Leelian Lepotuoli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Rauman Lukko
Tapasin muutama kuukausi sitten erään naisen samassa opiskelupaikassa, jossa olen tällä hetkellä. Hän vaikutti heti alusta asti suhteellisen mielenkiintoiselta tapaukselta, mutta ensimmäinen kuukausi meni käytännössä vain satunnaisena jutusteluna kaveriporukassa. No tämän jälkeen sitten aloimme viettää enemmän ja enemmän aikaa yhdessä, ja hyvä ystäväni, joka seurasi tilannetta lähietäisyydeltä, kysyi suoraan olenko kiinnostunut tästä naisesta, kun molemmilla on pieni pilke silmäkulmassa koko ajan. En ollut oikeastaan edes ajatellut koko asiaa, mutta kun tämä ajatus oli päähäni, niin se oli ns. menoa.
Pari kuukautta jaksoin "tarkkailla" tilannetta ja tuntui ihan, että kaikki signaalit viittaavat siihen, että tunne on molemminpuolinen. Tätä vielä vahvistivat parin kaverini havainnot (naisia molemmat), joten uskalsin pyytää häntä ulos. No pakithan siitä tuli ja tämä oli todellakin yllätys. Perusteluissa nainen vetosi olosuhteisiin, jotka olisivat tehneet tilanteen hankalaksi. Tämän toki ymmärrän, sillä opiskelemme samassa paikassa, ystäväpiirimme on sama ja asumme vielä samassa asuntolassa hyvin lähekkäin (koko porukka siis). Lisäksi naiselta löytyy menneisyydestä muutama ero, jotka päättyivät kaikki siihen, että mies oli pettänyt, eli ihan järkevät syyt sain.
Helppoa tästä ei todellakaan ole päästä yli, kun vietämme suuren osan kaikesta ajastamme saman katon alla. Tilannetta ei myöskään helpota se, että nainen ei käytännössä ottanut tuon episodin jälkeen yhtään etäisyyttä, oikeastaan päin vastoin. Osa tästä menee varmasti ylianalysointiin, mutta näkyvimmät asiat ovat ne, että suurin osa kaikesta porukkamme yhteisistä tekemisistä aikataulutetaan täysin minun mukaan, ja kyseinen nainen on aina nimenomaan se joka näin tekee. Lisäksi hän usein enemmän tai vähemmän pyrkii lähelleni, hänellä on joku tarve nyppiä naamaani ja hiuksia, jos näkee niissä jotain vikaa, eikä hän millään tavalla vältä katsekontaktia, vaikka jäisin välillä pitkäksikin ajaksi katsomaan häntä. En tosin väitä ymmärtäväni naisten ajatuksista yhtään mitään, saati heidän merkeistään, mutta kyllä tämä hieman erikoiselta käytökseltä vaikuttaa. Näitä esimerkkejä olisi ihan jonoksi asti, mutta eiköhän nämä riitä tähän hätään.
Lähinnä tässä ottaa päähän se, etten voi juuri nyt tehdä yhtään mitään. Helpointa olisi varmasti mennä eteenpäin ja antaa asian olla, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Kesäkuussa lähdemme kaikki kesälomalle ja ensi syksynä meillä molemmilla on tarkoitus hommata omat asunnot. Tällöin nämä "olosuhteet" poistuisivat, mutta en tiedä pitäisikö sen varaan jättää yhtään mitään. Sinänsä en varmaan kauheasti menetä, jos lähde tuolloin kokeilemaa kepillä jäätä, mutta tällä hetkellä tuo ajatus ei houkuta.
Stressin purkua tämä lähinnä oli, mutta kaikki vinkit otetaan avosylin vastaan.
Hän nyt siellä paistattelee sun suosiossa ja nauttii saamastaan ihailusta. Mikäs siinä on pyöritellä pyllyä kun tietää, että joku varmasti katsoo. Jos siihen nyt ottaisit jonkun toisen tytön kainaloon niin mustasukaisuusdraama olis taattu. En tiedä, jotkut naiset on tuollaisia.