Petteri Orpon hallitus

[Tadu]

. Mutta paljonko Suomen sisämarkkinat hyötyvät tästä elpymyspaketista, onko tästä jotain laskelmia ollut mediassa?

En ole nähnyt, mutta se ei tarkoita etteikö niitä olisi voinut olla.

 

[mjr]

vasemmistohallituksen pysyvät menolisäykset sosiaalitukiin

Mietin että mitähän nämä ovat ja mikä on niiden kokonaiskustannus noin suurin piirtein? Meillä ei oikeastaan ole aikoihin ollut juurikaan laajoja uusia ohjelmia tai mitään kovin massiivisia korotuksiakaan, sikäli kuin muistan. Väestön ikääntyminen on tietty menoautomaatti kuten myös soteratkaisu seurauksineen.

 

[Tadu]

Mietin että mitähän nämä ovat ja mikä on niiden kokonaiskustannus noin suurin piirtein? Meillä ei oikeastaan ole aikoihin ollut juurikaan laajoja uusia ohjelmia tai mitään kovin massiivisia korotuksiakaan, sikäli kuin muistan. Väestön ikääntyminen on tietty menoautomaatti kuten myös soteratkaisu seurauksineen.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146182/URN_ISBN_978-952-408-037-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sivulla 23 alkaa lista.

Pääministeri Antti Rinteen ja pääministeri Sanna Marinin hallituskausilla 2019–2023 perusturvan taso on kasvanut suhteessa yleiseen hinta- sekä ansiotasoon. Hallitus toteutti lakisääteiset indeksitarkistukset sekä korotti perusturvan tasoa vuonna 2020 ja lapsiperheiden osalta väliaikaisesti myös vuonna 2023. Hintojen nousu nosti myös asumistukien tasoa: vuokrataso on kasvanut melko maltillisesti, mutta asumistukien kattovuokria on nostettu yleisen hintatason kehityksen mukaisesti, mikä on kasvattanut asumistukien tasoa monella.

Suuri osa perusturvan saajista on oikeutettu myös toimeentulotukeen. Niillä perusturvan saajilla, jotka saavat toimeentulotukea, perusturvan tason kasvu ei heijastu kokonaistulotasoon, koska perusturvan korotukset pienentävät toimeentulotuen määrää täysimääräisesti. Toisaalta lapsiperheiden ja erityisesti yksinhuoltajien toimeentulotuen tasoa korotettiin hallituskauden aikana.

Edellisen hallituksen aikana voittajia olivat sosiaalituen saajat - sekä todennäköisesti turvealan yrittäjät. Sekä kepun paikallispoliitikot ja toimijat, joille löytyi hommia maakunnista.

Laskelmia en osaa antaa, mutta pienistä puroista kasvaa isompi virta. Kysyttiin miksi Suomen menot ovat kasvaneet neljän edellisen vuoden aikana.

 

[Normandia]

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146182/URN_ISBN_978-952-408-037-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sivulla 23 alkaa lista.



Edellisen hallituksen aikana voittajia olivat sosiaalituen saajat - sekä todennäköisesti turvealan yrittäjät. Sekä kepun paikallispoliitikot ja toimijat, joille löytyi hommia maakunnista.

Kuten työlliset. Työllisyys lisääntyi hallituskautena 117 000 ihmisellä. Saa nähdä mitä nykyinen hallitus saa aikaan työllisyyden eteen.

 

[Tadu]

Kuten työlliset. Työllisyys lisääntyi hallituskautena 117 000 ihmisellä. Saa nähdä mitä nykyinen hallitus saa aikaan työllisyyden eteen.

Kai nyt lasket siihen mukaan myös koko vuoden 2023, koska Sannan budjettihan meillä on nyt voimassa edelleen vielä muutaman päivän, joten tottakai kunnia sinne kenelle se kuuluu.

Työttömien työnhakijoiden määrä nousi 29 500 henkilöllä viime vuoden marraskuusta. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 44 400. Kaikkiaan marraskuussa oli avoinna 87 000 työpaikkaa, mikä on 48 600 vähemmän kuin vuosi sitten.

 

[Normandia]

Kai nyt lasket siihen mukaan myös koko vuoden 2023, koska Sannan budjettihan meillä on nyt voimassa edelleen vielä muutaman päivän, joten tottakai kunnia sinne kenelle se kuuluu.

Työttömien työnhakijoiden määrä nousi 29 500 henkilöllä viime vuoden marraskuusta. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 44 400. Kaikkiaan marraskuussa oli avoinna 87 000 työpaikkaa, mikä on 48 600 vähemmän kuin vuosi sitten.

Tottakai. 117 000 hyvä saavutus 4v, käänsi sitä miten tahansa.

Ei edellinen hallitus voi mitään kohtuu korkeille koroille. Kuten Ukrainan sodalle. Kuten teknologiateollisuuden tai raksa-alan vaikeuksille.

 

[Tadu]

Ei edellinen hallitus voi mitään kohtuu korkeille koroille. Kuten Ukrainan sodalle. Kuten teknologiateollisuuden tai raksa-alan vaikeuksille.

Voi vaikuttaa ihan yhtä paljon kuin nykyinenkin hallituskin. Hallitukset tykkäävät hyvinä aikoina nostaa itseään jalustalle työllisyyslukujen kanssa, mutta huonoina aikoina huonontuneet luvut ovatkin suhdanteiden syytä. Se nyt ei ole mikään ihme, että poliitikot puhuvat niin totta kuin osaavat, mutta politiikan seuraajilta toivoisi johdonmukaista suhtautumista suhdanteisiin ja työllisyyslukuihin.

 

[Hermes#41]

Itse sillä tavalla positiivinen fiilis nykyhallituksesta, että kaksi isointa tuntuu puhaltavan yhteen hiileen ja tulos on yrittäjyyteen kannustava. Sisäisiä ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun joudutaan asettamaan konsernien ja pienyrittäjien etuja vastakkain.

Fiilis voi olla yrittäjyyteen kannustava, mutta mitkä hallituksen käytännön toimet tukevat tätä fiilistä?

 

[Cobol]

Fiilis voi olla yrittäjyyteen kannustava, mutta mitkä hallituksen käytännön toimet tukevat tätä fiilistä?

Yrittäjäpuolen perusfiilis on myönteinen. Jos valtioneuvosto ja eduskunta kykenevät tekemään ne päätökset, joihin mandaatti tuli vaaleissa, onhan siinä listaa. Yrittäjiä lainaten:

“Hallitus edistää paikallista sopimista, helpottaa määräaikaisia sopimisia ja irtisanomisia, puuttuu kohtuuttomiin lakkoihin, nostaa tuntuvasti yt-lain soveltamisrajaa, uudistaa ansio- ja sosiaaliturvaa sekä lisää kilpailua eri aloilla. Muutosten myötä yhä useampi uskaltaa työllistää. Yrittäjiä on kuultu”, Pentikäinen toteaa.

“Soten korjaussarja avaa monelle tietä hoitoon. Yksityisiä toimijoita hyödynnetään jonojen purkamiseksi, mikä on tärkeä asia”, hän kiittää. Hallitusohjelma sisältää kipeitä leikkauksia. “Ne ovat valitettavia mutta välttämättömiä, koska Suomen julkiset menot ovat olleet liian suuret suhteessa tuloihin. Julkinen talous pitää laittaa kuntoon”, Pentikäinen sanoo.

“On myös työntekijän etu, että Suomessa on hyvä tarjota työtä ja mahdollisimman moni on työelämässä. Kun julkinen talous on terve ja työllisyys korkea, voimme paremmin huolehtia kaikista Suomessa asuvista”, hän muistuttaa

Yrittäjät: Hallitus tekee historiallisia uudistuksia | Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjät on valtaosin tyytyväinen hallitusohjelmaan. Moni Yrittäjien vuosia ajama uudistus etenee. “Hallitus tekee historiallisia uudistuksia. Siitä pitää antaa kiitos ja tunnustus. Meillä on pitkään tehty toimia, jotka vaikeuttavat työnantajuutta. Nyt tehdään toimia, jotka helpottavat...

www.sttinfo.fi

 

[Ann Arbor]

Yrittäjäpuolen perusfiilis on myönteinen. Jos valtioneuvosto ja eduskunta kykenevät tekemään ne päätökset, joihin mandaatti tuli vaaleissa, onhan siinä listaa. Yrittäjiä lainaten:

“Hallitus edistää paikallista sopimista, helpottaa määräaikaisia sopimisia ja irtisanomisia, puuttuu kohtuuttomiin lakkoihin, nostaa tuntuvasti yt-lain soveltamisrajaa, uudistaa ansio- ja sosiaaliturvaa sekä lisää kilpailua eri aloilla. Muutosten myötä yhä useampi uskaltaa työllistää. Yrittäjiä on kuultu”, Pentikäinen toteaa.

“Soten korjaussarja avaa monelle tietä hoitoon. Yksityisiä toimijoita hyödynnetään jonojen purkamiseksi, mikä on tärkeä asia”, hän kiittää. Hallitusohjelma sisältää kipeitä leikkauksia. “Ne ovat valitettavia mutta välttämättömiä, koska Suomen julkiset menot ovat olleet liian suuret suhteessa tuloihin. Julkinen talous pitää laittaa kuntoon”, Pentikäinen sanoo.

“On myös työntekijän etu, että Suomessa on hyvä tarjota työtä ja mahdollisimman moni on työelämässä. Kun julkinen talous on terve ja työllisyys korkea, voimme paremmin huolehtia kaikista Suomessa asuvista”, hän muistuttaa

Yrittäjät: Hallitus tekee historiallisia uudistuksia | Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjät on valtaosin tyytyväinen hallitusohjelmaan. Moni Yrittäjien vuosia ajama uudistus etenee. “Hallitus tekee historiallisia uudistuksia. Siitä pitää antaa kiitos ja tunnustus. Meillä on pitkään tehty toimia, jotka vaikeuttavat työnantajuutta. Nyt tehdään toimia, jotka helpottavat...

www.sttinfo.fi

Vielä kun tämän päälle lisättäisiin myönteinen suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon, niin kyllä tällä hallituksella olisi mahdollista jättää pitkäaikainen myönteinen jalanjälki maamme historiaan, mitä tulee talouteen. Täyskatastrofi toki vältettiin, mutta nyt jos koskaan olisi aika toivottaa osaajat tervetulleiksi, eikä pyrkiä laittamaan ovea kiinnemmäksi.

 

[Cobol]

Vielä kun tämän päälle lisättäisiin myönteinen suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon, niin kyllä tällä hallituksella olisi mahdollista jättää pitkäaikainen myönteinen jalanjälki maamme historiaan, mitä tulee talouteen. Täyskatastrofi toki vältettiin, mutta nyt jos koskaan olisi aika toivottaa osaajat tervetulleiksi, eikä pyrkiä laittamaan ovea kiinnemmäksi.

Totta. Vaikka Migristä löytyy näkemys, jonka mukaan 3 kk sääntö parantaa nykyistä tilannetta, melkeinpä kaikki muut ovat eri mieltä.

Ehkä eniten menee katolleen hallituksen päätös tiukentaa pysyvään työlupaan oikeuttavaa asumisaikaa neljästä kuuteen vuoteen ja samalla tiukentaa kielitaitovaatimusta. Asiantuntijoilla on lukuisissa yrityksissä työkielenä englanti, jota tietenkin myös suomalaiset puhuvat.

Tarkoittanee sitä, että korkeilla veroilla ja matalilla palkoilla kilpailu asiantuntijoista saa rinnalleen kilpailun, mikä länsimaa vaikeuttaa eniten ulkomaalaisten koulutettujen muuttoa ja jäämistä Suomeen.

 

[Ann Arbor]

Totta. Vaikka Migristä löytyy näkemys, jonka mukaan 3 kk sääntö parantaa nykyistä tilannetta, melkeinpä kaikki muut ovat eri mieltä.

Ehkä eniten menee katolleen hallituksen päätös tiukentaa pysyvään työlupaan oikeuttavaa asumisaikaa neljästä kuuteen vuoteen ja samalla tiukentaa kielitaitovaatimusta. Asiantuntijoilla on lukuisissa yrityksissä työkielenä englanti, jota tietenkin myös suomalaiset puhuvat.

Tarkoittanee sitä, että korkeilla veroilla ja matalilla palkoilla kilpailu asiantuntijoista saa rinnalleen kilpailun, mikä länsimaa vaikeuttaa eniten ulkomaalaisten koulutettujen muuttoa ja jäämistä Suomeen.

Vaikka maahanmuuttokysymyksiin lienenkin keskimääräistä enemmän perehtynyt, en ole edelleenkään käsittänyt, mitä käytännön hyötyä nyt ajettavilla tiukennuksilla pyritään saamaan aikaan, jos samanaikaisesti riittävä työperäinen maahanmuutto nähdään myönteisenä asiana. Mielestäni neljäkin vuotta on varsin pitkä aika, etteikö koko sen ajan työtä tehnyt ja ihmisiksi elänyt jo ansaitsisi pysyvää oleskelulupaa.

Suomen vetovoimatekijät. Niitä toki on, mutta meillä ei mielestäni ole yhtään varaa antaa kilpailijoillemme tasoitusta byrokratiaamme entisestään tiukentamalla.

Välillä tuntuu, mihin en haluaisi uskoa, että merkittävälle osalle perussuomalaisista maahanmuuton rajoittaminen on itsetarkoituksellista, olivat tulijat miten nettomaksajia hyvänsä.

 

[Kilgore Trout]

Välillä tuntuu, mihin en haluaisi uskoa, että merkittävälle osalle perussuomalaisista maahanmuuton rajoittaminen on itsetarkoituksellista, olivat tulijat miten nettomaksajia hyvänsä.

Miksi et haluaisi uskoa siihen? Usko pois vaan, niin mekin uskotaan!

 

[Hermes#41]

En ole muuta kuin perus palkansaaja, joka on yrittäjällä töissä. Mutta jos uusi hallitus saa aikaan tilanteen, että verohelpotuksen jälkeen tililleni tulee aiempaa enemmän rahaa, niin yrittäjä todennäköisesti saa minusta vielä sitoutuneemman työntekijän.

Muistelisin että olet ollut itsekin yrittäjä, joten ymmärrät varmaan tilanteen jossa joku pohtii työttömäksi jäämisen ja työllistymisen eroa.

Olen yrittäjä ja minun yrityksen etu on että työntekijät voivat hyvin ja pärjäävät vaikka työt loppuisivat. Työn verotuksen kevennystä kannatan ja muitakin hallituksen tavoitteita. Keinot vain tuntuu vievän asioita väärään suuntaan.

Enemmän näen hyötyä matalapalkka-alojen yrityksille tuossa hallitusohjelmassa. Paluuta menneisyyteen enemmän kuin katsetta tulevaan.

 

[Tadu]

Välillä tuntuu, mihin en haluaisi uskoa, että merkittävälle osalle perussuomalaisista maahanmuuton rajoittaminen on itsetarkoituksellista, olivat tulijat miten nettomaksajia hyvänsä.

Miksi et haluaisi uskoa siihen? Usko pois vaan, niin mekin uskotaan!

Eiköhän tuo nyt ole aika selväkin asia.

 

[Euro71]

Offtopic:

Itse väittäisin, että olen saattanut jutella jopa ihan livenä käyttäjän @Hermes#41 kanssa, eikä meillä oikeasti ole kauheasti oikeita eroavaisuuksia miten asiat koetaan. Suntin ääressä on helppo jutella mies miehelle.

FB-seinälläni kavereideni kesken yksi kerta nousi ihan kamala riita. Eli: minä tunsin kaikki repivään riitaan osallistuneet, he puolestaan eivät tunteneet toisiaan (eivät siis kaikki, ja sattuneesta syystä oma some-kuplani on, hmmh, monimuotoinen eli on minulle mahdoton ajatus, että kaikki kaverini tulisivat oikeasti toimeen keskenään).

Olin silloin ihan helisemässä ja moderoin keskustelua sen minkä ehdin. Sitten jälkeenpäin ihmettelin asiaa. Miten ihmiset, joiden tiedän olevan siitä kyseisestä asiasta kaikki suunnilleen samalla linjalla, saavat aikaan niin tulikivenkatkuisen riidan?

Tulin tulokseen, että netissä on sellainen ilmiö, että samaa mieltä olevat ihmiset riitelevät verissä päin keskenään.

 

[Ann Arbor]

Eiköhän tuo nyt ole aika selväkin asia.

Hyvin mahdollista että näin. Itse suhtaudun asiaan hyvin eri tavalla ja näen riittävän maahanmuuton harmaahapsistuvan Suomen menestyksen kannalta elintärkeänä. Sillä, että onko puhjenneen hampaani paikkaajana hammaslääkäri Virtanen, tai Gutierrez, ei ole mitään merkitystä, kunhan hammas tulee paikatuksi.

 

[Hermes#41]

Arvostan suuresti yrittäjyyttäsi ja toivon kaikkea parasta sekä sinulle että että työntekijöillesi. Saatan arvata alan mistä puhut ja toivon mitä eniten, että löytyy hyvä keskitie.

Kiitos. Yrittäjyydestä ei ole ollut tarkoitus tehdä numeroa, mutta olen ihan taustoittaakseni omia mielipiteitäni asian tuonut esiin, jotta välttyisi pahimmat kommunisti-kortit. Eikä kyllä ole tarkoitus haastaa riitaakaan, vaan omia ajatuksia tuoda esiin ja koittaa ymmärtää myös vastakkaista näkemystä, vaikkei se aina helppoa olekaan.


Ja jos itse saisin Petteri Orpon hallitukselle muutaman toiveen esittää yrittäjyyteen ja työllisyyteen liittyen, olisi listalla mm, seuraavia. Osa näistä on varsin helppo toteuttaa, ei vaan koske toimivaan systeemiin.

- Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen helpottaminen mahdollistamalla paremmin osa-aikatyön teettäminen ja tekeminen. Mm. Työttömyysturvan suoja osan säilyttäminen ja vuorotteluvapaan säilyttäminen
- Koulutukseen, etenkin ammattikoulutus ja amk panostaminen, jotta työelämään valmistuu osaavampia tekijöitä
- Opiskeluun kannustaminen, opintotuki, opintojen ohella työn tekemisen helpottaminen
- Aikuiskoulutustuen säilyttäminen
- T&T toimintaan panostaminen etenkin pk- ja kasvuyritysten osalta
- Pyrkimys siihen, että Suomen veronmaksajien rahoilla koulutetut ihmiset pysyisivät Suomessa pidempään
- Edistetään verorahoilla kehitettyjen tuotteiden ja palveluiden pysymistä Suomessa. Tukien takaisinperintä tällaisessa tilanteessa olisi oikein esim. 5-10 vuoden ajan tuen saamisesta, jos enemmistö yrityksestä myydään ulkomaille tai merkittävä osa työpaikoista siirtyy ulkomaille.
- Helpotetaan työntekijän ja työnantajan välistä sopimista mm. työsuhteen päättämisestä ja muista ehdoista.

Varsinkin osa-aikatyön heikko arvostus on työllisyyttä heikentävä toimi. Monesti juuri osa-aikatyö mahdollistaa ihmisten pysymisen työelämässä ja jos valita pitää tehdä kokopäivätyön tai työttömyyden välillä, kääntyy vaakakuppi ikävä kyllä jälkimmäiseen. Toki tilanteessa on toinenkin puoli, että ihmisiä on osa-aikatyössä, muttei jostain syystä työnantaja tarjoa kokoaikaista työtä. Tässäkin tilanteessa kuppi liian usein kääntyy sitten siihen, ettei voi tarjota työtä lainkaan.

 

[mjr]

Laskelmia en osaa antaa, mutta pienistä puroista kasvaa isompi virta. Kysyttiin miksi Suomen menot ovat kasvaneet neljän edellisen vuoden aikana.

Jeps, eivät nuo kovin suurilta summilta vaikuta - lähinnä liittynevät indeksijäädytyksien poistoon sekä suht vaatimattomiin toimeentulotuen korotuksiin. Jos noihin olisivat liittyneet rakenteiden muutokset aktivoivimmiksi sekä pienenkin työtulon tekemiseksi välittömästi toimeentuloa korottavaksi ilman vaaraa byrokraattisista hidasteista niin ilolla olisi voinut maksaa tuollaisia summia. Nyt ne tietysti menivät tähän meidän tuhoisan passivoivaan järjestelmäämme, jossa helpompaa on pysyä tukien varassa kuin tehdä edes vähän työtä.

 

[hege]

Iso ongelma on se, että tällainen normaali ehkä ylempään keskiluokkaankaan kuuluva ei oikein voi teettää mitään töitä ulkopuolisella. Minä ajattelin teettää tippalistojen asennuksen ulkopuolisella mutta käytännössä oli merkittävästi halvempaa uhrata omaa aikaa työn tekemiseen kuin maksaa toiselle kun teettäminen olisi maksanut yhden työpäivän nettopalkan ja itse tekemällä lapsityövoiman avulla hommaan meni kaikkinensa noin 4 tuntia.

 

[Raid76]

Täältä hoitoalan ytimestä taas terveisiä uuden vuoden kynnyksellä.

Kukaan ei ole edelleenkään tekemässä mitään todellisten ongelmien eteen. Mitään suunnitelmia ei ole missään olemassa työvoimapulan helpottamiseksi. Kaikki suunnitellut toimenpiteet ovat lillukanvarsia.

Ulkomaisen työvoiman, ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutus täällä Suomessa junnaa paikoillaan, eikä tarvittavia uudistuksia asian suhteen tehdä. Joudumme ponnistelemaan valtavasti sen eteen, että saadaan edes yksi hoitaja pärjäämään osastoilla suoraan koulusta. Suurimman vastuun tästä ottaa rivihoitaja, joka usein yksin vastaa kansainvälisten opiskelijoiden asioista työpaikalla/harjoittelussa. Hän tekee sen oman työnsä ohella ja kuluttaa siihen myös vapaa-aikaansa, joissakin tapauksissa kohtuuttomasti.

Tämäkin hallitus tulee seuraamaan sivusta terveydenhuollon tason murenemista. Jos 20 vuotta sitten olisi joku kertonut, millaisiin asioihin käytännön työssä vuonna 2023 törmätään, hänet olisi naurettu pihalle. Nyt meillä kuollaan jonoihin, hoitovirheisiin ja resurssipulaan. Ei näitä asioita tarvitse kaunistella enää.

Mitä tulee hallituksen muihin päätöksiin. Ne kohdistuvat aivan liikaa niihin, kenellä tulee olemaan joka tapauksessa vaikeuksia toimeentulon ja työllistymisen kanssa, vaikka keppiä tarjottaisiin 24/7. Minä ymmärrän aktivoinnin. Suurimpana epäkohtana näen työmarkkinatuen suojaosan poiston, kuten olen täällä aiemmin esiin tuonutkin. Tästä asiasta minulla oli mahdollisuus keskustella myös ministeri Satosen kanssa. Hän lupasi miettiä ratkaisua siihen, ettei kaikkia osa-aikaisia niputeta samaan laariin. Kaikki eivät ole suojaosan turvissa työtä karttavia sohvaperunoita. Noh, ratkaisua ei luonnollisesti tulla löytämään. Lähes yhtä karmeita ovat lastensuojeluun ja sitä seuraavaan jälkihuoltoon kohdistuneet leikkaukset.

Suojaosan poistolla aiheutetaan suuria ongelmia myös työnantajille. Suurimpina kärsijöinä nyt alkuunsa voisi mainita sen ison joukon sairaita, vammaisia ja muita avun tarvitsijoita, jotka eivät pärjää mitenkään kotona ilman henkilökohtaista apua ja avustajaa. Tuohon työhön rekrytointi on jo nyt lähes mahdotonta. Ala perustuu osa-aikaisuuteen ja töitä on usein mahdotonta edes koko päiväisenä järjestää avun tarpeen vaihtelun takia. Suojaosa on ollut edes jonkinlainen motivaattori. Näen tämän kansakunnan kärsivien, sairaiden ja heikkojen arkea päivittäin. Kenenkään ei pidä luulla, että he ovat vain lukuja paperilla, menoeriä tilastoissa ja välttämätön paha.

Satakunnassa on nyt kohta liki 10% enemmän työttömiä kuin vuosi sitten. Yhtä jyrkkää on avoimien työpaikkojen lasku. Hallituksen suulla on kuultu yli 100.000 uuden työllisen tavoitteesta nyt esitettyjen toimien avulla. Minä olen samaa mieltä, että saamme 100.000 uutta muttei työllistä, vaan ruokajaoissa kävijää.

Terveydenhuollon todellisten ongelmien ratkaisuun olen menettänyt uskoni. Niistä kun ei missään edes keskustella enää.

 

[Cobol]

Täältä hoitoalan ytimestä taas terveisiä uuden vuoden kynnyksellä.

Kukaan ei ole edelleenkään tekemässä mitään todellisten ongelmien eteen. Mitään suunnitelmia ei ole missään olemassa työvoimapulan helpottamiseksi. Kaikki suunnitellut toimenpiteet ovat lillukanvarsia.

Ulkomaisen työvoiman, ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutus täällä Suomessa junnaa paikoillaan, eikä tarvittavia uudistuksia asian suhteen tehdä. Joudumme ponnistelemaan valtavasti sen eteen, että saadaan edes yksi hoitaja pärjäämään osastoilla suoraan koulusta. Suurimman vastuun tästä ottaa rivihoitaja, joka usein yksin vastaa kansainvälisten opiskelijoiden asioista työpaikalla/harjoittelussa. Hän tekee sen oman työnsä ohella ja kuluttaa siihen myös vapaa-aikaansa, joissakin tapauksissa kohtuuttomasti.

Tämäkin hallitus tulee seuraamaan sivusta terveydenhuollon tason murenemista. Jos 20 vuotta sitten olisi joku kertonut, millaisiin asioihin käytännön työssä vuonna 2023 törmätään, hänet olisi naurettu pihalle. Nyt meillä kuollaan jonoihin, hoitovirheisiin ja resurssipulaan. Ei näitä asioita tarvitse kaunistella enää.

Mitä tulee hallituksen muihin päätöksiin. Ne kohdistuvat aivan liikaa niihin, kenellä tulee olemaan joka tapauksessa vaikeuksia toimeentulon ja työllistymisen kanssa, vaikka keppiä tarjottaisiin 24/7. Minä ymmärrän aktivoinnin. Suurimpana epäkohtana näen työmarkkinatuen suojaosan poiston, kuten olen täällä aiemmin esiin tuonutkin. Tästä asiasta minulla oli mahdollisuus keskustella myös ministeri Satosen kanssa. Hän lupasi miettiä ratkaisua siihen, ettei kaikkia osa-aikaisia niputeta samaan laariin. Kaikki eivät ole suojaosan turvissa työtä karttavia sohvaperunoita. Noh, ratkaisua ei luonnollisesti tulla löytämään. Lähes yhtä karmeita ovat lastensuojeluun ja sitä seuraavaan jälkihuoltoon kohdistuneet leikkaukset.

Suojaosan poistolla aiheutetaan suuria ongelmia myös työnantajille. Suurimpina kärsijöinä nyt alkuunsa voisi mainita sen ison joukon sairaita, vammaisia ja muita avun tarvitsijoita, jotka eivät pärjää mitenkään kotona ilman henkilökohtaista apua ja avustajaa. Tuohon työhön rekrytointi on jo nyt lähes mahdotonta. Ala perustuu osa-aikaisuuteen ja töitä on usein mahdotonta edes koko päiväisenä järjestää avun tarpeen vaihtelun takia. Suojaosa on ollut edes jonkinlainen motivaattori. Näen tämän kansakunnan kärsivien, sairaiden ja heikkojen arkea päivittäin. Kenenkään ei pidä luulla, että he ovat vain lukuja paperilla, menoeriä tilastoissa ja välttämätön paha.

Satakunnassa on nyt kohta liki 10% enemmän työttömiä kuin vuosi sitten. Yhtä jyrkkää on avoimien työpaikkojen lasku. Hallituksen suulla on kuultu yli 100.000 uuden työllisen tavoitteesta nyt esitettyjen toimien avulla. Minä olen samaa mieltä, että saamme 100.000 uutta muttei työllistä, vaan ruokajaoissa kävijää.

Terveydenhuollon todellisten ongelmien ratkaisuun olen menettänyt uskoni. Niistä kun ei missään edes keskustella enää.

Kun olet ammattilainen hoitoalalla, osaatko sanoa muita ratkaisuja kuin suojaosan yms säilyttäminen? Ulkopuolelta katsoen terveydenhuoltojärjestelmä on kriisissä ja on ollut sitä kauemmin kuin ymmärretään. Ratkaisuja tarvittaisiin rakenteiden tasolla, mutta ei nykyisen sotemallin mukaan.

[Suojaosan poistolla hallitus halusi ihmisten siirtyvän osa-aikatyöstä kokopäivätyöhön ja säästää samalla valtion menoja sekä lisätä verotuloja].

 

[mjr]

[Suojaosan poistolla hallitus halusi ihmisten siirtyvän osa-aikatyöstä kokopäivätyöhön ja säästää samalla valtion menoja sekä lisätä verotuloja].

Olen melkoisen skeptinen tämän vision toteutumisen ja koko perustelun suhteen. Itse kannustaisin osa-aikaiseen työhön ja näkisin sen ihan itsessään luontaisena porttiteoriana kokopäivätyöhön ilman tätä suht ihmeelliseen paikkaan osuvaa keppiä.

 

[Cobol]

Olen melkoisen skeptinen tämän vision toteutumisen ja koko perustelun suhteen. Itse kannustaisin osa-aikaiseen työhön ja näkisin sen ihan itsessään luontaisena porttiteoriana kokopäivätyöhön ilman tätä suht ihmeelliseen paikkaan osuvaa keppiä.

Näinhän se pitkälti on. Monilla aloilla osa-aikatyö saattaa olla sellaista, että vaihtaminen kokoaikaiseen ei välttämättä ole itsestä kiinni.

Suojaosa otettiin muuten käyttöön Jyrki Kataisen hallituksen aikana. Perusteluina oli mm. suojaosan kannustavan työn tekemiseen ja lyhytkestoisenkin työn vastaanottamiseen ja tätä kautta työmarkkinoilla pysymiseen ja kiinnittymiseen...

 

[Hexa]

Olen melkoisen skeptinen tämän vision toteutumisen ja koko perustelun suhteen. Itse kannustaisin osa-aikaiseen työhön ja näkisin sen ihan itsessään luontaisena porttiteoriana kokopäivätyöhön ilman tätä suht ihmeelliseen paikkaan osuvaa keppiä.

Paperillahan se kuulostaa helpolta ratkaisulta, mutta ongelma on siinä, kun ei ole riittävästi tarjolla niitä kokoaikaisia työsuhteita. Sote-sektori saattaa pystyäkin luomaan jonkin verran lisää kokoaikaisia työsuhteita, jos rahat riittää, mutta kaupan alalla on enemmänkin tarjolla niitä osa-aikaisia töitä jatkossakin. Ei kaupat ja ravintolat ala palkkaamaan kokopäiväistä lisähenkilökuntaa, jos työvoiman tarve on vain osa-aikaista.

Näkisin myös että suojaosa kannattaisi säilyttää, koska se on monelle hyvin tärkeä osa toimeentuloa ja säästää katkoilta toimeentulossa sekä muulta byrokratialta hakemusten muodossa eri virastoihin.