden takaisia kirjoituksia tältä palstalta.

 

[Cobol]

Mitä. Eikö Satonen olekaan parasta, mitä tämä maa saattoi toivoa? Kun kerrankin meillä piti olla niin hyvä ministeri ja niin hyvä hallitusohjelma, jossa tehdään niitä oikeita asioita työllisyyden korjaamiseksi. Enpä olisi uskonut, kun muistelen vuoden takaisia kirjoituksia tältä palstalta.

En olisi itsekään uskonut. Jälkikäteen minun on helppo sanoa, että hallituksen talous-, työllisyys-, yritys-, vero-, maahanmuuttopolitiikassa tehtiin kaikissa enemmän tai vähemmän virheitä. Yhdessä heikon perimän + jo näkyvillä olleen taantuman kanssa olisi tullut tehdä osin päinvastaisia toimia.

Kuten luoda luottamusta talouteen kuluttajille ja yrityksille useilla eri tavoilla, joista viimeksi @Hermes#41 kirjoitti toisessa ketjussa. Raskaan sarjan ongelmat (kuten tuottavuus) vaativat kovempia toimia, mutta niitähän hallitus ei ole ilmeisesti teekään riittävässä määrin suuntaa kääntääkseen. Tämä yllätti myös.

Kyse on mm. Suomen kilpailukyvyn parantamisesta, investointiympäristön kehittämisestä sis. myös resurssit sekä ns. vihreän verotuen (mikä on Orpoilta hyvä päätös) edelleen laajentamisesta Orpojen esityksestä. Ja tietenkin tavalla tai toisella EU:n yhteisvelasta Ukrainan jälleenrakentamiseen ja aseistamiseen samaan aikaan. Tätä tulisi jalostaen ajaa, ei vastustaa.

Hassua on huomata, että isoissa asioissa EK ja SDP ovat osin lähempänä toisiaan kuin Orpon hallitus. Pitkälti PS:stä kiinni, mutta pääministeri johtaa ja vastaa. Tämäkin on ollut yllätys, että Kokoomus ja EK erosivat isoissa asioissa (kuten vihreä siirtymä ja yhteisvelka).

Toki olen keväästä saakka yllä olevia kriittisesti arvioinut, mutta olen olettanut että linja korjataan. Ei näytä siltä enkä enää odota.

 

[Tadu]

Tietenkin työllisyys laskee kun valtion menoja vähennetään. Toinen mahdollisuus olisi ollut jatkaa eteenpäin samalla tavalla ottamalla vielä enemmän velkarahaa ja esittämällä asioiden olevan hyvin. Nyt tehtiin Valtiovarainministeriön asiantuntijoiden vaatimat sopeutukset.

Toki jotkut sopeutukset olisi kannattanut kohdistaa eri tavalla, mutta sellaisia sopeutuksia ei olekaan, joilla ei olisi myös negatiivisia vaikutuksia. Paitsi isompi leikkaus yli keskitason oleviin työeläkkeisiin työeläkkeiden verotusta nostamalla, joka ei olisi vaikuttanut kenenkään elämään yhtään, mutta se nyt on täysin mahdotonta.

 

[Hermes#41]

Tietenkin työllisyys laskee kun valtion menoja vähennetään. Toinen mahdollisuus olisi ollut jatkaa eteenpäin samalla tavalla ottamalla vielä enemmän velkarahaa ja esittämällä asioiden olevan hyvin. Nyt tehtiin Valtiovarainministeriön asiantuntijoiden vaatimat sopeutukset.

Toki jotkut sopeutukset olisi kannattanut kohdistaa eri tavalla, mutta sellaisia sopeutuksia ei olekaan, joilla ei olisi myös negatiivisia vaikutuksia. Paitsi isompi leikkaus yli keskitason oleviin työeläkkeisiin työeläkkeiden verotusta nostamalla, joka ei olisi vaikuttanut kenenkään elämään yhtään, mutta se nyt on täysin mahdotonta.

Ei ongelma ole niinkään leikkaukset ja kulujen karsiminen vaan johtaminen. Huonolla johtamisella on murennettu luottamus niin yrityksiltä investoida ja palkata, työmarkkinoilta tehdä yhteistyötä, kuluttajilta ostaa mitään muuta kuin välttämättömät. Tuo luottamuksen murentaminen johtuu poukkoilevasta politiikasta. Se johtuu ihmisten eriarvoistamisesta ja vastakkainasettelun sekä viholliskuvien luomisesta.

Tähän on syynä perussuomalainen maailmankatsomus, jonka Kokoomus on hiljaisesti hyväksynyt. Ei riitä paperit, ei riitä hiljaiset tuomitsemiset.

Tästä syystä tuo sopeutus ja heikommilta leikkaaminen ei tuota mitään tulosta vaan velkaantuminen lisääntyy ja työttömiä sekä toimeentulotukea saavia on vain enemmän, eli nuo menot leikkauksista huolimatta kasvaa ja yhä isommalla joukolla ei ole varaa kuluttaa yhtään, joka heikentää entisestään sisämarkkinaa.

Kasvutoimet on laiminlyöty lähes täysin. Suhdanne on ollut huono, mutta ei niin huono, miltä se nyt näyttää.

Tällaista tulosta pelkäsin jo yli vuosi sitten kun hallitusta muodostettiin ja ikävä kyllä pelot on osoittautumassa juuri oikeiksi. Persut tosin ovat onnistuneet alittamaan matalalle asettamani riman ja toivoin Kokoomuksen tuovan jotain ryhtiä, mutta tuntuu olevan turha toivo. Kipeät leikkaukset valuvat hukkaan ja haavat, jotka on viilletty, muistetaan pitkään.

Toivottavasti äänestäjät ymmärtävät edes hetken aikaa, mihin populismi johtaa.

 

[Cobol]

Mainitsin @Tadu raskaan sarjan asiat, joihin Orpon hallitus ei ole tarttunut tai tarttunut oikein. Kyse on siitä, miten ratkaista tilannetta, jossa olemme jääneet tasatilanteesta 10-15 vuotta sitten niin paljon jälkeen Ruotsista ja Tanskasta. Tuottavuudessa, julkisessa taloudessa, tuotannossa per asukas jne. Vahvuuksistamme huolimatta.

Useampi Suomen parhaista taloustutkijoista on päätynyt siihen, että

a) Koulutettujen työperäinen maahanmuutto ja pystyminen Suomessa mahdollisine perheineen on Suomen kehitykselle ratkaisevaa.

b) Väestön koulutustason kehitys on ratkaisevaa. Nuorten ikäluokkien koulutustaso on jämähtänyt, korkeakoulutettujen osuudella mitattuna 40 % tasolle, kun se verrokkimaissa on noussut selvästi korkeammaksi. Peruskoulun oppimistulokset ovat heikentyneet.

c) Vihreä siirtymä on Suomen kannalta ratkaisevaa. Meillä on jopa loistavat mahdollisuudet: tuuliolosuhteet, vahva sähköverkko ja digitaalinen ja energiateknologinen osaaminen ovat etuja vihreässä siirtymässä. Pidemmällä aikajänteellä runsaat puhtaan veden varastot ja tila ovat myös vahvuuksia.

d) Parlamentaarinen sitoutuminen vastuulliseen talouteen. Alkujaan oli muuten presidentti Niinistön esitys, mutta moni taloustutkija piti myönteisenä. Kyse on siitä, että eduskuntapuolueet laajasti löytäisivät yhteisymmärryksen tavoiteltavasta velkaurasta esimerkiksi 8-12 vuoden aikajänteellä. Vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen olisi nykyistä vaikeampi toteuttaa politiikkaa, joka poikkeaisi tavoitteesta.

Näissä ei ole minusta sellaista näkymää, että mentäisiin voimalla eteenpäin. Osassa jopa mennään taaksepäin vrt vuoteen 2023, jolloin Orpon hallitus aloitti. Taistelu ay-liikettä vastaan meni ideologiseksi puolin ja toisin, mutta ministerit Satonen ja Rydman olivat näin jälkikäteen arvioiden vetäneet punaisen viivan jota eivät ylitä. Ja se oli neuvotteluratkaisu. Management by perkele oli erityisesti Rydmanin tulokulma.

Nyt ollaan monissa muissa asioissa tilanteessa, jossa hallituksen toimet hallituksen omien sanojensakin mukaan pitkittää taantumaa. Ymmärrän tietenkin ettei yksi hallitus käännä peruskoulun oppimistulosten suuntaa tai nosta koulutustasoa, mutta ei tähän voi vastata niinkään, että kokonaisuutena vähennetään varoja opiskelusta.

Lähteenä ja osin lainattuna mm. Vesa Vihriälän ja Sixten Korkmanin kirjoitukset.

 

[Tadu]

Mainitsin @Tadu raskaan sarjan asiat, joihin Orpon hallitus ei ole tarttunut tai tarttunut oikein. Kyse on siitä, miten ratkaista tilannetta, jossa olemme jääneet tasatilanteesta 10-15 vuotta sitten niin paljon jälkeen Ruotsista ja Tanskasta. Tuottavuudessa, julkisessa taloudessa, tuotannossa per asukas jne. Vahvuuksistamme huolimatta.

Useampi Suomen parhaista taloustutkijoista on päätynyt siihen, että

a) Koulutettujen työperäinen maahanmuutto ja pystyminen Suomessa mahdollisine perheineen on Suomen kehitykselle ratkaisevaa.

b) Väestön koulutustason kehitys on ratkaisevaa. Nuorten ikäluokkien koulutustaso on jämähtänyt, korkeakoulutettujen osuudella mitattuna 40 % tasolle, kun se verrokkimaissa on noussut selvästi korkeammaksi. Peruskoulun oppimistulokset ovat heikentyneet.

c) Vihreä siirtymä on Suomen kannalta ratkaisevaa. Meillä on jopa loistavat mahdollisuudet: tuuliolosuhteet, vahva sähköverkko ja digitaalinen ja energiateknologinen osaaminen ovat etuja vihreässä siirtymässä. Pidemmällä aikajänteellä runsaat puhtaan veden varastot ja tila ovat myös vahvuuksia.

d) Parlamentaarinen sitoutuminen vastuulliseen talouteen. Alkujaan oli muuten presidentti Niinistön esitys, mutta moni taloustutkija piti myönteisenä. Kyse on siitä, että eduskuntapuolueet laajasti löytäisivät yhteisymmärryksen tavoiteltavasta velkaurasta esimerkiksi 8-12 vuoden aikajänteellä. Vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen olisi nykyistä vaikeampi toteuttaa politiikkaa, joka poikkeaisi tavoitteesta.

Näissä ei ole minusta sellaista näkymää, että mentäisiin voimalla eteenpäin. Osassa jopa mennään taaksepäin vrt vuoteen 2023, jolloin Orpon hallitus aloitti. Taistelu ay-liikettä vastaan meni ideologiseksi puolin ja toisin, mutta ministerit Satonen ja Rydman olivat näin jälkikäteen arvioiden vetäneet punaisen viivan jota eivät ylitä. Ja se oli neuvotteluratkaisu. Management by perkele oli erityisesti Rydmanin tulokulma.

Nyt ollaan monissa muissa asioissa tilanteessa, jossa hallituksen toimet hallituksen omien sanojensakin mukaan pitkittää taantumaa. Ymmärrän tietenkin ettei yksi hallitus käännä peruskoulun oppimistulosten suuntaa tai nosta koulutustasoa, mutta ei tähän voi vastata niinkään, että kokonaisuutena vähennetään varoja opiskelusta.

Lähteenä ja osin lainattuna mm. Vesa Vihriälän ja Sixten Korkmanin kirjoitukset.

A ja C ei toki tehdä mitään, mutta kyllähän se oli tiedossa jo kun hallitus aloitti. Niillä ostettiin perussuomalaiset mukaan sopeuttamaan valtion menot tasapainoon. Nyt nuo jäävät seuraavalle hallitukselle ilman persuja toteutettavaksi. Jännä ettei edellinen hallitus nähnyt tarpeelliseksi hoitaa kyseisiä asioita kuntoon. Heh.

B taasen on kyllä jotakin tehtykin mm. peruskoulutuksen osalta ja tehdäänkin. Liian vähän toki.

D taasen ei liity hallitukseen vaan on enemmänkin oppositiopuolueiden syytä, mutta ilman persuja ei valtion taloutta olisi päästy sopeuttamaan riittävästi tämän hallituksen aikana.

 

[Hexa]

Isossa kuvassa talouden ongelmia ovat mm. korot, inflaatio, etätyön yleistyminen listimään tiettyjä palvelualoja, Saksan talousongelmat näkyvät viennissä, teollisuuden ja sitä kautta viennin rakenne, palvelualojen vähäisyys erityisesti vientiin, kehnot palkat, korkea ansiotuloverotus, tukien konservatiivinen rakenne henkilö- ja yritystuissa...

Tämä. Vaikka hallitus ei olekaan onnistunut talouden osalta, niin myöskään nämä eivät voi olla vaikuttamatta. Varsinkin nuo viennin ongelmat. Silloin kun vienti vetää, niin se tavallaan vetää myös muuta taloutta perässään. Hallitus menee itsepintaisesti leikkauslinjallaan, mutta olisiko kannattanut kuunnella silloin hallitustaipaleen alussa enemmän Sixten Korkmanin kaltaisia talousajattelijoita ja harjoittaa laskusuhdanteessa osittain myös elvytyspolitiikkaa järkevällä tavalla toteutettuna.

Toinen ongelma on myös nykyinen liian kallis sote-malli ja siitä ei tietysti voi nykyistä hallitusta syyttää kuin omien ratkaisujensa osalta, eli tukien ohjaamisesta yksityiselle puolelle. Sotea pitäisi pystyä jotenkin uudistamaan ja järkeistämään, että säästyneet rahat voitaisiin sitten ohjata jonnekin muualle hyödylliseen tarkoitukseen. Mutta jokainen hallitus tuntuu tekevän asioita soten ympärille vain omasta näkökulmastaan. Perusongelma uudessa sotessa on tietysti liian kallis hallinto aluevaaleineen. Alueita on myös liikaa nykyisessä maakuntamallissa.

 

[Hermes#41]

Ongelmat ovat niin moninaiset, että niihin ei yksi hopealuoti tehoa vaan nimen omaan parlamentaarinen yhteistyö yli vaalikausien. Koulutus, työperäinen maahanmuutto, innovaatiot, yhteistyö EU- nato ja muiden kumppaneiden sekä kehittyvien ja kasvavien markkinoiden kanssa.

Korjattavaa on paljon ja yksi tai kaksikaan hallitusta ei niitä yksin korjaa. Tilanne ei käsiltikään ole niin paha, etteikö se olisi vielä korjattavissa. Orpon hallituksella (toki myös kuilla) olisi ollut mahdollisuus tähän, mutta lähtivät osaamattomuuttaan ajamaan liiaksi omien eturyhmiensä etuja unohtaen, että tangoon tarvitaan kaksi ja joukkuepeliin koko joukkue ja vielä vastustajakin.

 

[Cobol]

A ja C ei toki tehdä mitään, mutta kyllähän se oli tiedossa jo kun hallitus aloitti. Niillä ostettiin perussuomalaiset mukaan sopeuttamaan valtion menot tasapainoon. Nyt nuo jäävät seuraavalle hallitukselle ilman persuja toteutettavaksi. Jännä ettei edellinen hallitus nähnyt tarpeelliseksi hoitaa kyseisiä asioita kuntoon. Heh.

B taasen on kyllä jotakin tehtykin mm. peruskoulutuksen osalta ja tehdäänkin. Liian vähän toki.

D taasen ei liity hallitukseen vaan on enemmänkin oppositiopuolueiden syytä, mutta ilman persuja ei valtion taloutta olisi päästy sopeuttamaan riittävästi tämän hallituksen aikana.

Tuon D:n osalta, tavoite oli tukea työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuuden kehitystä. Mukana oli myös työllistämisen esteiden purkamista ja erilaista syrjinnän ehkäisyn purkamista. Edelleen, työttömyysturvasta tehtiin kannustavampaa. Lakkolakeja muutettiin.

Akavalainen Insinööriliitto kokosi Orpojen esityksiä ja sisällä on osin mm. yllä olevaa https://www.ilry.fi/wp-content/uploads/2023/10/ilry-orpon-hallitus-muuttaa-tyoelamaa-1.pdf

Sixten Korkman osuu mielestäni aika hyvin. Lainaukset kirjoituksesta 4/2024 Kolumni | Suomen työmarkkinaselkkauksessa on monia kummallisuuksia

1. Työttömyysturvan heikennykset vahvistavat kannustimia työntekoon sekä työllisyyttä ja valtiontaloutta, joskin vähemmän kuin hallitus on toivonut.

2. Poliittisten lakko-oikeuksien rajoittamiseen on periaatteellisia syitä, vaikka takavuosina poliittisista lakoista ei ole käytännössä aiheutunut pulmia.

3. Vientialojen määrittämä palkkamalli on ollut vallitseva käytäntö jo pitkään. Siinä on kuitenkin oltava jokin varaventtiili, joka joskus sallii erityisen vaikeiden paineiden purkamisen.

4. Paikallisesta sopimisesta ovat osapuolten sukset pahasti ristissä.

5. Hyvä sopiminen vaatii yhteistyöhalua ja etenkin osapuolten välistä luottamusta. Se on kärsinyt kolauksen, joka vaikeuttaa ensi syksyn neuvottelukierrosta. Ay-liike esittänee kovia vaatimuksia palkkojen ja muiden työehtojen osalta. Toivottavasti edessä ei ole uusi lakkosuma.

6. Voisiko hallitus vielä hakea kompromissia? Menikö sen aika jo ohi?

Ei Korkman hallituksen tavoitteita tyrmännyt ja ymmärsi osin keinojakin. Mutta sopimisen aika meni...

Kun Rydman luukutti useilla tavoilla a-studiossa Hakaniemen ay-lakkoherroista ay-johtajia vastaan, minusta hallituksen ministerin tavoite oli lyödä toivo sopimiselta täysin poikki. Rydman oli työntekijöitä kohtaan ylimielinen ja halveksiva. Somessa, ay-liitoissa ja työntekijäiden keskuudessa Rydmanin puheisiin reagoitiin. Laitaoikeistolainen ministeri on väärässä tehtävässä ja Rydmanin tavoite olikin hajottaa.

Sanotaan nyt vain näin, että aivan väärä rooli elinkeinoministerille.

 

[Redimor]

Ilman korkeakoulututkintoakin voi sanoa, ettei yksikään maa ole veroja kiristämällä ja kansalaisten kustannustasoa nostamalla päässyt eteenpäin tuloksen tekemisessä.

Kokoomusta on aina kehuttu yrittäjämyönteiseksi, mutta miten nykyisen hallituksen toimet ovat parantaneet yrittäjyyttä, tuloksen tekemistä mikroyrityksillä, mahdollisuutta tehdä tulosta yrittäjänä tai edes mahdollistanut ajatusta siittä että ihmisiä kiinnostaisi yrittäminen?

Se että alkoholia voi myydä voimakkaampana ruokakaupassa ja alv nostetaan, eivät tuota mitään lisää kokonaiskuvaan rahan liikkumisesta.

Sitten vielä moititaan kuinka valtio ei voi omistaa isoja toimijoita. Kyllä menneessä ajassakin on tehty paljon työpaikkoja sillä, että valtion omistuksessa olevia yrityksiä on rakennettu suuremmiksi ja perusinfraan on sijoitettu omistusta enemmän jottei kustannukset lähde laukalle.

Meillä ei tulla kykenemään nykyisten puolueiden toimesta tämän kummempaan. Suorastaan odotan tilannetta missä talous otetaan EU:n toimesta haltuun ja kaikkia kyykytetään tasaisesti sen jälkeen. Nykyinen toiminta ja edellisen hallituksen toiminta eivät ole parantaneet millään tavalla olosuhteita sille, että tämä maa houkuttelisi köyhiä tekemään enempää rahaa.
Jos täällä joku perustaa yrityksen joka muutamassa vuodessa kasvaa sen kokoiseksi että siittä voi tehdä eläketilin myymällä ulkomaiselle sijoitusyhtiölle niin näin tapahtuu, koska ympäristö ei mahdollista kasvua ilman järjetöntä työmäärää byrokratiassa ja kustannuksissa. Ja näihin asioihin valtiovalta voisi vaikuttaa, mutta eipä kiinnosta kuin maassa asujien olosuhteiden kurjistaminen edelleen.