Mainitsin
@Tadu raskaan sarjan asiat, joihin Orpon hallitus ei ole tarttunut tai tarttunut oikein. Kyse on siitä, miten ratkaista tilannetta, jossa olemme jääneet tasatilanteesta 10-15 vuotta sitten niin paljon jälkeen Ruotsista ja Tanskasta. Tuottavuudessa, julkisessa taloudessa, tuotannossa per asukas jne. Vahvuuksistamme huolimatta.
Useampi Suomen parhaista taloustutkijoista on päätynyt siihen, että
a) Koulutettujen työperäinen maahanmuutto ja pystyminen Suomessa mahdollisine perheineen on Suomen kehitykselle ratkaisevaa.
b) Väestön koulutustason kehitys on ratkaisevaa. Nuorten ikäluokkien koulutustaso on jämähtänyt, korkeakoulutettujen osuudella mitattuna 40 % tasolle, kun se verrokkimaissa on noussut selvästi korkeammaksi. Peruskoulun oppimistulokset ovat heikentyneet.
c) Vihreä siirtymä on Suomen kannalta ratkaisevaa. Meillä on jopa loistavat mahdollisuudet: tuuliolosuhteet, vahva sähköverkko ja digitaalinen ja energiateknologinen osaaminen ovat etuja vihreässä siirtymässä. Pidemmällä aikajänteellä runsaat puhtaan veden varastot ja tila ovat myös vahvuuksia.
d) Parlamentaarinen sitoutuminen vastuulliseen talouteen. Alkujaan oli muuten presidentti Niinistön esitys, mutta moni taloustutkija piti myönteisenä. Kyse on siitä, että eduskuntapuolueet laajasti löytäisivät yhteisymmärryksen tavoiteltavasta velkaurasta esimerkiksi 8-12 vuoden aikajänteellä. Vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen olisi nykyistä vaikeampi toteuttaa politiikkaa, joka poikkeaisi tavoitteesta.
Näissä ei ole minusta sellaista näkymää, että mentäisiin voimalla eteenpäin. Osassa jopa mennään taaksepäin vrt vuoteen 2023, jolloin Orpon hallitus aloitti. Taistelu ay-liikettä vastaan meni ideologiseksi puolin ja toisin, mutta ministerit Satonen ja Rydman olivat näin jälkikäteen arvioiden vetäneet punaisen viivan jota eivät ylitä. Ja se oli neuvotteluratkaisu. Management by perkele oli erityisesti Rydmanin tulokulma.
Nyt ollaan monissa muissa asioissa tilanteessa, jossa hallituksen toimet hallituksen omien sanojensakin mukaan pitkittää taantumaa. Ymmärrän tietenkin ettei yksi hallitus käännä peruskoulun oppimistulosten suuntaa tai nosta koulutustasoa, mutta ei tähän voi vastata niinkään, että kokonaisuutena vähennetään varoja opiskelusta.
Lähteenä ja osin lainattuna mm. Vesa Vihriälän ja Sixten Korkmanin kirjoitukset.