Petteri Orpon hallitus

[hege]

Jos Talouselämän artikkelia on uskominen niin kova firma tuo tunnin junaa ajava Länsirata on. Firmassa on 13 hallituksen jäsentä ja viime vuonna työntekijöitä keskimäärin peräti 4 eli jokaisella työntekijällä 3 henkilökohtaista hallituksen jäsentä ja vielä yksi varalla. No onneksi samaisen artikkelin mukaan toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkat ja palkkiot olivat reilut 400k€, joskin itselle tuli mieleen että kuinka iso johtoryhmä tuollaisessa 4 hengen firmassa nyt pitää olla ja jos joku työntekijä jätetty pois niin sanokoo ne sille kahvilla ollessaan "sorry, meillä nyt johtoryhmä etsi toinen paikka omalle tauolle".

Toisaalta tuolla on se hyvä puoli, että hallituksen kokouksessa voidaan jokaisen työtekijän toiminta käydä läpi henkikohtaisesti, jos vain se työntekijä joka ei ole johtoryhmässä muistaa keittää kahvit ja tilata kampaviinerit. Sinänsä voisi olettaa hallituksen panostavan työhönsä tosissaan koska TE:n mukaan hallituksen jäsenten kuukausikohtaiset palkkiot olivat viime vuonna 116k€ ja kokouspalkkiot (eivät näemmä kuulu tuohon kuukausikorvaukseen) 154k€. Noilla rahoilla voisi itsekkin suunnitella vaikka vartin junaa Turusta pois useamman vuoden.

Ihan oikeasti tämä kuuluisi, enemmin sinne pitäisikö itkeä vai nauraa osastoon

 

[Boogey]

Vuorotteluvapaan sijaisuus on selkeästi palvelu, joka kohdistuu työnhakijoiden ns. parhaimmistoon.

Mihin tämä analyysi perustuu? En ainakaan itse tuosta kriteeristöstä pysty tällaista tulkintaa tekemään ja eikö firmoille jotka osaltaan tätä mallia rahoittavat saisi siis tarjota työttömiä jotka voivat työllistyä muinkin keinoin?

Siksi sitä on ihan pöljää edes verrata johonkin kuntouttavaan työtoimintaan, jonka peruskohderyhmää ovat päihdeongelmista tai muista elämänhallintaongelmista kärsivät työnhakijat, joille pääsy avoimille työmarkkinoille on pääosin aika kaukaista.

Samaa mieltä vertailusta, mutta tuo selvitys oli analyysi kaikkien työvoimapoliittisten toimien vaikuttavuudesta. Vaikuttavuusarvioihin ja tutkittuun tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa pitää lisätä. Siksi on myös perusteltua arvioida toimia.

Kuten sanoin aiemmin, mielestäni tarvitaan monipuolisesti eri keinoja eri tilanteissa oleville.

Suomen väestörakenteella ja julkistalouden tilalla työurien pidentäminen merkittävästi lienee välttämätöntä. Ja helpoiten se onnistuu, kun onnistutaan pudennyksessä niin alkupäässä, loppupäässä kuin keskivaiheilla.

Helppoa ja helppoa. Itse näen kehityssuunnan aivan päinvastoin. Tilanteessa jossa työkyvyttömyysluvut on kasvaneet jo pitkän aikaa, ratkaisut kestävämpään työelämään tulee myös entistä enemmän joustojen kautta. Ihmiset ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat elämän aikana.

Pidentämällä työuria alusta, keskivaiheesta ja lopusta varmistetaan vaan että entistä suurempi osa työvoimaa tippuu kesken työuran sivuun syystä tai toisesta.

 

[erku]

Mihin tämä analyysi perustuu? En ainakaan itse tuosta kriteeristöstä pysty tällaista tulkintaa tekemään ja eikö firmoille jotka osaltaan tätä mallia rahoittavat saisi siis tarjota työttömiä jotka voivat työllistyä muinkin keinoin?

Työnantajillahan on ollut täysi vapaus valita kuka tahansa kelpoisuusehdot täyttävä vuorotteluvapaan sijaisuuteen. Joskus heillä on tekijä jo valmiiksi katsottuna, joskus haetaan julkihaun ja joskus TE-palvelujen ehdokashaun kautta. Perusperiaate lienee, että työnantaja palkkaa sijaisuuteen parhaan saatavilla olevan vaihtoehdon. Mielestäni tuo aika loogisestikin on johtanut siihen, että sijainen on löytynyt pääsääntöisesti siitä työttömien työnhakijoiden eliitistä, joiden työllistymisen todennäköisyys näinä aikoina olisi korkea ilman myös vuorotteluvapaajärjestelmän olemassaoloa.

Helppoa ja helppoa. Itse näen kehityssuunnan aivan päinvastoin. Tilanteessa jossa työkyvyttömyysluvut on kasvaneet jo pitkän aikaa, ratkaisut kestävämpään työelämään tulee myös entistä enemmän joustojen kautta. Ihmiset ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat elämän aikana.

Pidentämällä työuria alusta, keskivaiheesta ja lopusta varmistetaan vaan että entistä suurempi osa työvoimaa tippuu kesken työuran sivuun syystä tai toisesta.

Siis millä tarkastelujaksolla työkyvyttömyysluvut ovat kasvaneet? Ainakin minun tietääkseni työkyvyttömyysluvut ovat olleet isossa kuvassa laskussa tämän vuosituhannen aikana ja ihan viime vuosina määrä on suunnilleen samana pysynyt.

Työkyvyttömyysluvut ovat toki olleet kasvussa ryhmässä yli 60-vuotiaat. Tämähän ei todennäköisesti johdu siitä, että kyseinen ikäluokka olisi heikompaa työkyvyltään kuin aiemmin, vaan pikemminkin siitä, että kun vanhuuseläkeiän alarajaa on nostettu ja mahdollisuudet eläkeputkeen tai muihin varhaisempiin eläkemuotoihin ovat heikentyneet, on työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetty nyt sellaisille, jotka aiemmin muita reittejä pitkin ovat eläköityneet.

 

[Boogey]

Työnantajillahan on ollut täysi vapaus valita kuka tahansa kelpoisuusehdot täyttävä vuorotteluvapaan sijaisuuteen. Perusperiaate lienee, että työnantaja palkkaa sijaisuuteen parhaan saatavilla olevan vaihtoehdon.

Totta. Mutta samaan aikaan vapaus valita työntekijä on niin perustavanlaatuinen asia työelämää että perustelu tehokkaan työpoliittisen toimen lakkauttaminen sillä että työnantaja valitsee joukosta parhaan on aika ohuella pohjalla.

Siis millä tarkastelujaksolla työkyvyttömyysluvut ovat kasvaneet? Ainakin minun tietääkseni työkyvyttömyysluvut ovat olleet isossa kuvassa laskussa tämän vuosituhannen aikana ja ihan viime vuosina määrä on suunnilleen samana pysynyt.

Jäi se oleellinen lisä tuosta pois eli mielenterveyssyiden perusteella olevat työkyvyttömyysluvut on nousussa. Mutta oikeassa olet, kokonaiskuva on ollut jonkinverran laskeva. Uskoisin tämän tosin liittyvän fyysisen kuormittavuuden vähenemiseen palvelukehityksen myötä.

Mielenkiintoinen trendi toki on myös että työkyvyttömyyseläkkeen hakemusten hylkyprosentti on kasvanut jatkuvasti. Olisikohan tässä taustalla sitä että fyysinen vamma on paljon helpompi diagnosoida kuin henkinen ylikuormitus.

Jokatapauksessa uskon itse erilaisten joustojen olevan tulevaisuuden työelämän peruspilari. Työ ei ole samalla tavalla sidottuna enää sijaintiin kuin ennen, tai työnantajan tarjoamiin välineisiin kuten ennen. Ja näiden joustojen kautta myös työelämässä jaksamiseen saadaan lisävuosia.

 

[Mediakuutio]

Itsellä on sellainen olo, että noita poistetaan jotta entistä kurjistuvilta aloilta (hoiva-ala, varhaiskasvatus yms) ei pääsisi enää pois. Suuria on molemmilla aloilla prosentit alanvaihtoajatuksista.

Mutta ei kuitenkaan alanvaihtajissa taida kärkipäässä olla. Ovat aina keikkuneet kärkipaikoilla kun näitä ajatuksia kysytään mutta realisoitunut ei tuo kovin pahasti ole.

 

[Barcelona]

Siis millä tarkastelujaksolla työkyvyttömyysluvut ovat kasvaneet?

Viimeisen vuoden aikana on kasvanut.

Työllisiä vähemmän ja työttömiä enemmän kesäkuussa 2024 vuoden takaiseen verrattuna | Tilastokeskus

stat.fi

Kuten noista käppyröistä näkee oli työllisyysaste oli viime vuoden kesäkuussa aika huipussa (kun Orpon hallitus aloitti) eli 79,8%. Työllisyysasteen trendiluku oli kesäkuussa 76,8 %. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2024 kesäkuussa 242 000 työtöntä , mikä oli 31 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien määrä on siis kasvanut 14,7 % vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

 

[Alfred E Neuman]

Jos Talouselämän artikkelia on uskominen niin kova firma tuo tunnin junaa ajava Länsirata on. Firmassa on 13 hallituksen jäsentä ja viime vuonna työntekijöitä keskimäärin peräti 4 eli jokaisella työntekijällä 3 henkilökohtaista hallituksen jäsentä ja vielä yksi varalla. No onneksi samaisen artikkelin mukaan toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkat ja palkkiot olivat reilut 400k€, joskin itselle tuli mieleen että kuinka iso johtoryhmä tuollaisessa 4 hengen firmassa nyt pitää olla ja jos joku työntekijä jätetty pois niin sanokoo ne sille kahvilla ollessaan "sorry, meillä nyt johtoryhmä etsi toinen paikka omalle tauolle".

Toisaalta tuolla on se hyvä puoli, että hallituksen kokouksessa voidaan jokaisen työtekijän toiminta käydä läpi henkikohtaisesti, jos vain se työntekijä joka ei ole johtoryhmässä muistaa keittää kahvit ja tilata kampaviinerit. Sinänsä voisi olettaa hallituksen panostavan työhönsä tosissaan koska TE:n mukaan hallituksen jäsenten kuukausikohtaiset palkkiot olivat viime vuonna 116k€ ja kokouspalkkiot (eivät näemmä kuulu tuohon kuukausikorvaukseen) 154k€. Noilla rahoilla voisi itsekkin suunnitella vaikka vartin junaa Turusta pois useamman vuoden.

Ihan oikeasti tämä kuuluisi, enemmin sinne pitäisikö itkeä vai nauraa osastoon

Nyt olisi hyvä, jos joku tutkiva journalisti selvittäisi Orpon yhteydet tuohon Länsirataan. Olen jo jonkin aikaa ihmetellyt, että miksi Orpo niin sinnikkäästi ajaa tuota tunnin juna hommelia, vaikka kaikki ympärillä olevat tahot ovat sen todenneet kannattamattomaksi. Tulee ihan mieleen se tyyppi, joka menetti rahansa nigerialaishuijareille. Vaikka poliisi ja pankki molemmat varoitti,että kyseessä on huijaus, niin silti päätti siirtää rahansa huijarille.

Vai onko tolle tunnin juna hankkeelle joku erityinen syy, miksi Orpo sitä vieläkin ajaa, mitä en vaan tajua?

 

[Barcelona]

Vai onko tolle tunnin juna hankkeelle joku erityinen syy, miksi Orpo sitä vieläkin ajaa, mitä en vaan tajua?

Orpo on Turusta. Ainoastaan turkulaisilla on kiire Turkuun. Joten ei tossa varmaan ole muuta taustalla että turkulaiset voisi käydä myös pk-seudulla töissä kätevästi. Eihän tässä tosiaan ole mistään muusta kyse kuin että verotuloja pitää saada Turkuun lisää ja kehittää aluetta asuinpaikkana. Kun yritysten houkutteleminen ei ole helppoa niin lyhennetään sitten duunimatkaa.

 

[SherwoodinHartsa]

Jos Talouselämän artikkelia on uskominen niin kova firma tuo tunnin junaa ajava Länsirata on. Firmassa on 13 hallituksen jäsentä ja viime vuonna työntekijöitä keskimäärin peräti 4 eli jokaisella työntekijällä 3 henkilökohtaista hallituksen jäsentä ja vielä yksi varalla. No onneksi samaisen artikkelin mukaan toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkat ja palkkiot olivat reilut 400k€, joskin itselle tuli mieleen että kuinka iso johtoryhmä tuollaisessa 4 hengen firmassa nyt pitää olla ja jos joku työntekijä jätetty pois niin sanokoo ne sille kahvilla ollessaan "sorry, meillä nyt johtoryhmä etsi toinen paikka omalle tauolle".

Toisaalta tuolla on se hyvä puoli, että hallituksen kokouksessa voidaan jokaisen työtekijän toiminta käydä läpi henkikohtaisesti, jos vain se työntekijä joka ei ole johtoryhmässä muistaa keittää kahvit ja tilata kampaviinerit. Sinänsä voisi olettaa hallituksen panostavan työhönsä tosissaan koska TE:n mukaan hallituksen jäsenten kuukausikohtaiset palkkiot olivat viime vuonna 116k€ ja kokouspalkkiot (eivät näemmä kuulu tuohon kuukausikorvaukseen) 154k€. Noilla rahoilla voisi itsekkin suunnitella vaikka vartin junaa Turusta pois useamman vuoden.

Ihan oikeasti tämä kuuluisi, enemmin sinne pitäisikö itkeä vai nauraa osastoon

Samassa jutussa kerrotaan, että vuoden 2020 joulukuun alusta vuoden 2023 loppuun on tämä Länsirata maksanut yhteensä 1,4milj€ verran palkkaa ja palkkioita sekä toimarille että hallitukselle.

Ja kyseessä on koko ajan ollut epävarma hanke, jota nyt sattuu eräs Napoleonkompleksinen Mr Orpo haluamaan.

Mutta tästä ei varmaan voi säästää, eihän??

 

[hege]

No tuolla Länsiradassa lienee hallituksessa omistajien eli kuntien/kaupunkien virkahenkilöitä etupäässä ja jos näin on, niin kysymys on miksi henkilölle joka esimerkiksi vastaa kaupungin omistajaohjauksesta tulisi maksaa erillisistä korvausta ko. kaupungin osittain omistaman yhtiön hallitustyöstä kun sen varmaan pitäisi kuulua ihan toimenkuvaan?

 

[Hermes#41]

No tuolla Länsiradassa lienee hallituksessa omistajien eli kuntien/kaupunkien virkahenkilöitä etupäässä ja jos näin on, niin kysymys on miksi henkilölle joka esimerkiksi vastaa kaupungin omistajaohjauksesta tulisi maksaa erillisistä korvausta ko. kaupungin osittain omistaman yhtiön hallitustyöstä kun sen varmaan pitäisi kuulua ihan toimenkuvaan?

Hallituksen jäsenellä yrityksessä on juridisia vastuita, joita ei työ-/virkashteessa ole, mikä takia erillinen korvaus on oikeutettu.

Toinen kysymys on, että miksi tällainen inhouse yhtiö pitää olla?

Mutta kaiken kaikkiaan aivan käsittämätön hanke. Todennäköisesti vielä vesitti EU tukia hankkeilta, joihin niitä olisi voinut saada.

 

[hege]

Hallituksen jäsenellä yrityksessä on juridisia vastuita, joita ei työ-/virkashteessa ole, mikä takia erillinen korvaus on oikeutettu.

Toinen kysymys on, että miksi tällainen inhouse yhtiö pitää olla?

Mutta kaiken kaikkiaan aivan käsittämätön hanke. Todennäköisesti vielä vesitti EU tukia hankkeilta, joihin niitä olisi voinut saada.

Totta, mutta esimerkiksi oma työnantaja vain vakuuttaa osakkuusyhtiöiden hallituksessa olevat eikä maksa mitään korvauksia siitä. Aina voi kuitenkin kieltäytyä hallituspaikasta niin halutessaan.

Jos itse olisin kyseisen yhtiön hallituksessa niin hyvä kokouspalkkio ja muu korvaus saattaisi vääristää omaa arviointikykyä ja helposti pyrkisin pitämään yhtiön olemassa mahdollisimman pitkään mutta kuitenkin niin ettei mitään oikeaa toimintaa missä olisi riskejä syntyisi. Onneksi tuolla kuitenkin minua suoraselkäisempiä edustajia valittu.

 

[KooMT]

Orpo on Turusta. Ainoastaan turkulaisilla on kiire Turkuun. Joten ei tossa varmaan ole muuta taustalla että turkulaiset voisi käydä myös pk-seudulla töissä kätevästi. Eihän tässä tosiaan ole mistään muusta kyse kuin että verotuloja pitää saada Turkuun lisää ja kehittää aluetta asuinpaikkana. Kun yritysten houkutteleminen ei ole helppoa niin lyhennetään sitten duunimatkaa.

Eiköhän tuo mahdollista, että Lohjalta, Vihti-Nummelasta, Veikkolasta, Histasta pääsee Espooseen tai Helsinkiin töihin. Tai toki Salosta, Hajalasta, Piikkiöstä, Paimiosta, Littoisista, Varissuolta Turkuun helposti.

Minä rupean vastustamaan tuota rataa kun valtio lopettaa muutakin ostettua junaliikennettä etenkin lähijunaliikennettä. Nokiallekkin tehdään miljoonien ratapiharemontti, että on useampi laituri. 1992-2003 Nokialla ei edes pysähtynyt yksikään juna ja nyt valtion maksamien Pori-Tampere junien lisäksi on Nokia-Tampere junia myös ostoliikenteenä. (onneksi nyt sentään tuolla kaupungit jotain osaa maksavat itse.) Tai kun Kouvola-Kotka ostoliikenteessä on enemmän junilla seisakkeita Kotkassa kuin Varsinais-Suomessa junapysäkkejä yhteensä (Turun satama, Turku, Kupittaa, Salo, Loimaa).

 

[douppi]

Orpo on Turusta. Ainoastaan turkulaisilla on kiire Turkuun. Joten ei tossa varmaan ole muuta taustalla että turkulaiset voisi käydä myös pk-seudulla töissä kätevästi. Eihän tässä tosiaan ole mistään muusta kyse kuin että verotuloja pitää saada Turkuun lisää ja kehittää aluetta asuinpaikkana. Kun yritysten houkutteleminen ei ole helppoa niin lyhennetään sitten duunimatkaa.

En ole mikään "Turun tunnin junan" -suurin fanittaja (voisivat itseasiassa ehkä laittaa sen jäihin nykykustannuksilla), mut että olisihan se nyt huima parannus Etelä-Suomen työelämälle varsinkin. Siinä n.45.000 asukkaan Lohja ja 50.000 asukkaan Salo hetkessä mukana paremmin pk-seudun ja länsi-rannan työelämässä. Välissä siinä n. 30.000 asukkaan Vihti/Nummela vielä.

Jos ei näiden potentiaalia ymmärrä verrattaen harvaan asutusta Suomessa, ja luulee junan olevan vaan joku Orpon "olen vartin nopeammin Stadissa" -hanke, niin suosittelen vahvasti...
Mutta, laittaisin silti hetkeksi jäihin vielä.

 

[Timbit]

Jos ei näiden potentiaalia ymmärrä verrattaen harvaan asutusta Suomessa, ja luulee junan olevan vaan joku Orpon "olen vartin nopeammin Stadissa" -hanke, niin suosittelen vahvasti...
Mutta, laittaisin silti hetkeksi jäihin vielä.

Potentiaalia varmasti on, mutta se on vielä ihan kaikilta perustelematta, että miksi tuo hanke olisi tärkeämpi kuin pääradan parantaminen. Ja ne perustelut kyllä tarvittaisiin, koska nämä kaksi rataa kilpailevat siitä, kummalle rahaa osoitetaan, koska molemmille samanaikaisesti sitä ei ole osoitettavaksi.

 

[JZZ]

Potentiaalia varmasti on, mutta se on vielä ihan kaikilta perustelematta, että miksi tuo hanke olisi tärkeämpi kuin pääradan parantaminen. Ja ne perustelut kyllä tarvittaisiin, koska nämä kaksi rataa kilpailevat siitä, kummalle rahaa osoitetaan, koska molemmille samanaikaisesti sitä ei ole osoitettavaksi.

No siis länsirata on jo nyt siinä kunnossa, että siihen pitää joka tapauksessa lähiaikoina tehdä mittavia korjauksia. Pääradalle tällaiset korjaukset on jo tehty, siinä missä länsirata on kellunut nyt vuosikymmeniä jossain ihmeellisessä tilanteessa, jossa ollaan vatvottu tuota tuplaraidetta. Se ei toki poista sitä, että pääradan osaltakin korjauksia tulisi tehdä. Jokatapauksessa tuo "vartin säästö" on ihan pelkästään vastustajien olkiukko ja perustuu vain siihen, että itse junaliikenteessä ei tapahtuisi muita muutoksia kuin että tuo toinen raide poistaisi turhan odottelun matkan varrelta. Tuplaraide mahdollistaa kuitenkin sekä suorat junavuorot Turku - Helsinki välille (ilman pysähdyksiä, esim siten, että juna Turusta Helsingissä klo 8 ja takaisin lähdetään klo 16), sekä myös paikallisliikenteen vaikka koko matkalta Salosta Turkuun ja taas Karjaalta Helsinkiin.

 

[KooMT]

No Helsinki-Tampere on jo kauttaaltaan kaksiraiteinen rata ja siinä myös toimiva lähiliikenne. Kyllähän siihenkin on hankkeita tullut. Esimerkiksi: Helsinki-Riihimäki - Väylävirasto

CEF:stä saatiin: Riihimäki-Tampere-radan kohtauspaikkojen suunnittelu, 1,75 M€ Ja tulee myös Tampereen ratapihan remontti.

+Ja muistetaan, että Turun ratakin huonolla maapohjalla(vanhaa merenpohjaa), jonka kunnostaminen ei ole halpaa yhdistettyinä moneen tunneliin. Toisaalta Hankolaisille(ja muut sen radan varressa) saataisiin suorat junat, Hanko-Helsinki ilman vaihtamista Karjaalla.

 

[Timbit]

No siis länsirata on jo nyt siinä kunnossa, että siihen pitää joka tapauksessa lähiaikoina tehdä mittavia korjauksia. Pääradalle tällaiset korjaukset on jo tehty, siinä missä länsirata on kellunut nyt vuosikymmeniä jossain ihmeellisessä tilanteessa, jossa ollaan vatvottu tuota tuplaraidetta.

Pääradalle ei ole tehty läheskään kaikkia tarvittavia korjauksia. Lisätietoja saa googlettamalla pääradan kunto. Rataverkon ylläpitoa on laiminlyöty vuosia, ja nyt ollaan siinä epäkiitollisessa tilanteessa, että korjausten kiireellisyyttä tulee priorisoida. Jos kriteereinä käytetään henkilö- ja rahtiliikenteen määriä, on järjestys selvä. Orpo taitaa käyttää jotain muuta.

Tampereen ratapihan uudistus on erinomainen asia, ja sillä on myönteinen vaikutus muuallekin kuin vain Tampereen seudulle. Toki myös Tampereen kaupunki nyhtää siitä hyötyjä.

 

[douppi]

Potentiaalia varmasti on, mutta se on vielä ihan kaikilta perustelematta, että miksi tuo hanke olisi tärkeämpi kuin pääradan parantaminen. Ja ne perustelut kyllä tarvittaisiin, koska nämä kaksi rataa kilpailevat siitä, kummalle rahaa osoitetaan, koska molemmille samanaikaisesti sitä ei ole osoitettavaksi.

Varmaan tarvitaan tulevaisuudessa molemmat, eli pääradan parannus sekä toisen länsiradan rakentaminen. Millä aikavälillä nämä pystytään nykyisillä pelimerkeillä oikeasti toteuttamaan, niin mahdoton sanoa. 2025-2031 on ollut tavoite tuossa uudessa Helsinki-Turku radassa.

 

[Petri1981]

”Tunnin junan” tärkein anti olisi varmaan Vihdin, Veikkolan ja Lohjan tuominen Helsingin seudun lähiraideliikenteen pariin.

Mutuilen, että tuo nopeampi yhteys nimenomaan Turun ja Helsingin välillä ei paljoa hyötyä toisi, kun se olisi edelleen reilusti yli tunnin junamatka. Harvaa kiinnostaa käydä töissä jollain 1h20min junamatkalla. Kun ottaa huomioon siirtymisen juna-asemalle + junan odottelun + siirtymisen aseman ja työpaikan välillä, niin päästään nopeasti 2h/suunta työmatkaan. Aika harvassa siis lienee ne, jotka tätä ”yhteistä työssäkäyntialuetta” haluaisi oikeasti tällä tavalla käyttää.

 

[Knutsen]

Pääradalle ei ole tehty läheskään kaikkia tarvittavia korjauksia. Lisätietoja saa googlettamalla pääradan kunto. Rataverkon ylläpitoa on laiminlyöty vuosia, ja nyt ollaan siinä epäkiitollisessa tilanteessa, että korjausten kiireellisyyttä tulee priorisoida. Jos kriteereinä käytetään henkilö- ja rahtiliikenteen määriä, on järjestys selvä. Orpo taitaa käyttää jotain muuta.

Se juttu on siinä, että rantaradan perusparannus, joka on siis tehtävä jos uutta rataa ei rakenneta, maksaa varovaisissakin arvioissa jo miljardin. Tämän miljardin jälkeen välityskyky ei silti kasva ja häiriöherkkyys savessa kulkevalla yksiraiteisella radalla pysyy ihan samalla tasolla. Siinä on vielä huonommin käytetty rahat kuin tässä tunnin junassa.

 

[Tadu]

”Tunnin junan” tärkein anti olisi varmaan Vihdin, Veikkolan ja Lohjan tuominen Helsingin seudun lähiraideliikenteen pariin.

Mutuilen, että tuo nopeampi yhteys nimenomaan Turun ja Helsingin välillä ei paljoa hyötyä toisi, kun se olisi edelleen reilusti yli tunnin junamatka. Harvaa kiinnostaa käydä töissä jollain 1h20min junamatkalla. Kun ottaa huomioon siirtymisen juna-asemalle + junan odottelun + siirtymisen aseman ja työpaikan välillä, niin päästään nopeasti 2h/suunta työmatkaan. Aika harvassa siis lienee ne, jotka tätä ”yhteistä työssäkäyntialuetta” haluaisi oikeasti tällä tavalla käyttää.

Monet käyvät Tampereeltakin töissä Helsingissä, mutta eivät toki joka päivä. Nykyään kun voi etähommiakin tehdä. Lahdesta ”tunnin junat” ovat joka aamu täynnä Helsinkiin töihin matkaavia.

 

[Petri1981]

Monet käyvät Tampereeltakin töissä Helsingissä, mutta eivät toki joka päivä. Nykyään kun voi etähommiakin tehdä. Lahdesta ”tunnin junat” ovat joka aamu täynnä Helsinkiin töihin matkaavia.

Lahdesta kulkee nopeimmat junat jossain 50 minuutissa, joten sikäli Lahtea ei voi verrata Turun reilusti-yli-tunnin-junaan. Ja tokihan Turustakin ihmisiä kulkee jo nyt Helsinkiin, mutta kysymys kuuluu että lisääntyisikö matkustajamäärät niin paljon, että miljardi-investointi olisi kannattava. En usko.

 

[mjr]

Väärä prioriteetti tässä tilanteessa, eihän tuosta ole kahta sanaa.

 

[Tadu]

Lahdesta kulkee nopeimmat junat jossain 50 minuutissa,

Ruuhka-aikana vain teoriassa 50 minuutissa. Todellisuudessa 60 minuuttia on lähempänä.