Naisasiat

[Klose16]

Unohdin muuten listaltani pari oleellista asiaa. Sängyssä on hyvä olla aktiivinen, intohimoinen, kommunikointiin kykenevä ja taitava niin teknisesti kuin toisen kehon lukemisessakin, mutta silti on huono asia, mikäli ei ole neitsyt ja kokematon tavatessaan Miehen ensimmäistä kertaa. Muutenkaan parisuhdehistoriaa ei oikein saisi olla, vaikka niissä olisi voinut oppia tärkeitä asioita vaikkapa arjen jakamisesta ja riitojen selvittelystä, sekä oman toiminnan vaikutuksista toiseen konfliktitilanteissa.

Nämä tällaiset jaksaakin vasta huvittaa.. Ensin oletetaan tietty kuvio, ja sitten ihmetellään sen vastaisia ristiriitoja.
Eli, kuvaamasi asiat eivät edes ole ollenkaan väistämättä ristiriidassa keskenään.

Lyhyesti todettuna on kyllä sääli että Suomessa ei opita parisuhdekulttuuria ja tulokset onkin kaikkien nähtävillä.

 

[JypFabu]

Jep jep. Oletko kuullut että maailmassa on erilaisia kulttuureita ja ihmisiäkin? Mielestäni saat olla rasisti jos haluat mutta voisit olla niin myös rehellisesti, muuten sinunkin tarvitsee näköjään henkilöidä asiat tarpeettomasti.

Tähän ei ole vielä vastattu joten kysyn uudestaan: miten se on alistamista kun nainen itse jopa vaatii moisia? Toki tähän ei tulla järkevää vastausta saamaan koska edeltävässäkin kappaleessa piti jo turvautua naurettavaan olkiukkoiluun.

Jaapa jaa, en tiennytkään, että jos nauran laji ja rotukumppanini puusilmäisyydelle, sen voi tulkita rasismiksikin. Voisi kai sitten jo esittää kysymyksen mikä enää ei ole rasismia? Nauroin kylläkin yleisesti, en henkilöidysti kenellekään.

Että erilaisia ihmisiä ja kulttuureja, enpä ole ennen moista kuullutkaan, huhhuijaa!

Alistamista tapahtuu aina, jos toinen osapuoli on alisteisessa asemassa toiseen nähden ja tämmöisessä länkkäri - thaikku asetelmassa ei liene edes tarve kysyä onko sitä. Lopulta ihan meitinkin lutuurissa työnantajaansa alisteiset duunarit tekee vaikka mitä kärrynpyöriä vakuuttaakseen tarpeellisuudestaan, eikä varmasti omasta halustaan kulttuurisena perintönä.

Lässyttämällä saa paskankin näyttämään kullalta, mutta tuskin menee kaikille läpi ja kaiken aikaa.

Näin se jatkuu naurettava olkiukkoilu, jos heittelee ajattelematta näppikseltään mitä sattuu.

Kulttuureja muka, pah.

 

[Klose16]

Tuota, jos sallit hieman henkilökohtaisen kysymyksen? Olen ymmärtänyt, että sinun mielestäsi naisen paikka on visusti hellan ja nyrkin välissä ja jollain toisella vuosisadalla kuin nykyisellä, mutta miten ovat nuo käytännön kokemuksesi näistä nykyaikaisista feministisistä hirviöistä tai noin yleensä naisista? Missä määrin olet törmännyt elämässäsi näihin alistaviin (ja turhautuneisiin kun ei alistettuihin) naishirviöihin?

Juuri edellisessä viestissäni totesin olkiukkoilun naurettavuudesta ja heti latelet perään lisää... No ymmärrän tuon sikäli että teillä ei vaan oikeasti ole aiheesta kovinkaan laajaa perehtyneisyyttä.

Kokemuksiin: Suomi.

Mitä nyt yleensä tulee tähän ikuisuusaiheeseen niin kiltteyttä ei ole, jos ei uskalla olla muuta kuin kiltti (vaikka mahdollisesti haluaisikin). Arkuus ei ole kiltteyttä. Jokaisen henkilön sukupuolesta välittämättä tulisi tuntea itsensä ja olla oma itsensä - yleensä tämä ei johda mihinkään äärimmäiseen niin hyvässä kuin pahassakaan, mutta kuitenkin tiettyyn särmään, särmikkyyteen.

Niin itse olen ollut aina naisia kohtaan hyvin kunnioittava, avannut ovea, lähestynyt asiallisesti sata kertaa sadasta, huomioinut kehuilla ja huulenheitolla silloin kun niiden paikka on ja ylipäänsä antanut tilanteiden mennä luonnollisesti eläen omaa elämääni. Naisten reaktiot ovat vaihdelleet naurusta epäuskon kautta kaukana pysymiseen keskeisenä elementtinä ollen hiljaisuus. Kunnes...

...törmäsin elämässäni aasialaisiin naisiin. He taas suhtautuvat kaltaiseeni hyväkäytöksiseen mieheen käytännössä täysin päinvastaisesti: avoimen lämpimästi, hymyillen usein itse ensin, ymmärtäväisesti luonnollisella huumorilla ja ennenkaikkea... naisellisesti.

Missäköhän olisi ratkaiseva syy, minussa vai naisissa?!

 

[mjr]

...törmäsin elämässäni aasialaisiin naisiin. He taas suhtautuvat kaltaiseeni hyväkäytöksiseen mieheen käytännössä täysin päinvastaisesti: avoimen lämpimästi, hymyillen usein itse ensin, ymmärtäväisesti luonnollisella huumorilla ja ennenkaikkea... naisellisesti.

Missäköhän olisi ratkaiseva syy, minussa vai naisissa?!

Jaa, mikähän olisi syynä? Kovasti varmasti tietävät paikkansa Aasiassa ja kolmannessa maailmassa ja Suomessa eivät enää (joskus kyllä tiesivät, voi niitä ihania menneisyyden aikoja) - naiset voivat täällä käyttäytyä huonosti, pukeutua rumasti, olla epäkohteliaita, itsekkäitä, mitenkä sen nyt sanoisi, vapaita... Ongelmasi ei ole mikään feminismi, ateismi tai juutalais-bolsevismi ja mitä näitä on. Ongelmasi on liberalismi.

 

[Klose16]

Jaa, mikähän olisi syynä? Kovasti varmasti tietävät paikkansa Aasiassa ja kolmannessa maailmassa ja

Heh, hieno vanha kunnon kolonialistinen asenne sieltä puskee suomalaiseltakin esiin. Kerrassaan vastenmielisiä ilmaisuja ja kaiken lisäksi totaalisen virheellisiä.

Myönnän toki että omassakin tekemisessä oli myös varmasti jonkin verran liikaa myötämielisyyttä. Feminismi vaan on niin aivopesevä syöpä että sitä on hankalaa vastustaa täysin sisältäpäin.

Suomessa eivät enää (joskus kyllä tiesivät, voi niitä ihania menneisyyden aikoja) - naiset voivat täällä käyttäytyä huonosti, pukeutua rumasti, olla epäkohteliaita, itsekkäitä, mitenkä sen nyt sanoisi, vapaita...

Malliesimerkki väärästä vastakkainasettelusta. Ikäänkuin olisi taas nuo pari äärivaihtoehtoa.
Muutenkin suorastaan etoo lähtökohtainen vapauden sitominen talouteen. Kuvaamasi asiat eivät tosiaan edes ole mitään vapautta per se, vaan juurikin liberalismia. Kaksi eri asiaa! Minun mielestäni köyhemmissä maissa ollaan vapaampia, noin pääsääntöisesti. Vähemmän em. mielenhäiriöitäkin jotka lienevät oireita valintojen sijaan.

Ongelmasi ei ole mikään feminismi, ateismi tai juutalais-bolsevismi ja mitä näitä on. Ongelmasi on liberalismi.

Niin ja näin, itse aika liberaalina tyyppinä tietysti mielellään väittäisin vastaan, imo tuossa painaa enemmän ne kulttuurierot joissa nuokin ovat tekijöitä... jos tarkastellaan ihan pohjoismaita niin löytyy jo paljon eroja. Vaikka näin naisasioissa se vaan tuppaa menemään niin että liialliset vapausarvot sotivat naisten luonnollisia rooleja vastaan (esim. sinkkuus vs hedelmöittymisaika). Miehilläkin, mutta eri tavoilla ja vähemmän dramaattisin seurauksin.

 

[Hyman Roth]

Miehilläkin, mutta eri tavoilla ja vähemmän dramaattisin seurauksin.

Kerropa enemmän, että mitä tällä meinaat?

 

[mjr]

Heh, hieno vanha kunnon kolonialistinen asenne sieltä puskee suomalaiseltakin esiin. Kerrassaan vastenmielisiä ilmaisuja ja kaiken lisäksi totaalisen virheellisiä.

Myönnän toki että omassakin tekemisessä oli myös varmasti jonkin verran liikaa myötämielisyyttä. Feminismi vaan on niin aivopesevä syöpä että sitä on hankalaa vastustaa täysin sisältäpäin.

Kuule, olet niin kaukana sellaisesta keskustelusta, jota pidän rationaalisena, etten tiedä onko tästä suurta hyötyä. Anyway, kannatan systeemiä, jossa ihmiset voivat valita tiensä ja olemuksensa ilman, että heille asetetaan etukäteisiä ja irrationaalisia rajoituksia ja jopa rangaistuksia. En osaa sanoa, miten feminismi tähän suhtautuu - ehkäpä radikaaleimmat essentialistiset näkemykset pitävät naisia jotenkin miehiä parempina, ja haluaisivat rajoittaa valinnan vapautta tällä perusteella. En vain ole kiinnostunut tälläisistä sukupuoli-yleistyksistä - olen kiinnostunut yksilöistä.

 

[Klose16]

Kerropa enemmän, että mitä tällä meinaat?

Miehet ovat vastuuttomampia kuin ennen ja omaavat myös enemmän vapauksia. Pelaavat pleikkaria päivät pitkät kaljaa samalla toisella kädellä kitaten. Moni ostaa varaston täyteen viikonlopuksi.

Perheessä ja parisuhteessa naisen rooli on kuitenkin se ydin, sanoisinko jopa moottori. Silloin kun tuo perusydin alkaa heikentyä kuten on parhaillaankin käynnissä ei mies voi korvata tekemisellään sitä roolia vaan peli on ihan tilastollisestikin liian usein menetetty jo ennen kuin se alkoikaan. Noin yhteiskunnalliselta kannalta kuin myös yksilöiden. Ei ole miesten etu että naiset ovat vapaampia eikä lopulta naistenkaan. Miehet turhautuvat ja keskittyvät pleikkariin naiset taas jäävät sinkkupyörän unelmiinsa. Vastareaktioita on jo: miehistä ja japanilaisista on tullut haluttomampia.

Perusongelma tässä on se että sukupuolten luonnolliset roolit hämärtyvät. Mieti jos miehille annettaisiin jo neuvolasta lähtien naishormonia ja naisille mieshormonia pelin tasaamiseksi? Tämä on nykytilanne, ihan LGBTXYZ-vastalauseista huolimatta.

Toki ongelmat ovat toistaiseksi lähinnä paikallisia (Suomessa eniten sinkkunaisia Euroopassa, Kiinassa valtavia määriä ylimääräisiä sinkkumiehiä jne.) joihin löytyy lääkkeitä esim. maastamuutosta mutta noin ison mittaluokan ilmiöt tuntuvat jossain vaiheessa ja esim. Suomessa tuollaiseen yhteiskuntakokeiluun on tuskin varaa... Itse linkitän nämä myös kasvaneisiin mielenterveysongelmiin vaikka siinä varmasti vaikuttaa se kuuluisa liberalismi yms. yleensäkin.

 

[Klose16]

Kuule, olet niin kaukana sellaisesta keskustelusta, jota pidän rationaalisena, etten tiedä onko tästä suurta hyötyä. Anyway, kannatan systeemiä, jossa ihmiset voivat valita tiensä ja olemuksensa ilman, että heille asetetaan etukäteisiä ja irrationaalisia rajoituksia ja jopa rangaistuksia. En osaa sanoa, miten feminismi tähän suhtautuu - ehkäpä radikaaleimmat essentialistiset näkemykset pitävät naisia jotenkin miehiä parempina, ja haluaisivat rajoittaa valinnan vapautta tällä perusteella. En vain ole kiinnostunut tälläisistä sukupuoli-yleistyksistä - olen kiinnostunut yksilöistä.

Olet siis jonkinlainen ultraliberalisti... kenties jopa solipsisti? Vaikeahan sitä on rationaalisesti keskustella maailmasta/yhteiskunnasta jos ei tunnusta edes sen olemassaoloa. (lihavointi omani)

Minua kiinnostaisi kuulla miksi yleistykset eivät pidä paikkaansa ja toiseksi miten rationaalista keskustelua voidaan käydä vain yksilöistä ja miten pitkälle? Ongelmallista on sekin ettet kerro tarkemmin mikä on mielestäsi irrationaalista ja miksi. Noin on luultavasti lähinnä vain, mikäli oletamme nykyiset (Suomen) yhteiskunta-arvot oikeiksi? Puhumattakaan siitä että analyysi on aika selvästikin väärässä - yhteiskunnassa ja jopa meillä yksilöinä on aina omat myös "irrationaaliset" rajoitukset ja oletukset. Sinä tunnut kuvittelevan että eläisimme jotenkin vapaampaa aikakautta.

Tuossa mitä kuvasit on kyllä oma dilemmansa. Itse olenkin liberaali konservatiivi. Tunnustan tietyt lähtökohtaiset vanhat arvot pitäen kuitenkin tiettyjä vapausarvoja (etenkin itselleni) merkittävinä.

 

[Hyman Roth]

Miehet ovat vastuuttomampia kuin ennen ja omaavat myös enemmän vapauksia. Pelaavat pleikkaria päivät pitkät kaljaa samalla toisella kädellä kitaten. Moni ostaa varaston täyteen viikonlopuksi.

Perheessä ja parisuhteessa naisen rooli on kuitenkin se ydin, sanoisinko jopa moottori. Silloin kun tuo perusydin alkaa heikentyä kuten on parhaillaankin käynnissä ei mies voi korvata tekemisellään sitä roolia vaan peli on ihan tilastollisestikin liian usein menetetty jo ennen kuin se alkoikaan. Noin yhteiskunnalliselta kannalta kuin myös yksilöiden. Ei ole miesten etu että naiset ovat vapaampia eikä lopulta naistenkaan. Miehet turhautuvat ja keskittyvät pleikkariin naiset taas jäävät sinkkupyörän unelmiinsa. Vastareaktioita on jo: miehistä ja japanilaisista on tullut haluttomampia.

Perusongelma tässä on se että sukupuolten luonnolliset roolit hämärtyvät. Mieti jos miehille annettaisiin jo neuvolasta lähtien naishormonia ja naisille mieshormonia pelin tasaamiseksi? Tämä on nykytilanne, ihan LGBTXYZ-vastalauseista huolimatta.

Toki ongelmat ovat toistaiseksi lähinnä paikallisia (Suomessa eniten sinkkunaisia Euroopassa, Kiinassa valtavia määriä ylimääräisiä sinkkumiehiä jne.) joihin löytyy lääkkeitä esim. maastamuutosta mutta noin ison mittaluokan ilmiöt tuntuvat jossain vaiheessa ja esim. Suomessa tuollaiseen yhteiskuntakokeiluun on tuskin varaa... Itse linkitän nämä myös kasvaneisiin mielenterveysongelmiin vaikka siinä varmasti vaikuttaa se kuuluisa liberalismi yms. yleensäkin.

No jaa, voihan se olla joillain noinkin. Itse olen päivät pitkät duunissa ja kotosalle en juuri jaksa keskittyä edes pleikkariin. Tosin eihän mulla edes ole sellaista, mutta aina sitä jotain mukavaa puuhaa löytyy, jos vaan jaksaa. Kaljaa toki tulee vedeltyä vapaapäivinä, joskus runsaastikin, mutta niinhän tässä maassa on tehty satoja vuosia. En siis täysin ymmärrä, että mitä tai ketä kohtaan tässä ollaan miehenä "vastuuttomampia", kun kuitenkin käyn duunissa, maksan verot, en ole vaikeuksissa lain kanssa ja hoidan asiani suht hyvin?

Jotenkin hankalaa siis ymmärtää, että miksi susta on ongelma, ettei ihmisiin enää kohdistu "pakkoa" tai painostusta väen vängällä löytää puoliso, muuttaa yhteen, perustaa perhe ja olla ns "onnellinen" tätä kautta? Joskus vuonna maitolaituri kai munkin olisi pitänyt kokea syvää häpeää siitä, että olen yhä yksin tässä iässä, enkä halua uhrata aikaani ja mielenterveyttäni pari- tai perhejutuille. Siitä niitä mainitsemiasi mielenterveysongelmia vasta pukkaisikin, jos pitäisi hampaat irvessä ja kyynel silmässä olla täyttämässä jonkun "roolin" asettamia vaatimuksia vastoin tahtoaan.

 

[Klose16]

No jaa, voihan se olla joillain noinkin. Itse olen päivät pitkät duunissa ja kotosalle en juuri jaksa keskittyä edes pleikkariin. Tosin eihän mulla edes ole sellaista, mutta aina sitä jotain mukavaa puuhaa löytyy, jos vaan jaksaa. Kaljaa toki tulee vedeltyä vapaapäivinä, joskus runsaastikin, mutta niinhän tässä maassa on tehty satoja vuosia. En siis täysin ymmärrä, että mitä tai ketä kohtaan tässä ollaan miehenä "vastuuttomampia", kun kuitenkin käyn duunissa, maksan verot, en ole vaikeuksissa lain kanssa ja hoidan asiani suht hyvin?

Jotenkin hankalaa siis ymmärtää, että miksi susta on ongelma, ettei ihmisiin enää kohdistu "pakkoa" tai painostusta väen vängällä löytää puoliso, muuttaa yhteen, perustaa perhe ja olla ns "onnellinen" tätä kautta? Joskus vuonna maitolaituri kai munkin olisi pitänyt kokea syvää häpeää siitä, että olen yhä yksin tässä iässä, enkä halua uhrata aikaani ja mielenterveyttäni pari- tai perhejutuille. Siitä niitä mainitsemiasi mielenterveysongelmia vasta pukkaisikin, jos pitäisi hampaat irvessä ja kyynel silmässä olla täyttämässä jonkun "roolin" asettamia vaatimuksia vastoin tahtoaan.

Tilastojen mukaan ennen ihmiset olivat vähemmän onnettomia. Tai vähemmän avoimia siitä tms.

Ex-pääministerin mukaan olisit väärässä. Myös Suomen valtionvelkakellon. Tulevaisuuden ihan jo lähivuosikymmenien huoltosuhde on sen verran rankasti alavireinen että uusia työntekijöitä tarvitaan valtavasti, ulkomailta niiden tuonti voi olla vain osaratkaisu.

Toisaalta tilastojen mukaan sitoutuneessa parisuhteessa elävät ovat myös yleensä onnellisimpia...

Venäjällä kehitys on mennyt sellaiseksi että naiset hakee miehiä ulkomailta kun omat juopottelevat katuojissa. Suomessa tilanne muistuttaa tuota, naiset menevät etelään tai jäävät kokonaan sinkuiksi eli vanhoiksipiioiksi. Ei niinkään yleistyksiä vaan liian suuria ilmiöitä sivuutettaviksi.

Valtaosa ihmisistä maailmassa uskoo kuten minä: ihminen tarvitsee vierelleen toisen ihmisen. Muu on poikkeusta.

 

[TQoFE]

Nämä tällaiset jaksaakin vasta huvittaa.. Ensin oletetaan tietty kuvio, ja sitten ihmetellään sen vastaisia ristiriitoja.
Eli, kuvaamasi asiat eivät edes ole ollenkaan väistämättä ristiriidassa keskenään.

Luithan pari aiempaa viestiä ja ymmärsit, että kyseessä oli JypFabun kysymykseen hieman kieli poskessa kirjoitettu vastaus, jossa on kuitenkin totuuden siemen?

Tuosta totuuden siemenestä esimerkiksi sen verran, että harva taitaa täyttää kaikkea tuota tai etenkään boldattua kohtaa ihan ensimmäisestä kerrastaan lähtien. Tai en sitten tiedä, onko yhdeksän kymmenestä aasialaisnaisesta tuollaisia luonnonihmeitä (tai valehtelevat neitsyydestään...), mutta siihen vääntöön lähteminen sinun kanssasi ei kiinnosta.

Sängyssä on hyvä olla aktiivinen, intohimoinen, kommunikointiin kykenevä ja taitava niin teknisesti kuin toisen kehon lukemisessakin, mutta silti on huono asia, mikäli ei ole neitsyt ja kokematon tavatessaan Miehen ensimmäistä kertaa.

 

[mjr]

Tilastojen mukaan ennen ihmiset olivat vähemmän onnettomia. Tai vähemmän avoimia siitä tms.

Niin, esimerkiksi elossa pysymisestä oli jo paljon iloa: Suomessa 1800-luvun alkaessa n. 40-50% ikäluokasta oli kuollut ennenkuin pääsi edes 15 vuoden ikään, ah niitä ilon ja konservatiivisuuden aikoja! Anyway, tilastot ovat tietysti mukavia ja tuovat paljon tietoa, mutta väittäisin että tälläisessä ihmissuhde-asiassa empiirinen kokemus antaa myös paljon hyödyllistä informaatiota - oikeastaan olin sitä hakeakseni aiemmin, eli miten paljon sinulla on ihan suoranaista kokemusta parisuhteessa elämisestä? Jos sallit tälläisen henkilökohtaisen kysymyksen!

 

[Jeffrey]

Jaa, mikähän olisi syynä? Kovasti varmasti tietävät paikkansa Aasiassa ja kolmannessa maailmassa ja Suomessa eivät enää (joskus kyllä tiesivät, voi niitä ihania menneisyyden aikoja) - naiset voivat täällä käyttäytyä huonosti, pukeutua rumasti, olla epäkohteliaita, itsekkäitä, mitenkä sen nyt sanoisi, vapaita... Ongelmasi ei ole mikään feminismi, ateismi tai juutalais-bolsevismi ja mitä näitä on. Ongelmasi on liberalismi.

Kyllä sun ongelma nyt on ihan se, että ymmärrät tahallesi väärin, ja näet sellaisia funktioita algoritmeissä, joita kyseinen algoritmi ei sisällä.

Eikä meidän tarvitse mennä mihinkään henkilökohtaisuuksiin, jotta ymmärrämme sen, että ihmiset ovat erilaisia, ja heille sopii erilaiset naiset. Minulle itselleni esimerkiksi sopii paremmin sellainen nainen, joka ei haasta minua ja mielipiteitäni liiaksi. Tämä johtuu täysin siitä, että olen sellainen persoona joka haastaa takaisin. Ja useinmiten naisen kanssa ei pysty asioista väittelemään, ilman että nainen menee henkilökohtaisuuksiin tai pahoittaa mielensä. Tässä esimerkiksi edellisen kerran yksi ihan fiksu, yliopistotasoinen likka pahoitti mielensä siitä, koska olin sitä mieltä että rakkaus on ihmiselle tarve, kun taas likka oli sitä mieltä että se on maailman kaunein asia. Olin myös sitä mieltä, että ihminen voi oppia rakastamaan, tämän jälkeen vati meni lopullisesti nurin.

Nyt sitten se, että minulle sopii paremmin nainen joka ei lähde turhia haastamaan... Tekeekö tämä ilmaisu itsestäni sovinistin, vaiko realistin? Seuraavaksi voin todeta, että todella mielelläni kohtaisin naisen, jonka kanssa pystyisin haastamaan itseäni ja väittelemään kanssani, ilman että se vaikuttaisi henkiseen ilmapiiriin. Helpompi on kuitenkin löytää nainen, joka ei lähde näihin vääntöihin mukaan, vaan sinun sanoillasi "tietää paikkansa", minä taas voisin sanoa, että hän on "viisaampi" tai ainakin "tilanne tajuisempi" kuin minä, ja antaa asioiden olla silloin kun niiden pitää antaa olla.

Mulla on ihan hirveästi oppimista siinä, että milloin se suu kannattaa pitää kiinni, ja milloin pitää vain nöyrtyä ja tehdä, vaikka se tekeminen olisikin oman näkemykseni mukaan kohtuutonta. Tämä minun "ominaisuuteni" johtaa myös siihen, että harvan naisen kanssa tulen oikeasti toimeen, mutta sitten kun tulen niin tulen hyvin toimeen. Harva nainen ymmärtää mielipidettäni, silloin kun se poikkeaa heidän omastaan. Onneksi olen kuitenkin onnistunut keräämään myös tällaisia naisia ympärilleni. Saatan lisäksi olla vähän löperösuinen ja sanoa mitä kaikki ajattelee (tai muuta faktaa), mutta jota harva sanoo. Yleensä naiset pahoittavat näistä mielensä, vaikken sitä tarkoittaisikaan. Esimerkiksi lihava on minulle lihava eikä se siitä muuksi muutu, mutta en minä sitä pahallani sano. Minulle vain on luontoni vastaista sanoa lihavaa laihaksi, jos tämä sattuu kysymään onko hän mielestäni lihava. Jos minun mielipidettäni kysytään niin sen annan. Ja jällein kerran, onneksi minulla on myös muutama naispuoleinen kaveri, jotka ajattelevat asioista samalla tavalla.

Tekeekö se sitten minusta tosiaan heikon, sovinistin vaiko realistin, että haen rinnalleni naista jonka kanssa voin olla luonnollisesti, pelkäämättä puheitani ja toimiani? Mitä jos minun on helpompi olla luonnollisesti naisellisen naisen kanssa, joka antaa minun olla se mies? Ja ajattelee että mies on se perheen pää, vaikka nainen pohjimmiltaan ne päätökset tekisikin? Mulla on melko matemaattinen maailmankatsomus, yritän toimia aina omien arvojeni ja moraalini mukaisesti ja olla joka asiassa rehellinen, en todellakaan ole mikään jeesjees -mies. Tällainen ei kaikille sovi.

Mulla on kavereita joiden huushollissa nainen päättää esimerkiksi kalusteiden paikan. Tämä järjestely on heidän osaltaan minulle täysin ok, mutta itse en esimerkiksi pystyisi tähän. Esimerkiksi eräs kaveri valittaa kun on hankala katsoa lätkää, kun TV on ikkunan edessä ja häikäsee. Minun kotonani tällaista ei tulisi koskaan tapahtumaan. En suostuisi siihen rutisijan rooliin, jos kerta TV:lle on myös se parempi ja loogisempi paikka ja voin asiaan itse vaikuttaa. Nainen siis "tietäköön paikkansa".

Loppupeleissä mulle on yksi ja sama, jakaako kukaan (nainen) minun mielipidettäni, ja haastaako hän tekojani ja toimiani vai ei. Ainoa asia joka minulle on tärkeää on se, että toinen ymmärtää minua ja sen että ihmiset ovat erimieltä asioista eikä se tarkoita mitään henkilökohtaista. Ja nyt sitten yleistän: yleensä tällainen nainen on se ns. heikompi nainen, joka "tietää paikkansa". Ja jottei kukaan pahastuisi, niin tunnen myös useamman tällaisen naisen, joka on myös äärimmäisen vahva persoona.

Erittäin ihmeellistä, kuinka tällaisena globalisoitumisen aikakautena mennään vielä näin syvälle ennakkoluuloihin ja uskomuksiin. Eikö se nyt voisi olla kaikista tärkeintä, että meistä jokainen löytäisi itselleen sopivan kumppanin, oli se sitten lihava, laiha, aasialainen, suomalainen tai tossun alle komentaja tai vaikka se paikkansa tietävä nainen/mies. Mitä pahaa siinä edes on, että nainen tietää paikkansa, ja samoin mies tietää sen omansa? Mä olen ainakin aivan liian yksinkertainen mies, pelaamaan mitään strategiapeliä, jossa roolit vaihtuvat päivittäin.

Tulipahan taas avauduttua, toivottavasti edes joku ymmärtää edes jonkin pointeistani.

 

[mjr]

Kyllä sun ongelma nyt on ihan se, että ymmärrät tahallesi väärin, ja näet sellaisia funktioita algoritmeissä, joita kyseinen algoritmi ei sisällä.

Tuota, en kyllä ymmärrä sanoneeni yhtään mitään yksilöllisistä tilanteista. Voi hyvin olla, että jollekin miehelle sopii hallitseva nainen ja jollekin toiselle alistuva ja jollekin kolmannelle jotakuinkin tasavertainen kumppani, ja sama naisten suhteen. Se mitä kritisoin Klosessa oli, että hän näyttäisi tarjoavan ihmiskunnalle lähinnä kahta muottia, joihin heidän on ahtauduttava tai itkettävä ja ahtauduttava, ja että ennen oli paremmin, kun naisilla ei ollut muuta valinnanvaraa, kun pysyä kiltisti hellan ja nyrkin välissä. Meitä on moneksi ja meidän on saatava mahdollisimman vapaasti valita oma kohtalomme, niin miesten kuin naisten.

 

[Klose16]

Luithan pari aiempaa viestiä ja ymmärsit, että kyseessä oli JypFabun kysymykseen hieman kieli poskessa kirjoitettu vastaus, jossa on kuitenkin totuuden siemen?

Aika usein vaikeimmat asiat on helpointa höystää huumorilla.

Tuosta totuuden siemenestä esimerkiksi sen verran, että harva taitaa täyttää kaikkea tuota tai etenkään boldattua kohtaa ihan ensimmäisestä kerrastaan lähtien. Tai en sitten tiedä, onko yhdeksän kymmenestä aasialaisnaisesta tuollaisia luonnonihmeitä (tai valehtelevat neitsyydestään...), mutta siihen vääntöön lähteminen sinun kanssasi ei kiinnosta.

Tuossa tulikin esiin hyvin se mihin viittasin: oletuksistasi liittyen parisuhteen seksiin. Kuten varmasti ymmärrät niin ristiriitatilanteessa (vähintään) toisesta pitää luopua, ehkä toisen voi saada vaikka myöhemmin. On myös turhaa naisen itseään rangaista tuollaisilla ajatuskuvioilla vain siksi ettei pystykään olemaan tulevalle miehelle (tai useammalle) neitsyt.

Aasialaiset naiset arvostavat miestä ja parisuhteen turvaa enemmän, joten lähtökohta on siksi eri. Kulttuuri tukee muitakin parisuhdetaitoja vähän eri mittakaavassa. Suomessa niitä ei saa opettaa.

 

[Jeffrey]

Tuota, en kyllä ymmärrä sanoneeni yhtään mitään yksilöllisistä tilanteista. Voi hyvin olla, että jollekin miehelle sopii hallitseva nainen ja jollekin toiselle alistuva ja jollekin kolmannelle jotakuinkin tasavertainen kumppani, ja sama naisten suhteen. Se mitä kritisoin Klosessa oli, että hän näyttäisi tarjoavan ihmiskunnalle lähinnä kahta muottia, joihin heidän on ahtauduttava tai itkettävä ja ahtauduttava, ja että ennen oli paremmin, kun naisilla ei ollut muuta valinnanvaraa, kun pysyä kiltisti hellan ja nyrkin välissä. Meitä on moneksi ja meidän on saatava mahdollisimman vapaasti valita oma kohtalomme, niin miesten kuin naisten.

Huomasin tämän mun tekstini rönsyilyn vähän myöhään, jotta olisin ehtinyt tuon lainauksen poistamaan. Ehdin vain kiivastua tästä nyrkki-hella mentaliteetista, kun se on sellainen asia jota jotkin minua ymmärtämättömät tahot ovat minusta esittäneet. Pahoitteluni siis tuosta lainauksesta.

Tästä nyrkki-hella jutusta tulikin taas hauska esimerkki mieleen. Eräs nainen ärjäisi tuossa viime kesänä, että hän ei minulle miksikään kotirouvaksi rupea, kun totesin, että mielestäni parisuhteessa on luonnollista se, että ensin kotiin tullut laittaa sen päivän aterian. Tässä oli kyseessä tällainen vahva nyky-nainen.

 

[TQoFE]

Tuossa tulikin esiin hyvin se mihin viittasin: oletuksistasi liittyen parisuhteen seksiin. Kuten varmasti ymmärrät niin ristiriitatilanteessa (vähintään) toisesta pitää luopua, ehkä toisen voi saada vaikka myöhemmin. On myös turhaa naisen itseään rangaista tuollaisilla ajatuskuvioilla vain siksi ettei pystykään olemaan tulevalle miehelle (tai useammalle) neitsyt.

JypFabu kyseli, onko naisille tällaisia ristiriitaisia odotuksia, ja minä naisena niitä hänelle listasin, edelleen hieman kieli poskessa tosin. En rankaise itseäni siitä, että ensimmäisellä kerralla en taatusti ollut teknisesti taitava, mutta en myöskään siitä, että parin pidemmän ja parin lyhyemmän parisuhteen myötä olen taatusti oppinut paremmaksi, tosin neitsyeksi en pysty ryhtymään enää kenellekään.

Vastauksesi on sen verran erikoinen ja sisältää olettaman, että minulla olisi tällaisia odotuksia parisuhdeseksistä; luulitko kenties minua mieheksi?

 

[Klose16]

Niin, esimerkiksi elossa pysymisestä oli jo paljon iloa: Suomessa 1800-luvun alkaessa n. 40-50% ikäluokasta oli kuollut ennenkuin pääsi edes 15 vuoden ikään, ah niitä ilon ja konservatiivisuuden aikoja!

Itse en millään usko, että palattaessa perinteisiin parisuhdearvoihin alkaisimme myös kuolla juuri 1800-luvun alun tahtiin. Ei suomalaisetkaan suhteet nyt noin onnettomia ole.

Anyway, tilastot ovat tietysti mukavia ja tuovat paljon tietoa, mutta väittäisin että tälläisessä ihmissuhde-asiassa empiirinen kokemus antaa myös paljon hyödyllistä informaatiota - oikeastaan olin sitä hakeakseni aiemmin, eli miten paljon sinulla on ihan suoranaista kokemusta parisuhteessa elämisestä? Jos sallit tälläisen henkilökohtaisen kysymyksen!

Perehtyneisyyteen viittasinkin jo aiemmin, oman linssin läpihän sekin kaikki on koettu mitä ympäristöstä on irti saanut. Henkilökohtaiset kokemukset naisista ovat siis Suominaisista 99,9% sieltä torjunnan puolelta, jonkin verran deittejä ym. viesteilyä ja yksi muutaman vuoden pari/kaverisuhde. Aasialaisista tuleva vaimoni ja valtaisa määrä viehättäviä tuttavia/ystävyyksiä.

Minusta kokemusta myös liioitellaan, tiedän esim. että tupakka tai alkoholi ei sovi minulle niitä sen kummemmin (enempää) kokeilemattakaan. Empiirinen kokemus varmasti auttaa asettamaan kaikkea muuta tietoa kontekstiin ja sen tulkinnassa. Tässä kiitän paljon kaikkia suomalaisnaisiakin.

 

[BOL]

Missäköhän olisi ratkaiseva syy, minussa vai naisissa?!

Öö, sinussa. Juttujesi perusteella olet yksinkertaisesti rasittava henkilö. Olen vilpittömän onnellinen, että hurskas aasialainen naisesi on vapauttanut sinut tuhlaamasta suomalaisten naisten aikaa ja hermoja.

Se, että itse ei tapaa sellaista naista/miestä, jonka kanssa kemiat kohtaavat, ei tarkoita sitä, että koko vastakkainen sukupuoli olisi samasta muotista. Kaikki ihmiset ovat erilaisia ja toisten kanssa homma ei vain koskaan natsaa. Se on elämää ja se tulee vain hyväksyä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei kenenkään kanssa koskaan tule onnistunutta parisuhdetta. Pääasia lienee kai kuitenkin se, että jokainen halutessaan löytäisi sellaisen henkilön, jonka kanssa jakaa elämänsä. Toisille riittää kaukosuhde ja toisen tarvitsevat sen arjen. Ja yhteinen arki on se, joka lopulta ratkaisee. Elämä on enimmäkseen arkea, monesti aika tylsääkin, jos ihan suoraan sanotaan. Kovinkaan monen arki ei varsinaisesti ole järin villiä tai eksoottista, mutta se, miten siitä arjesta selviää suhteellisen "onnellisena", on ratkaisevaa.

 

[JypFabu]

...törmäsin elämässäni aasialaisiin naisiin. He taas suhtautuvat kaltaiseeni hyväkäytöksiseen mieheen käytännössä täysin päinvastaisesti: avoimen lämpimästi, hymyillen usein itse ensin, ymmärtäväisesti luonnollisella huumorilla ja ennenkaikkea... naisellisesti.

Missäköhän olisi ratkaiseva syy, minussa vai naisissa?!

Tästähän väkisin mieleen johtuu ja tämän kulttuurien asiantuntijanakin tiedätkin, että aasialainen kuittaa jokaisen hämmentävän, nolostuttavan ja epävarmuuden tilan juuri sillä hymyllä, ettei joudu naurunalaiseksi tai hankalaan tilanteeseen. Voisin muuten kertoa monta muutakin kulttuuriperäistä tapaa jopa eri alueen alkuasukasheimojenkin keskuudesta sieltä päin, mutta minähän en kulttuureista ja erilaisista ihmisistä mitään tiedä, joten jätänpä kertomatta. Mutta epätoivoon elä vaivu, kaikessa löytyy se säännön vahvistava poikkeus, joten vilpittömästi toivon, että onnistut.

 

[Klose16]

Vastauksesi on sen verran erikoinen ja sisältää olettaman, että minulla olisi tällaisia odotuksia parisuhdeseksistä; luulitko kenties minua mieheksi?

Heijastat ulkoapäin kokemiasi odotuksia, siinä se pitkälti. Ei en ole aivan imbesilli.

 

[TQoFE]

Heijastat ulkoapäin kokemiasi odotuksia, siinä se pitkälti. Ei en ole aivan imbesilli.

Niin? Sehän koko alkuperäisissä kahdessa viestissäni oli pointtinakin?

Samoin kuin JypFabu listasi miehenä vaatimuksia, joita hän kokee oman sukupuolensa edustajiin kohdistuvan naisten taholta.

 

[Hyman Roth]

Tilastojen mukaan ennen ihmiset olivat vähemmän onnettomia. Tai vähemmän avoimia siitä tms.

Ex-pääministerin mukaan olisit väärässä. Myös Suomen valtionvelkakellon. Tulevaisuuden ihan jo lähivuosikymmenien huoltosuhde on sen verran rankasti alavireinen että uusia työntekijöitä tarvitaan valtavasti, ulkomailta niiden tuonti voi olla vain osaratkaisu.

Toisaalta tilastojen mukaan sitoutuneessa parisuhteessa elävät ovat myös yleensä onnellisimpia...

Venäjällä kehitys on mennyt sellaiseksi että naiset hakee miehiä ulkomailta kun omat juopottelevat katuojissa. Suomessa tilanne muistuttaa tuota, naiset menevät etelään tai jäävät kokonaan sinkuiksi eli vanhoiksipiioiksi. Ei niinkään yleistyksiä vaan liian suuria ilmiöitä sivuutettaviksi.

Valtaosa ihmisistä maailmassa uskoo kuten minä: ihminen tarvitsee vierelleen toisen ihmisen. Muu on poikkeusta.

Sehän se onkin hyvä asia, ettei huonoista fiiliksistä puhuta tai myönnetä niitä? Saattaa lopputulemana olla vaikka aikamme ilmiö, että yksi päivä kuminauha katkeaa ja se "aina rauhallinen kunnon Antti naapurista" lahtaa oman perheensä tms.

Tilastot on kivoja, mutta valehtelevat myös. Jos vaikka kadulla tehdään gallupia tai pariskunnalle lähetetään joku kysely kotiin, että "olisitko onnellinen sinkkuna?" tai "oletko onneton suhteessasi?", niin aika iso kynnys on vastata totuuden mukaan. Ainakaan siinä kadulla, kun haukka vahtii :D

Valtaosa, aivan varmasti. Mutta myös tasaisesti pienevä osa, koska yhä useampi tajuaa yksin olemisen vaivattomuuden ja hyvät puolet. Itse voin ihan rehellisesti koska vain todeta, että en tarvitse ketään. Tunnistan kyllä tarpeen seksiin, mutta en tarvitse sitä seksikumppanin persoonaa yhtään mihinkään. Ei mun tarvitse häntä tuntea henkilötasolla, en mä siitä mitään hyödy.

Eikä Suomen tilanne kyllä muistuta mun silmissä yhtään rybylää, joka on sentään ehta kehitysmaa. Älä viitsi liioitella. Ajat muuttuvat, eikä joku kansakunnan kohtalo tai lapsien tehtailu vain enää kiinnosta ketään. Sun tragediasi on se, että olet jotenkin tehnyt tästä mies-nainen kuviosta päässäsi liian diippiä shittiä. Elä ja nauti, hyvä mies.

 

[iibor]

En ole ikinä lukenut keneltäkään noin katkeria kommentteja naisista kuin tämä herra Klose16 kirjoittelee. Tuus nyt Klose itte selittää, mikä miehestä on tehnyt noin katkeran suomalaisia naisia kohtaan. Jäikö saamatta joltain missiltä vaikka tarjosit koko illan ja maksoit taksinkin kotiin? Tapahtuiko tämä myös seuraavana iltana? Ehkä se on tullut näissä keskusteluissa esille jo, multa se on ainakin mennyt ohi.

Thaikkutytöistä olen kuullut vain ja ainoastaan sitä, että miellyttävät miestä niin pitkään kun rahaa tulee ja elämä on turvattu. Jossain vaiheessa lähtevät lätkimään ja vievät puolet miehen omaisuudesta. Eli pitäisikö yleistää, että kaikki thaikkutytöt toimivat näin? Vastaan, että yleistän, niinkuin tekee Klosekin suomalaisista naisista.