Mainos

Petteri Orpon hallitus

  • 1 577 048
  • 18 609

sambersson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Perkele. Enhän minä tuolta kannalta hoksannut asiaa miettiä ollenkaan, kun hesarin jutussa puhuttiin vain noista kuukausista. Kiitos että puutuit tuohon epäloogisuuteen.

Ja vastaus kysymykseesi. 4-7 vuotta vaatii, että pääsee Suomen kansalaiseksi. Siinä ajassa kyllä myös integroituu jos tekee töitä. Eli Hesarin kaverilla ei pitäisi olla mitään hätää.
Työssäkäyvät jotka haluaa integroitua, tekee sen nopeasti ja jokatapauksessa, ilman kansalaisuuttakin. Yleensä tämä ryhmä ei otsikoissa ole muutenkaan. Siksi en ymmärrä heidän kiusaamista hallituksen taholta.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Saat vaikka burnoutin tai aivoinfarktin ja joudut työkyvyttömäksi ja sen takia työttömäksi. Työnnetäänkö sinut sen 3kk jälkeen pyörätuolissa takaisin "kotimaahan"?
Jos on tilapäinen oleskelulupa, niin lakiuudistuksen myötä kyllä työnnetään takaisin. Jos on pysyvä lupa (mikä siis käytännössä ei ole enää työlupa), niin ei työnnetä.

Ja ihan nykylainsäädännössäkin lupaa ei uusita, jos töitä ei enää ole - nykyään vain ei lasketa kuukausia, vaan odotetaan luvan voimassaolo loppuun. Lisäksi työnantajalla ei ole ilmoitusvelvollisuutta työntekijöihinsä liittyen, mikä on uusi byrokraattinen kiemura, jonka hallitus on työnantajien riesaksi luomassa...

Todennäköisesti 15 vuotta maassa asunut on jo kansalainen, tai pysyvällä luvalla, joten karkotus ei ihan heti uhkaa. Eikä suunniteltu 3 kk sääntö käytännössä koske suurinta osaa tästä ryhmästä...
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Todennäköisesti 15 vuotta maassa asunut on jo kansalainen, tai pysyvällä luvalla, joten karkotus ei ihan heti uhkaa. Eikä suunniteltu 3 kk sääntö käytännössä koske suurinta osaa tästä ryhmästä...

Kyse on myös siitä viestistä, mikä potentiaalisille maahanmuuttajille tämmöisillä laeilla annetaan.

Miksi joku tulisi Suomeen duuniin, jos epäonnisen työpaikan menetyksen sattuessa - vaikkapa alle kahden vuoden sisään muutosta - uhkaisi lähes välitön karkotus maasta?

Silloin kannattaa valita joku toinen maa, jossa ei ole yhtä typeriä lakeja.

Meillä kun ei muutenkaan ole aivan liikaa vetovoimatekijöitä kilpailijamaihin nähden, vaan ennemminkin ollaan takamatkalla.
 

hege

Jäsen
Meillä on usein yrityksissä myös hyvin hiiidaaas rekrytointiprosessi ja siitä kun paikka laitetettu auki menee helposti useampi kuukausi kunnes nimet on paperissa. Meillä suositellaan paikan avoimena pitämistä vähintään 3 viikkoa ja kokemus on, että hakemuksia tulee isoin massa haun lopussa ja jotta pysyy "avoin mieli" niin skriinaamista ei oikein kannata aloittaa hakevan organisaation puolelta liian aikaisin (HR-tekee karsintaa tietysti samantien).
Eli jos paikka on auki vaikka 4 viikkoa niin ennen kuin meillä on ns. short list hakijoista käsissä voi mennä helposti 6-8 viikkoa kun välissä on ensin HR karsinut ja sitten joku konsultti pyörittänyt ensimmäisen kierroksen ja sitten alkaa se oma arvonta muutaman viimeisen väliltä ja sitten jos palkaamisen ehtona on vaikka hyväksytty turvallisuusselvitys niin 3 kuukauden säännöllä ulkomaalainen kandidaatti olisi jo ehditty lähettää pois. Mitä vaativampaan asiantuntija/johtaja positioon haetaan niin sitä pidempi prosessi yleensä on, omakohtainen esimerkki on kun lähiesimies vaihtoi tehtäviä niin uuden rekrytointiprosessi kesti reilun 6 kk.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kyse on myös siitä viestistä, mikä potentiaalisille maahanmuuttajille tämmöisillä laeilla annetaan.

Miksi joku tulisi Suomeen duuniin, jos epäonnisen työpaikan menetyksen sattuessa - vaikkapa alle kahden vuoden sisään muutosta - uhkaisi lähes välitön karkotus maasta?

Silloin kannattaa valita joku toinen maa, jossa ei ole yhtä typeriä lakeja.

Meillä kun ei muutenkaan ole aivan liikaa vetovoimatekijöitä kilpailijamaihin nähden, vaan ennemminkin ollaan takamatkalla.
Tätä olen itsekin ihmetellyt. Mielelläni näkisin reilun ja keveän byrokratian nimenomaan vetovoimatekijänämme, mutta tätä kohti emme todellakaan ole menossa.

Ei työperäinen maahanmuutto tähän tule täysin loppumaan, mutta melkoinen isku tämä kilpailukyvyllemme kyllä voi olla. Tätä kaiketi suomalaiset kuitenkin laajalti haluavat.

Ei taida yhdessäkään toisessa EU-maassa olla yhtä tiukkaa karkotusbyrokratiaa, mitä tämä Suomen tuleva kolmen kuukauden sääntö?
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Lapanen on jämäkkänä ja paaluttaa Hesarin maksumuurin takana, että Lapasen oma tunnin juna tulee vaikka hallituskumppaneiden ja EU:n rimppakintut turhaan yrittävät kampittaa:

 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Lapanen on jämäkkänä ja paaluttaa Hesarin maksumuurin takana, että Lapasen oma tunnin juna tulee vaikka hallituskumppaneiden ja EU:n rimppakintut turhaan yrittävät kampittaa:

Nuokin rahat olisi ollut järkevämpää käyttää tieverkoston ja pääradan kunnostukseen. Pelkästään alemman tason tieverkoston kunnossapito vaatii yhteensä jo yli miljardin rahaa tulevina vuosina.
 

Hallitus "keventää" varhaiskasvatuksen suunnitteluvelvoitetta napsimalla pois yhdenvertaisuussuunnitelmien ja paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien tekemisen päiväkodeilta. Voisi kuvitella, että tällainen paperityön vähentäminen ilahduttaisi päiväkodeissa, mutta viesti kentältä (ja asiantuntijoilta, mutta kuka niitä enää kuuntelee) on ollut murskaavaa. Jutussa porilainen päiväkodinjohtaja kertoo, miten yhdenvertaisuussuunnitelman ja paikallisen vasun poistaminen ei hyödytä päiväkodissa, vaan päinvastoin.

Vihreiden Inka Hopsu totesikin päivän Helsingin Sanomissa, että kyseessä ei ole mistään oikeista säästöistä, vaan puhtaasti perussuomalaisesta identiteettipolitiikasta. Yhdenvertaisuus ja rasisminvastaisuus ovat rumia sanoja, joten ne heitetään varhaiskasvatuksesta helvettiin, ja tätä perustellaan 44 000 euron vuotuisilla säästöillä. Vasun tunkeminen leikkuriin nostaa säästöjen määrän puoleen miljoonaan vuodessa, joka on rehellisesti sanottuna edelleen täysin kosmeettista.

Kokoomus ja RKP hymyilevät tyytyväisenä vieressä vakuutelleen, että ei varhaiskasvatuksen taso tästä kärsi, vaikka jälleen kerran kenttä ja asiantuntijat ovat toista mieltä. Tiivistäen voidaan siis sanoa, että perussuomalainen leikkaa lapsiltakin, kunhan vain suvakkia vituttaa. Kokoomusta tämä ei haittaa, koska julkisen puolen kurjistuminen nyt ei tyypillisesti kokoomuksen suurin huolenaihe ole tavannut olla. Tuore opetusministeri Anders Adlercreutz voivotteli Henrikssonin paikkaa havitellessaan sitä, miten hankalaa perussuomalaisten kanssa leikkiminen varmasti olisi, mutta uuden tittelin myötä nämä huolet ovat kaikonneet myös opetusministeriössä.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tuore opetusministeri Anders Adlercreutz voivotteli Henrikssonin paikkaa havitellessaan sitä, miten hankalaa perussuomalaisten kanssa leikkiminen varmasti olisi, mutta uuden tittelin myötä nämä huolet ovat kaikonneet myös opetusministeriössä.
Saako jotain lähdettä, että kyse on persuilusta, eikä hurreilusta? Nythän tuossa on yhden alan henkilön näkemys. Ehkäpä muut alan henkilöt näkevät, että jatkossa jää sitten enemmän aikaa lapsillekin, minkä varmaan pitäisi olla varhaiskasvatuksen keskiössä. Toki monethan kannattavat byrokratiaa ja sen lisäämistä, eikä siinä mitään.
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Saako jotain lähdettä, että kyse on persuilusta, eikä hurreilusta? Nythän tuossa on yhden alan henkilön näkemys. Ehkäpä muut alan henkilöt näkevät, että jatkossa jää sitten enemmän aikaa lapsillekin, minkä varmaan pitäisi olla varhaiskasvatuksen keskiössä. Toki monethan kannattavat byrokratiaa ja sen lisäämistä, eikä siinä mitään.
Yhdenvertaisuusvelvoitteen poistosta vastaa Leena Meren (ps) johtama oikeusministeriö. Ministeriö tiedotti jo kesäkuussa tämän poistamisesta.


Oikeusministeriö lähetti maanantaina useille järjestöille ennakkotiedon yhdenvertaisuuslakia koskevasta lausuntopyynnöstä.

HS:n hankkimassa sähköpostiviestissä todetaan, että ”laista on tarkoitus poistaa velvoite edistää yhdenvertaisuutta varhaiskasvatuksessa”.

”Siinä on heille sattunut outo viesti”, oikeusministeri Leena Meri (ps) vastasi ennakkotietoa kritisoineelle vihreiden puheenjohtaja Sofia Virralle viestipalvelu X:ssä keskiviikkona.

Meren X-vastauksen mukaan lakiuudistuksen tarkoituksena on vähentää kunnissa tehtävien suunnitelmien ja selvitysten päällekkäisyyttä. HS ei keskiviikkoiltapäivään mennessä tavoittanut Merta kommentoimaan asiaa tarkemmin.

Ja nyt asiantuntijat ja kenttä sanovat, että tämä ei vähennä töitä tai päällekkäisyyksiä, vaan vesittää nyt aloitettua ja tehtyä arvokasta työtä. Lisää alan henkilöiden näkemyksiä sekä vasun että yhdenvertaisuusvelvoitteen poistamisesta voi lukea tästä jutusta.

VOL:in Pakanen ei usko, että säästöt toteutuvat.

Jos päiväkotien henkilökunta joutuu jatkossa suunnittelemaan työtään pelkkien valtakunnallisten perusteiden pohjalta, työtunnit saattavat päinvastoin lisääntyä, Pakanen arvioi.

”Vaikka kymmenessä vuodessa on tehty paljon, varhaiskasvatuksen kehittäminen on vasta alkutekijöissään. Toivon ettei sitä [kehitystä] murenneta.”

Sekä Pakanen että Opetushallituksen Ruonala pitävät varhaiskasvatuksen sääntelyä poukkoilevana.

”Ei ole annettu työrauhaa”, Pakanen sanoo.

 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Yhdenvertaisuusvelvoitteen poistosta vastaa Leena Meren (ps) johtama oikeusministeriö. Ministeriö tiedotti jo kesäkuussa tämän poistamisesta.




Ja nyt asiantuntijat ja kenttä sanovat, että tämä ei vähennä töitä tai päällekkäisyyksiä, vaan vesittää nyt aloitettua ja tehtyä arvokasta työtä. Lisää alan henkilöiden näkemyksiä sekä vasun että yhdenvertaisuusvelvoitteen poistamisesta voi lukea tästä jutusta.



Kiitos kattavasta vastauksesta! Olet varmaan oikeassa.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Saako jotain lähdettä, että kyse on persuilusta, eikä hurreilusta? Nythän tuossa on yhden alan henkilön näkemys. Ehkäpä muut alan henkilöt näkevät, että jatkossa jää sitten enemmän aikaa lapsillekin, minkä varmaan pitäisi olla varhaiskasvatuksen keskiössä. Toki monethan kannattavat byrokratiaa ja sen lisäämistä, eikä siinä mitään.
Ei ole yhden ihmisen näkemys. Opettajien keskustelupalstoilta en ole vielä löytänyt kuin yhden kommentin, missä muutosta pidetään hyvänä, ja sekin on yläkoulun aineenopettajalta, joka on kyllästynyt siihen, että jatkuvasti kirjoitetaan kaikenlaisia raportteja. Sitä vastoin kaikki vaka-opettajat ovat muutoksen tyrmänneet.

Ei niiden suunnitelmien kirjoittamisen pitäisi olla pois lapsilta. Niiden tekemiseen varataan opetuksen suunnitteluaikaa, mitä vaka-opettajalla on sopimuksen mukaan n. 5 tuntia viikossa. Loppuaika ollaan lasten kanssa.

Minä luulen, että tässä on taas taustalla työvoimapula. Kaikista kasvukeskusten päiväkodeista ei löydy yhtä ainutta ihmistä, joka pystyisi suunnitelmat tekemään tai päivittämään. Kun tehdään keskitetysti, siinä säästetään aikaa, eikä tarvita opettajia päiväkoteihin. Siitä sitä säästöä tulee, kun päivät mennään lastenhoitajilla ja sijaisilla. Lapset saadaan säilöttyä, mutta mitään järkevää, pedagogisesti suunniteltua struktuuria on turha odottaa. Oman lapseni kohdalla tämä näkyi hyvin konkreettisesti, kun ainut vaka-opettaja jäi lähes koko vuodeksi sairaslomalle. Siihen loppuivat askartelut, laulaminen ja esitysten harjoitteleminen.

Minä näkisin niin, että säästöä saattaa tulla enemmänkin kuin mitä laskelmat näyttävät, mutta se on pois lasten järkevästi suunnitelluista päiväkotipäivistä, sekä henkilökunnan jaksamisesta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tutkija Johanna Vuorelma syyttää YLE:n kolumnissaan Ulkoministeri Elina Valtosta Orwellilaisen uuskielen käytöstä ja uhan luomisesta demokratialle.

Näin se valtaenemmistön mukaan - kansa ja kansanedustajat - todellakin meni, että ollakseen jatkossakin luotettava oikeusvaltio Suomen piti säätää laki, joka rikkoo poikkeuksellisella tavalla Suomen valtiosääntöoikeudellista perinnettä.

Järjestöinä mm. EU ja NATO sekä valtioina lähes kaikki EU-valtiot haluavat varautua Venäjän mahdolliseen tuhansien tai kymmenien tuhansien ihmisten vyöryttämiseen yli rajan jonain vuonna niin hyvin kuin mahdollista. Rajavartijoita ja kalustoa sekä teknistä valvontaa lisätään, aitaa rakennetaan. Lakiakin muutettiin ja siitä tiedotettiin, jotta rajalle ei kannata tulla.

Kyse pitkäaikaisesta varautumisesta, ei tästä hetkestä.

Jos Venäjän raja vuotaa, Suomeen tulee ihmisiä jotka haluavat todellisuudessa muualle EU-maihin. Suomen kannalta tilanne on se, että muut EU-maat palauttavat henkilöt Suomeen ja Suomen on heidät otettava vastaan. Siksi kyse on myös Suomen luotettavuudesta NATO- ja EU-kumppanina. Muut valtiot eivät halua ottaa vastaan Venäjän vyöryttämiä ihmisiä.
 

rpeez

Jäsen
Nuokin rahat olisi ollut järkevämpää käyttää tieverkoston ja pääradan kunnostukseen. Pelkästään alemman tason tieverkoston kunnossapito vaatii yhteensä jo yli miljardin rahaa tulevina vuosina.
Orpo ei taida kunnolla ymmärtää, että tuon hankkeen suosio on huononemassa vaan jääräpäisesti ajaa sitä. Epäilen, että Orpo tulee vielä uppoamaan jos ei päästä hankkeesta irti. Tässä vielä jatkoa aiheeseen HS:n maksumuurittomassa artikkelissa.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki

Pienituloiset työssäkävijät uusi asiakasryhmä
Erja Morottaja kertoo, että sosiaaliturvaleikkausten myötä asiakaskuntaan on ilmestynyt uusi ryhmä: työssäkäyvät pienituloiset ihmiset. Monet heistä ovat saaneet kirjeen Kelalta.

– Nämä ihmiset ovat matalapalkka-aloilla ja tekevät pätkätöitä. Heillä ei enää riitä rahat vuokraan. He ovat saaneet asumistukea, mutta Kelalta tuleekin kirje, että asut liian kalliissa asunnossa. Vuokra voi olla 10, 20 tai 50 euroa yli rajan. Ihmisillä on hätä.

Hän huomauttaa, ettei pääkaupunkiseudulta löydy kovin helposti halpoja vuokra-asuntoja, joten pienituloisella ei ole juuri valinnanvaraa.

Morottajan mukaan työssäkäyvät ihmiset eivät ole ajatelleet, että asunnottomuus tulisi heidän kohdalleen.

"Empatia ei kuulu politiikkaan" "Menkää töihin".

Tätä se sitten teettää. Työssäkäyvät ihmiset häädetään kodeistaan.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
"Empatia ei kuulu politiikkaan" "Menkää töihin".

Tätä se sitten teettää. Työssäkäyvät ihmiset häädetään kodeistaan.


”Työssäkäyntitilaston aineisto osoittaa, että lyhyen aikavälin työllisyysvaikutuksiltaan parhaita työvoimapoliittisia palveluita ovat vuonna 2018 olleet vuorotteluvapaasijaisuudet, työllistämiset starttirahalla, valtiosektorille työllistäminen sekä opiskelu työttömyystuella. Vastaavasti työllisyysvaikutuksiltaan heikompia ovat olleet kuntouttava työtoiminta, valmennukset sekä opiskelu kotoutumistuella.”

---

Ei tuo vuorotteluvapaankaan poisto keinona parhaimmasta päästä, kun ollut kuitenkin työvoimapoliittisista keinoista tehokkain tähän asti. Ymmärrän toki perusteluista sen osan, että se alunperin tehtiin sitä varten että työelämässä jaksettaisiin pidempään. Mutta kun sen seurauksena nyt ihmisiä on päässyt työn syrjään kiinni, se jo itsessään on arvokas tulos ison kuvan kannalta.

Nyt näitä matalan kynnyksen työllistymiskeinoja heikennetään (osa-aikatyöhön liittyvä suoja-osa, vaatimukset työmääristä, vuorotteluvapaa, aikuiskoulutustuki) ja samaan aikaan usealla sektorilla työllistyminen laahaa, niin ihmetyttää kyllä suuresti mistä taikurinhatusta niitä työllisiä pitäisi taikoa?

Itsekin aikanaan työelämän alkutaipaleella tein yhden loikan eteenpäin työttömyystuella tapahtuneen omaehtoisen opiskelun kautta. Jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana pääsin myös osa-aikatöihin ja sain siten soviteltua päivärahaa. Tuntipalkka käytännössä -50% koska tuet pieneni siinä suhteessa. Tärkeintä oli kuitenkin saada lisää työkokemusta omaa alaa liippaavista hommista ja edes jotain lisätuloja. Onneksi tätä omaehtoista opiskelua ei sentään olla lakkauttamassa(?)

Pointtina siis vaan että näitä portteja takaisin työelämään tai alanvaihtoon täytyy olla monia, koska ihmisten tilanteet on erilaisia.
 
Viimeksi muokattu:

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Pointtina siis vaan että näitä portteja takaisin työelämään tai alanvaihtoon täytyy olla monia, koska ihmisten tilanteet on erilaisia.
Ehdottomasti näin. Työelämä muuttuu ja pitäisi pystyä rakentamaan erilaisia työnteon malleja. Osa-aikaisuus, vuorotteluvapaa, erilaiset maltilliset tuet uudelleen kouluttautumiseen. Omasta mielestäni on parempi työllistää kaksi ihmistä 50% työajalla kuin yksi kokoaikainen.

Hallitus elää menneessä. Tehdään päätöksiä "fiilispohjalta" ilman kunnollisia vaikutusarvioita ja asiantuntijoita tai niitä, joihin päätökset koskee, kuulematta. Seurauksia sitten ihmetellään jälkikäteen. Näitä päätöksiä on tässä vuodessa tullut jo useita, eikä loppua tunnu näkyvän. Helposti Suomelle haitallisin hallitus omana elinaikanani. Täysin osaamatonta toimintaa lähes joka ministeriössä.
 

Brett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Peliitat ja muut jotka eivät voita
Minulla on omakohtaisia positiivisia kokemuksia vuorotteluvapaasta.

Pääsin aikanaan työhön kiinni, oppimaan ja kehittymään vuorotteluvapaan sijaisena. Siitä on parisenkymmentä vuotta aikaa, ja sillä tiellä olen työelämässä edelleen. En päässyt alani töihin, koska kokemusta ei ollut, pätkätöitä oli jonkin verran muilta aloilta.
Kun lähes vuoden sijaisuus tuli pohjalle, se riitti haastatteluihin pääsyyn, pitkään määräaikaisuuteen, ja lopulta vakituiseen työhön. En olisi koskaan oppinut näitä töitä ilman hieman pidempää käytännön kokemusta ja ohjausta. Koulujen opit olivat lähellä 0-tasoa käytännön työn kannalta tuohon aikaan.

Työntekijä, jota sijaistin, oli nauttinut elämästään kovasti. Hän tuli täynnä uutta intoa töihin, todella motivoituneena, kun oli ollut sitä ennen burn outissa ja hakenut työnohjauksesta yms. jo pitkään apua. Hän meni tuolla boostilla eläkkeeseen saakka hienosti.

Työurani n. puolivälissä olin täysin burn outissa ja elämä tukossa. Sain puolisen vuotta vuorotteluvapaata. Työmotivaatio ja jaksaminen oli sen jälkeen kunnossa. Toki se oli niin hyvää aikaa tuo puoli vuotinen, että vastaavaa on kaivannut kun suurin paluun jälkeinen työinto on laantunut.

Asialla on siis puolensa, mutta ilmeisesti vuorotteluvapaasta on sitten pakko säästää. Kuinka tarkkaan hyöty/haittasuhteita on pystytty mittaamaan? Väittäisin että breikki työstä jossain kohtaa tekee hyvää mielenterveydelle ja pidentää työuria. Toki sellaisen voi joku parempituloinen itselleen kustantaa.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Toki vuorotteluvapaa on työnantajan silmin hieman ongelmallinen. Plussaa on mahdollinen työntekijän burnoutin poistuminen tai parempi jaksaminen työssä myöhemmin. Miinusta on ehkä enemmän. Pitää palkalta työtön työnhakija mahdollisesti vaativaan hommaan. Sijaistavan tulee olla alle 30-vuotias työtön, äskettäin vähintään toisen asteen tutkinnon suorittanut tai alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias työtön.

Kokoomuksessa katsottiin, että vuorotteluvapaan vaikutus saattaa olla liian suuri yksittäisen yrityksen tulevaisuudelle ja vuorotteluvapaasta haluttiin eroon. Toinen syy oli kustannukset, joista osan maksaa työnantaja.
 
Olenko väärässä, mutta minulla on sellainen mielikuva entisessä elämässä isossa yhtiössä, jotta sitä vuorovapaan sijaista ei tarvinnut ottaa suoraan samaan tehtävään vaan esimerkiksi joku potentiaalinen organisaatiosta sai näyttää kykynsä ja tämä sijainen tuli hänen paikalle.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Olenko väärässä, mutta minulla on sellainen mielikuva entisessä elämässä isossa yhtiössä, jotta sitä vuorovapaan sijaista ei tarvinnut ottaa suoraan samaan tehtävään vaan esimerkiksi joku potentiaalinen organisaatiosta sai näyttää kykynsä ja tämä sijainen tuli hänen paikalle.

Sijaistavan työntekijän tuli olla työtön, mutta häntä ei tarvinnut palkata samaan tehtävään kuin missä vuorotteluvapaalle lähtevä oli. Tuntimäärän tuli olla sama.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös