Kyllä sun ongelma nyt on ihan se, että ymmärrät tahallesi väärin, ja näet sellaisia funktioita algoritmeissä, joita kyseinen algoritmi ei sisällä.
Eikä meidän tarvitse mennä mihinkään henkilökohtaisuuksiin, jotta ymmärrämme sen, että ihmiset ovat erilaisia, ja heille sopii erilaiset naiset. Minulle itselleni esimerkiksi sopii paremmin sellainen nainen, joka ei haasta minua ja mielipiteitäni liiaksi. Tämä johtuu täysin siitä, että olen sellainen persoona joka haastaa takaisin. Ja useinmiten naisen kanssa ei pysty asioista väittelemään, ilman että nainen menee henkilökohtaisuuksiin tai pahoittaa mielensä. Tässä esimerkiksi edellisen kerran yksi ihan fiksu, yliopistotasoinen likka pahoitti mielensä siitä, koska olin sitä mieltä että rakkaus on ihmiselle tarve, kun taas likka oli sitä mieltä että se on maailman kaunein asia. Olin myös sitä mieltä, että ihminen voi oppia rakastamaan, tämän jälkeen vati meni lopullisesti nurin.
Nyt sitten se, että minulle sopii paremmin nainen joka ei lähde turhia haastamaan... Tekeekö tämä ilmaisu itsestäni sovinistin, vaiko realistin? Seuraavaksi voin todeta, että todella mielelläni kohtaisin naisen, jonka kanssa pystyisin haastamaan itseäni ja väittelemään kanssani, ilman että se vaikuttaisi henkiseen ilmapiiriin. Helpompi on kuitenkin löytää nainen, joka ei lähde näihin vääntöihin mukaan, vaan sinun sanoillasi "tietää paikkansa", minä taas voisin sanoa, että hän on "viisaampi" tai ainakin "tilanne tajuisempi" kuin minä, ja antaa asioiden olla silloin kun niiden pitää antaa olla.
Mulla on ihan hirveästi oppimista siinä, että milloin se suu kannattaa pitää kiinni, ja milloin pitää vain nöyrtyä ja tehdä, vaikka se tekeminen olisikin oman näkemykseni mukaan kohtuutonta. Tämä minun "ominaisuuteni" johtaa myös siihen, että harvan naisen kanssa tulen oikeasti toimeen, mutta sitten kun tulen niin tulen hyvin toimeen. Harva nainen ymmärtää mielipidettäni, silloin kun se poikkeaa heidän omastaan. Onneksi olen kuitenkin onnistunut keräämään myös tällaisia naisia ympärilleni. Saatan lisäksi olla vähän löperösuinen ja sanoa mitä kaikki ajattelee (tai muuta faktaa), mutta jota harva sanoo. Yleensä naiset pahoittavat näistä mielensä, vaikken sitä tarkoittaisikaan. Esimerkiksi lihava on minulle lihava eikä se siitä muuksi muutu, mutta en minä sitä pahallani sano. Minulle vain on luontoni vastaista sanoa lihavaa laihaksi, jos tämä sattuu kysymään onko hän mielestäni lihava. Jos minun mielipidettäni kysytään niin sen annan. Ja jällein kerran, onneksi minulla on myös muutama naispuoleinen kaveri, jotka ajattelevat asioista samalla tavalla.
Tekeekö se sitten minusta tosiaan heikon, sovinistin vaiko realistin, että haen rinnalleni naista jonka kanssa voin olla luonnollisesti, pelkäämättä puheitani ja toimiani? Mitä jos minun on helpompi olla luonnollisesti naisellisen naisen kanssa, joka antaa minun olla se mies? Ja ajattelee että mies on se perheen pää, vaikka nainen pohjimmiltaan ne päätökset tekisikin? Mulla on melko matemaattinen maailmankatsomus, yritän toimia aina omien arvojeni ja moraalini mukaisesti ja olla joka asiassa rehellinen, en todellakaan ole mikään jeesjees -mies. Tällainen ei kaikille sovi.
Mulla on kavereita joiden huushollissa nainen päättää esimerkiksi kalusteiden paikan. Tämä järjestely on heidän osaltaan minulle täysin ok, mutta itse en esimerkiksi pystyisi tähän. Esimerkiksi eräs kaveri valittaa kun on hankala katsoa lätkää, kun TV on ikkunan edessä ja häikäsee. Minun kotonani tällaista ei tulisi koskaan tapahtumaan. En suostuisi siihen rutisijan rooliin, jos kerta TV:lle on myös se parempi ja loogisempi paikka ja voin asiaan itse vaikuttaa. Nainen siis "tietäköön paikkansa".
Loppupeleissä mulle on yksi ja sama, jakaako kukaan (nainen) minun mielipidettäni, ja haastaako hän tekojani ja toimiani vai ei. Ainoa asia joka minulle on tärkeää on se, että toinen ymmärtää minua ja sen että ihmiset ovat erimieltä asioista eikä se tarkoita mitään henkilökohtaista. Ja nyt sitten yleistän: yleensä tällainen nainen on se ns. heikompi nainen, joka "tietää paikkansa". Ja jottei kukaan pahastuisi, niin tunnen myös useamman tällaisen naisen, joka on myös äärimmäisen vahva persoona.
Erittäin ihmeellistä, kuinka tällaisena globalisoitumisen aikakautena mennään vielä näin syvälle ennakkoluuloihin ja uskomuksiin. Eikö se nyt voisi olla kaikista tärkeintä, että meistä jokainen löytäisi itselleen sopivan kumppanin, oli se sitten lihava, laiha, aasialainen, suomalainen tai tossun alle komentaja tai vaikka se paikkansa tietävä nainen/mies. Mitä pahaa siinä edes on, että nainen tietää paikkansa, ja samoin mies tietää sen omansa? Mä olen ainakin aivan liian yksinkertainen mies, pelaamaan mitään strategiapeliä, jossa roolit vaihtuvat päivittäin.
Tulipahan taas avauduttua, toivottavasti edes joku ymmärtää edes jonkin pointeistani.