Tapasin muutama kuukausi sitten erään naisen samassa opiskelupaikassa, jossa olen tällä hetkellä. Hän vaikutti heti alusta asti suhteellisen mielenkiintoiselta tapaukselta, mutta ensimmäinen kuukausi meni käytännössä vain satunnaisena jutusteluna kaveriporukassa. No tämän jälkeen sitten aloimme viettää enemmän ja enemmän aikaa yhdessä, ja hyvä ystäväni, joka seurasi tilannetta lähietäisyydeltä, kysyi suoraan olenko kiinnostunut tästä naisesta, kun molemmilla on pieni pilke silmäkulmassa koko ajan. En ollut oikeastaan edes ajatellut koko asiaa, mutta kun tämä ajatus oli päähäni, niin se oli ns. menoa.
Pari kuukautta jaksoin "tarkkailla" tilannetta ja tuntui ihan, että kaikki signaalit viittaavat siihen, että tunne on molemminpuolinen. Tätä vielä vahvistivat parin kaverini havainnot (naisia molemmat), joten uskalsin pyytää häntä ulos. No pakithan siitä tuli ja tämä oli todellakin yllätys. Perusteluissa nainen vetosi olosuhteisiin, jotka olisivat tehneet tilanteen hankalaksi. Tämän toki ymmärrän, sillä opiskelemme samassa paikassa, ystäväpiirimme on sama ja asumme vielä samassa asuntolassa hyvin lähekkäin (koko porukka siis). Lisäksi naiselta löytyy menneisyydestä muutama ero, jotka päättyivät kaikki siihen, että mies oli pettänyt, eli ihan järkevät syyt sain.
Helppoa tästä ei todellakaan ole päästä yli, kun vietämme suuren osan kaikesta ajastamme saman katon alla. Tilannetta ei myöskään helpota se, että nainen ei käytännössä ottanut tuon episodin jälkeen yhtään etäisyyttä, oikeastaan päin vastoin. Osa tästä menee varmasti ylianalysointiin, mutta näkyvimmät asiat ovat ne, että suurin osa kaikesta porukkamme yhteisistä tekemisistä aikataulutetaan täysin minun mukaan, ja kyseinen nainen on aina nimenomaan se joka näin tekee. Lisäksi hän usein enemmän tai vähemmän pyrkii lähelleni, hänellä on joku tarve nyppiä naamaani ja hiuksia, jos näkee niissä jotain vikaa, eikä hän millään tavalla vältä katsekontaktia, vaikka jäisin välillä pitkäksikin ajaksi katsomaan häntä. En tosin väitä ymmärtäväni naisten ajatuksista yhtään mitään, saati heidän merkeistään, mutta kyllä tämä hieman erikoiselta käytökseltä vaikuttaa. Näitä esimerkkejä olisi ihan jonoksi asti, mutta eiköhän nämä riitä tähän hätään.
Lähinnä tässä ottaa päähän se, etten voi juuri nyt tehdä yhtään mitään. Helpointa olisi varmasti mennä eteenpäin ja antaa asian olla, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Kesäkuussa lähdemme kaikki kesälomalle ja ensi syksynä meillä molemmilla on tarkoitus hommata omat asunnot. Tällöin nämä "olosuhteet" poistuisivat, mutta en tiedä pitäisikö sen varaan jättää yhtään mitään. Sinänsä en varmaan kauheasti menetä, jos lähde tuolloin kokeilemaa kepillä jäätä, mutta tällä hetkellä tuo ajatus ei houkuta.
Stressin purkua tämä lähinnä oli, mutta kaikki vinkit otetaan avosylin vastaan.
Siis täh? Nuohan ovat loistavat olosuhteet. Ei yhteinen kaveripiiri ole mikään ongelma - päinvastoin. Samaten tuo asuntolakuvio helpottaa tapaamista, eikä sen ansiosta tarvitse juosta missään jäykillä treffeillä.. Perusteluissa nainen vetosi olosuhteisiin, jotka olisivat tehneet tilanteen hankalaksi. Tämän toki ymmärrän, sillä opiskelemme samassa paikassa, ystäväpiirimme on sama ja asumme vielä samassa asuntolassa hyvin lähekkäin (koko porukka siis). Lisäksi naiselta löytyy menneisyydestä muutama ero, jotka päättyivät kaikki siihen, että mies oli pettänyt, eli ihan järkevät syyt sain.
@Hawk #22
Minua kiinnostaa, miksi annat naisihmisen lääppiä sinua, jos hän on ilmoittanut, ettei oikeesti kuitenkaan kiinnosta. Kuulostaa tyhmältä itsensä kiduttamiselta. Lisäksi annat sille muijalle mitä se haluaa saamatta itse mitä haluat.
Hän nyt siellä paistattelee sun suosiossa ja nauttii saamastaan ihailusta. Mikäs siinä on pyöritellä pyllyä kun tietää, että joku varmasti katsoo. Jos siihen nyt ottaisit jonkun toisen tytön kainaloon niin mustasukaisuusdraama olis taattu. En tiedä, jotkut naiset on tuollaisia.
Siis täh? Nuohan ovat loistavat olosuhteet. Ei yhteinen kaveripiiri ole mikään ongelma - päinvastoin. Samaten tuo asuntolakuvio helpottaa tapaamista, eikä sen ansiosta tarvitse juosta missään jäykillä treffeillä.
Tuo pettämisjuttu on myös aika typerä tekosyy, ellei nainen sitten aio elää loppuelämäänsä selibaatissa.
T
Stressin purkua tämä lähinnä oli, mutta kaikki vinkit otetaan avosylin vastaan.
Perusteluissa nainen vetosi olosuhteisiin, jotka olisivat tehneet tilanteen hankalaksi. Tämän toki ymmärrän, sillä opiskelemme samassa paikassa, ystäväpiirimme on sama ja asumme vielä samassa asuntolassa hyvin lähekkäin (koko porukka siis).
Siis täh? Nuohan ovat loistavat olosuhteet. Ei yhteinen kaveripiiri ole mikään ongelma - päinvastoin. Samaten tuo asuntolakuvio helpottaa tapaamista, eikä sen ansiosta tarvitse juosta missään jäykillä treffeillä.
Tähän täytyy kyllä vielä ottaa kiinni. En tiedä mitä meikäläiseltä jäi lukematta ja/tai ymmärtämättä, mutta tuntuu ihan älyttömältä. Siis että ei voi aloittaa seurustelua, koska asutte hyvin lähekkäin ja teillä on yhteinen kaveripiiri? Omaan korvaani kuulostaa samalta kuin sanoisi, ettei me nyt voida perustaa omaa lätkäjengiä, koska saadaan kaupungilta ilmainen jäävuoro ja varusteet. En todellakaan siis halua vinoilla tai mitään, mutta en yksinkertaisesti vain ymmärrä. Oman kumppanin kanssa kun asumme tällä hetkellä yli 30 kilometrin päässä toisistamme ja siinä kyllä palaa sekä rahaa että aikaa niin pirullisen paljon.Eihän tuo minunkaan mielestäni ole mikään ongelma, mutta ymmärrän, jos joku kokee ne ongelmiksi.
Mitä enemmän asiaa pohtii, sitä todennäköisemmältä tämä vaihtoehto tuntuu. Nainen siis tykkää huolettomasta hempeilystä ja huomion saamisesta, muttei ole kiinnostunut tekemään itse parisuhteeseen vaativia asioita. Kaikki mukahauskat seksi-viittaukset pois, kyllä se parisuhde vaatii ihmiseltä lopulta aika paljon, kummaltakin osapuolelta.Tiedä sitten oliko vain kaunistelua, kun ei uskaltanut/osannut sanoa suoraan mitä ajatteli.
Tähän täytyy kyllä vielä ottaa kiinni. En tiedä mitä meikäläiseltä jäi lukematta ja/tai ymmärtämättä, mutta tuntuu ihan älyttömältä. Siis että ei voi aloittaa seurustelua, koska asutte hyvin lähekkäin ja teillä on yhteinen kaveripiiri? Omaan korvaani kuulostaa samalta kuin sanoisi, ettei me nyt voida perustaa omaa lätkäjengiä, koska saadaan kaupungilta ilmainen jäävuoro ja varusteet. En todellakaan siis halua vinoilla tai mitään, mutta en yksinkertaisesti vain ymmärrä. Oman kumppanin kanssa kun asumme tällä hetkellä yli 30 kilometrin päässä toisistamme ja siinä kyllä palaa sekä rahaa että aikaa niin pirullisen paljon.
Muutenkaan mä en ole koskaan suostunut ajautumaan sellaiseen tilanteeseen, että voisi saada jonkun kaverikortin, mistä täällä Jatkoajassa usein puhutaan. .
Mitä enemmän tätä ketjua lukee, sitä järjettömämmältä tuo tosiaan kuulostaa. Parempi niin, selkeyttää vaan päätä enemmän kun ei jatka elämistä pilvilinnoissa.
Onko nainenkin kenties suomalainen? Olisin aika varovainen.
Tulkitsenko oikein, että mielestäsi se, että nainen olisi suomalainen, olisi riskitekijä suhteen onnistumisen kannalta? Mielestäni kuulostaa aika erikoiselta.
Lähinnä tässä ottaa päähän se, etten voi juuri nyt tehdä yhtään mitään. Helpointa olisi varmasti mennä eteenpäin ja antaa asian olla, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Kesäkuussa lähdemme kaikki kesälomalle ja ensi syksynä meillä molemmilla on tarkoitus hommata omat asunnot. Tällöin nämä "olosuhteet" poistuisivat, mutta en tiedä pitäisikö sen varaan jättää yhtään mitään. Sinänsä en varmaan kauheasti menetä, jos lähde tuolloin kokeilemaa kepillä jäätä, mutta tällä hetkellä tuo ajatus ei houkuta.
Stressin purkua tämä lähinnä oli, mutta kaikki vinkit otetaan avosylin vastaan.
Juuri näin.
Kyllähän suomalainen nainen on hyvin arveluttava valinta, jos tätä valintakysymyksenä ajatellaan. Nykyään liian itsenäinen (tai ainakin tahtoo olla) ja arvaamaton. Luultavasti myös ns. toisella kierroksella tai todennäköisimmin useammallakin. Hyvin mahdollisessa erotilanteessa ottaa omansa pois - tämähän toki on normi jo parisuhteessakin. .
Juuri näin...
Taidan ajaa johonkin miinaan mutta ilmeisesti ihan samaa kalenterin sivua me emmä taida lukea jos naisen itsenäisyys nähdään jonain suurena peikkona. Harmittaako että naiset saavat nykypäivänä äänestää?
Paksunsit vain sanan itsenäinen vaikka siinä oli myös etuliite "liian". Erotilanteen itsekkyyshän kuuluu jo yleissivistykseen, ei käy kateeksi suomalaisia miehiä siinä. Sinkkuelämää jne.
Eihän Suomessa enää ole parisuhdeajattelua, joten siihen vaadittavaa sitoutumista ei myöskään ole. Tämä noin vahvana "yleensä". Parisuhde jos mikä kun on etenkin naisen vastuulla joten itsenäisyys ei kyllä sovi tuohon.
Tilastot eivät kuitenkaan tue tätä ainakaan siltä osin, että suomalaisen ja toisesta kulttuurista tulevan ihmisen avioliitto päättyy kolme kertaa niin usein, kuin kahden suomalaisen välinen liitto. Toisin sanoen, epäilyksesi tuntuvat olevan aika hataralla pohjalla, ehkä liittyvät ennemminkin omakohtaisiin kokemuksiisi (?)
Toki kaikissa monikulttuurisissa - saati kahden suomalaisen välisissä - suhteissa ei naimisissa olla, mutta tilastot antavat aika vahvaa osviittaa. Kaksikulttuuristen liittojen avioeroihin johtaneita syitä ei ole tutkittu hirveän paljoa, mutta luonnollisesti erilaisten taustojen jne uskotaan lisäävän eron mahdollisuutta.
lähde ja linkki Väestöliiton tutkimukseen, jonka nimi on Rakkautta, rikkautta, ristiriitoja : http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/55001348c78bd7affb7c2f48917f2f14/1423912421/application/pdf/2007156/Perhebarometri 2012_net.pdf
Tämä on jo aika käsittämätöntäkin propagandaa suomalaiseksikin. Ei yksinkertaisesti pidä eikä voi pitää paikkaansa. Pientä järkeä jo käyttämällä pystyy sanomaan ettei tuossa ole järkeä. Kolme kertaa enemmän eroja? Höpöhöpö. Nyt sitäpaitsi on puhuttu (luonnollisesti) suomalaisen miehen ja ulkomaisen naisen liitosta, jota voidaan sitäkin rajata vielä suotuisammin jos tarvetta. Näkemäni tilastot ovatkin aivan päinvastaisia.
.
Väestöliiton tutkimuksen lähdeluettelosta selviää, että tilasto perustuu Tilastokeskuksen tietoihin vuodelta 2011. Eli toistetaan vielä kerran: suomalaisen ja ulkomaalaisen avioliitto päättyy kolme kertaa niin usein avioeroon, kuin kahden suomalaisen välinen.
Don't shoot the messanger.
Kuulostaa vähän sellasen suomalaisen vässykkämiehen puheelta kun yllätyksenä tulee ettei se ensimmäinen rakkaus olekaan äidin tavoin tuomassa aamupalaa pöytään ja palkkakuitissakin saattaa olla isompia numeroita kun kolme vuotta kammarissa asuneella aikamiespojalla. Toivotaan kuitenkin että löydät elämääsi rakkauden koska kyllä kaikki oman kullan ansaitsevat.
Väestöliiton tutkimuksen lähdeluettelosta selviää, että tilasto perustuu Tilastokeskuksen tietoihin vuodelta 2011. Eli toistetaan vielä kerran: suomalaisen ja ulkomaalaisen avioliitto päättyy kolme kertaa niin usein avioeroon, kuin kahden suomalaisen välinen.
Don't shoot the messanger.
The United States Citizenship and Immigration Services (USCIS) reports that “…marriages arranged through [mail order bride] services would appear to have a lower divorce rate than the nation as a whole, fully 80 percent of these marriages having lasted over the years for which reports are available.” The USCIS also reports that “… mail-order bride and e-mail correspondence services result in 4,000 to 6,000 marriages between U.S. men and foreign brides each year.”
The next study was conducted in Switzerland. The white paper is available but its long, so I just share the web extract. Again, we see the same outcome, where divorce rates are far lower when the foreign women are not “Western”. Ironically, they also track the divorce rate between Swiss women and foreign men, which clocks in at 80% failure rates.
The statistical office of Switzerland has published some more detailed statistics: Note that to draw any conclusions, the divorce rate of mail-order marriages must be compared to the divorce rate of domestic marriages. In 1999, the divorce rate for domestic marriages (Swiss married to Swiss) in Switzerland were at a record high of 50%. In the same year (1999), marriages with foreigners are comparatively better: Marriages between Swiss and German or Italian women have a comparatively better divorce rate: 40%. Marriages between Brazilian or Thai women and Swiss turned out to be more durable than expected, the divorce rate reached the low rate of 30%. Fantastically low divorce rates were reached at marriages with women from Colombia (20%). Marriages with women from the former USSR reached a rate of 15%; however, it must be noted that marriages between Swiss and Russians boom at the moment, and that the divorce rate is not that much meaningful, because the divorce rate rises with a time-lag. However, there are also marriages between Swiss and foreigners where the divorce rate is worse than the domestic rate: Marriages between Swiss and women from the Dominican Republic tend to work very badly, the divorce rate reached catastrophic sixty percent. Similarly, but not quite as bad, the divorce rate in marriages between Swiss and Philippine women reached 45%
Minulla on jo rakkauteni, toisin kuin oletit.
Sinun muukin oletustasosi kuulostaa aivan normaalilta feminismin aivopesemältä nykymieheltä.