Naisasiat

[fat of the land]

Ostamalla ei homma yleensä oikene...

Ellei puhuta kukista. Ei ole olemassa naisia, jotka eivät ilahtuisi kukista. No on, mutta niitä ei lasketa nyt tähän.

 

[magnum37]

Delter toimi kuten aito alfa! Nyt taitaa pesää irrota entistä paremmin.

Voihan se tietysti olla, että nainen nyt sitten herää näyttämään mistä kana pissii halutessaan pitää itsellään itsetuntoa ja suoraa toimintaa uhkuvan Delterin. Ja siihen sisältyy sitten paljon seksuaalisia jälkiruokia ja kuoren kohennusta eri muodoissaan. Tässä on tietysti se riski, että entistäkin laadukkaampia uroksia alkaa pyöriä Delterin naisen ympärillä ja tämä saa päähänsä kuunnella sydämensä ääniä ja siirtyä seuraavaan.

 

[JypFabu]

Tämä on ehkä sysimustinta paskaa mitä olen jatkoajasta koskaan lukenut. Vain aivan täydellinen narsisti-hedonisti-anarkisti voi noin ajatella. Eli siis kotoisammin kuspiä.

Niin, tosiasia nyt vaan sattuu olemaan, että jokaisella ihmisellä on yksinoikeus itseensä. Sysimustana paskana pitäisin sitä tosiasiaa, että kautta historian häiriintyneet luonnevikaiset eivät ole halunneet ymmärtää tätä. Kannattaa muistaa, että myös valinta olla menemättä vierasiin pielustelemaan on täysin, vain ja ainoastaan tuon kyseisen yksilön päätäntävallassa.. näillä spekseillä, jos minä olen kuspiä, taitaa sieltä löytyä sontaläjä.

 

[JypFabu]

Mielestäni aivan uskomattomasti kirjoitettu. Eli omaa puolisoa pettäessä asia ei kuulu tälle puolisolle.

Niin raadolliselta kuin kuulostaakin, niin se vain oikeassa elämässä on. tekijällä on vastuu teoistaan ja ja teon käsittelystä: jakaa paskan, tai on jakamatta. Mitään lakia ei ole kirjoitettu, joka edellyttäisi tekijää johonkin tunnustuksiin ja tilintekotalkoisiin, kun kyseessä ei ole lailla sanktioitu rikos.

Se, että yhteisöissä on erilaista sosiaalista painetta luoda koodistoja elämän sujumiseksi, on vain ulkoinen koodisto, kaikki on lopulta sen yksilön käsissä ja päätettävissä. Sitäkin sopii pohtia, onko joskus yhteisöä tarkoituksenmukaisesti tukenut tapanormi enää validi ja olisiko normiston muututtava ihmisen mukana, vai palatako entisaikojen moraalilähteille. Joskus tuntuu, että järjestetyt avioliitot turhan tunteilun sijaan aiheuttaisivat vähemmän päänvaivaa yhteisöissä, mutta kun menivät penteleet keksimään rakkauden, niin nuorukaisten energia menee turhien sääntöjen ja kaavojen pohtimiseen kansakunnan hyvinvoinnin edistämisen sijasta, heti sen jälkeen, kun ovat hyvää ja tehokasta työaikaa käyttäneet siihen kumppanin metsästelyyn.

 

[benicio]

Niin, tosiasia nyt vaan sattuu olemaan, että jokaisella ihmisellä on yksinoikeus itseensä. Sysimustana paskana pitäisin sitä tosiasiaa, että kautta historian häiriintyneet luonnevikaiset eivät ole halunneet ymmärtää tätä. Kannattaa muistaa, että myös valinta olla menemättä vierasiin pielustelemaan on täysin, vain ja ainoastaan tuon kyseisen yksilön päätäntävallassa.. näillä spekseillä, jos minä olen kuspiä, taitaa sieltä löytyä sontaläjä.

Kiitos vaan, mutta äläpä kimpaannu. Jos pidät minua sontaläjänä olisi sille kiva kuulla joitain muitakin perusteluja kuin eriävä mielipiteeni.

Mitään lakia ei ole kirjoitettu, joka edellyttäisi tekijää johonkin tunnustuksiin ja tilintekotalkoisiin, kun kyseessä ei ole lailla sanktioitu rikos.

No onko se lakienkaan rikkominen niin nuukaa, jos vaan on itse itseensä tyytyväinen?

 

[JypFabu]

Kiitos vaan, mutta äläpä kimpaannu. Jos pidät minua sontaläjänä olisi sille kiva kuulla joitain muitakin perusteluja kuin eriävä mielipiteeni.

En minä tyhjästä kimpaannu. jos minä sinun mielipiteistäsi eroavine käsityksineni olen kerta kuspiä, niin se oli arvoverrokki sinun omastani eroaviin nakemyksiin, että heisulivei.

No onko se lakienkaan rikkominen niin nuukaa, jos vaan on itse itseensä tyytyväinen?

Jos kehtaa kysellä perusteluja siitä tahi tästä, mutta itse mutiloi toisen kirjoittamaa selvästi sitä ymmärtämättä, tai tahtomatta ymmärtää, kannattaisiko sittenkin rauhoittua ja lukea ne tekstit vaikka pariin kertaan ajatuksella ja kysellä vasta sitten, jos ei aukene yrittämälläkään.

 

[BitterX]

Joskus tuntuu, että järjestetyt avioliitot turhan tunteilun sijaan aiheuttaisivat vähemmän päänvaivaa yhteisöissä, mutta kun menivät penteleet keksimään rakkauden, niin nuorukaisten energia menee turhien sääntöjen ja kaavojen pohtimiseen kansakunnan hyvinvoinnin edistämisen sijasta, heti sen jälkeen, kun ovat hyvää ja tehokasta työaikaa käyttäneet siihen kumppanin metsästelyyn.

Brave New World?

1984?

 

[Footless]

Olisi huomenna treffit. Mitähän semmoisilla on tapana tehdä, kun ei oikeasti ole mitään hajua? Puhutaan paskaa ja katsotaan silmiin eikä tisseihin?

Yleensä homma on toiminut niin, että näkee jonkun, lässyttää jotain, juodaan viinaa (yleensä mun rahoilla) ja päädytään sänkyyn. Helvetin helppoa ja yksinkertaista, mutta ei toimi huomenna. Kai sitä pitää kokeilla tälläistäkin joskus, vaikka ahdistaakin jo valmiiksi.

 

[pettter]

Olisi huomenna treffit. Mitähän semmoisilla on tapana tehdä, kun ei oikeasti ole mitään hajua?

No ensin mennään kahville. Koita siinä olla tukehtumatta siihen kuivaan rusinapullaan kun toinen tuijottaa. Sitten mennäänkin leffaan. Tyttö valitsee paskaa hömppää. Sen jälkeen Käyttäjänimetön lähtee panemaan, me muut mennään himaan runkkaa.

 

[Footless]

No ensin mennään kahville. Koita siinä olla tukehtumatta siihen kuivaan rusinapullaan kun toinen tuijottaa. Sitten mennäänkin leffaan. Tyttö valitsee paskaa hömppää. Sen jälkeen Käyttäjänimetön lähtee panemaan, me muut mennään himaan runkkaa.

Ei mitään aikomusta kyllä minnekään vitun leffaan mennä. Käyttäjänimetön panee sitä jo viimeistään baarissa, siinä vaiheessa kun me muut vielä yritetään olla tukehtumatta siihen rusinapullaan.

 

[benicio]

En minä tyhjästä kimpaannu. jos minä sinun mielipiteistäsi eroavine käsityksineni olen kerta kuspiä, niin se oli arvoverrokki sinun omastani eroaviin nakemyksiin, että heisulivei.

Kiitokset, ajattelinkin että nimittely oli vain kosto vailla sen järkevämpää ajatuskulkua. Jos ollenkaan luit viestiäni, niin kirjoitin, että vain itseään ajatteleva ihminen on hedonisti-anarkisti-narsisti, eli kusipää. Sinun mielipiteesi tuntui sopivan tähän raamiin. Minä taas olen sinusta vain plain paskaläjä.

Jos kehtaa kysellä perusteluja siitä tahi tästä, mutta itse mutiloi toisen kirjoittamaa selvästi sitä ymmärtämättä, tai tahtomatta ymmärtää, kannattaisiko sittenkin rauhoittua ja lukea ne tekstit vaikka pariin kertaan ajatuksella ja kysellä vasta sitten, jos ei aukene yrittämälläkään.

Ei kannata, koska olen itse tyytyväinen. "Rehellisyyttä on vain rehellisyys itselle, muu on teeskentelyä ja silmänpalvontaa."

Mutta tapanormit voi siis heittää romukoppaan, mutta lakeja pitää noudattaa? Vai vain niitä lakeja joista itse tykkää?

 

[Delter]

Ei tuollaista millään lahjoilla yms. saa pois kuleksimasta ja sorry kun sanon, mutta TYHMÄ !!! On kysymyksiä joihin ei ole vastausta, esim. "näyttääkö mun perse tässä hameessa leveältä?" jne.

Sikäli kun se on aitoa, suosittelisin joillain yksikertaisilla eleillä ja ilmeillä viestitettävän, että koet olevasi aivan helevetin onnekas kun saat olla hänen kanssaan! Sellaista "sinä, WAU"-efektiä peliin niin voit saada pelastettua jotain? Ostamalla ei homma yleensä oikene...

Jep, jotenkin näinhän se menee ja hivenen tyhmäksi tässä toki itsensä tuntee. Tai jossei nyt tyhmäksi, niin hölmön rehelliseksi :) Kiitos myös muille kommenteista, mutta onneksi tilanne ei ihan toivoton ole.

Saatiin asiaa vähän vatvottua ja kai jonkun vakuutuksen asian tolasta onnistuin antamaan, mutta toki keissiin palattaneen vielä joskus lähi/kaukotulevaisuudessa. Arka paikka se tosiaan taitaa olla.

Sellainen kysymys vielä loppuun, että miten itse näette kumppaneidenne ulkonäön verrattuna muihin naisiin? Tunnustatteko faktat (hiljaisesti hyväksyen) mutta kuitenkin täysin tyytyväisenä tilanteeseen, vai oletteko sitä mieltä, että "sen oikean" kohdalle osuessa muita ei edes pysty vertailemaan omaan kultsuunsa? Onko minussa siis jotain vikaa, kun en tähän ns. sokeaan rakkauteen usko?

 

[StopTheRock]

Sellainen kysymys vielä loppuun, että miten itse näette kumppaneidenne ulkonäön verrattuna muihin naisiin? Tunnustatteko faktat (hiljaisesti hyväksyen) mutta kuitenkin täysin tyytyväisenä tilanteeseen, vai oletteko sitä mieltä, että "sen oikean" kohdalle osuessa muita ei edes pysty vertailemaan omaan kultsuunsa? Onko minussa siis jotain vikaa, kun en tähän ns. sokeaan rakkauteen usko?

No, meikäläisen tyttöystävä on kyllä omaan silmään ja luulisin, että muidenkin silmään melko miellyttävä tapaus kaikinpuolin. Mutta silti, kyllä sitä välillä vaan näkee niitä "paremman näköisiä" naikkosia. Nimenomaan näin, paremman näköisiä naisia silloin tällöin vastaan tulee, mutta tosi tyytyväinen olen omaan tilanteeseen. Varsinkin, kun en itse mikään adonis ole.. Ja mun mielestä kyllä aina pystyy vertailemaan muita naisia omaan tyttöystävään. Itsekkin sitä välillä teen, tosin ei siinä välttämättä mitään järkeä ole. "Oho ku on hyvä perse, parempi ku omalla eukolla.." Mutta ei asia minulle koskaan ole ollut ongelma, että maailmassa on joitakuita naisia jotka ovat ulkomuodollisesti pätevämpiä kuin omani. Niin ja tosiaan, omista naisasioista sen verran, että tyytyväisenä ja onnellisena parisuhteessa elelen.

 

[thego]

Sellainen kysymys vielä loppuun, että miten itse näette kumppaneidenne ulkonäön verrattuna muihin naisiin? Tunnustatteko faktat (hiljaisesti hyväksyen) mutta kuitenkin täysin tyytyväisenä tilanteeseen, vai oletteko sitä mieltä, että "sen oikean" kohdalle osuessa muita ei edes pysty vertailemaan omaan kultsuunsa? Onko minussa siis jotain vikaa, kun en tähän ns. sokeaan rakkauteen usko?

Enpä ole vielä päässyt seurustelemaan sen maailman kauneimman naisen kanssa eli kyllä sitä aina löytyy paremmannäköisiä muijia ihan perus katukuvastaki. Toisaalta jos on tarpeeksi ihastunut toiseen niin ei tule edes kateltua muita naisia tai ainakaan tietoisesti mietittyä et toi ois kyl paljon kivemman näköinen. Alkuhuumassa sitä toki voi olla aika sokeaki, mutta kyllä sitä aina jossain vaiheessa pystyy järjellä ajattelemaan ja tajua sen ettei se oma nainen nyt ihan täydellinen ole, mutta kuitenkin kaikkine vikoinensa ihan tarpeeksi hyvä mulle.

E: Niin ja kyllähän nyt jokaisen aikuisen ihmisen pitäisi iteki tajuta se ettei ole millään muotoa täydellinen ja aina löytyy ulkonäöltään paremman näköisiä ihmisiä. Tosin ymmärrän hyvin et naiset vetää herneen helposti nokkaan näissä asioissa vaikka ei pitäisikään. Luulis et se olis vaan onnellinen ettet ole pelkän ulkonäön takia sen kanssa..

 

[Mace]

Niin raadolliselta kuin kuulostaakin, niin se vain oikeassa elämässä on. tekijällä on vastuu teoistaan ja ja teon käsittelystä: jakaa paskan, tai on jakamatta. Mitään lakia ei ole kirjoitettu, joka edellyttäisi tekijää johonkin tunnustuksiin ja tilintekotalkoisiin, kun kyseessä ei ole lailla sanktioitu rikos.

Se, että yhteisöissä on erilaista sosiaalista painetta luoda koodistoja elämän sujumiseksi, on vain ulkoinen koodisto, kaikki on lopulta sen yksilön käsissä ja päätettävissä. Sitäkin sopii pohtia, onko joskus yhteisöä tarkoituksenmukaisesti tukenut tapanormi enää validi ja olisiko normiston muututtava ihmisen mukana, vai palatako entisaikojen moraalilähteille. Joskus tuntuu, että järjestetyt avioliitot turhan tunteilun sijaan aiheuttaisivat vähemmän päänvaivaa yhteisöissä, mutta kun menivät penteleet keksimään rakkauden, niin nuorukaisten energia menee turhien sääntöjen ja kaavojen pohtimiseen kansakunnan hyvinvoinnin edistämisen sijasta, heti sen jälkeen, kun ovat hyvää ja tehokasta työaikaa käyttäneet siihen kumppanin metsästelyyn.

Arvon palstaveljien ja -sisarten olisi nyt hyvä ymmärtää se fakta, ettei Jatkoajassa taida ollakaan sellaista keskustelua, johon JybFabu olisi osallistunut, mutta ei olisi kyennyt tarjoamaan ko. keskusteluun sitä absoluuttista totuutta. Eli ottakaa nyt hyvänen aika tuo huomioon, kun luette hänen viestejään. Ilmeisestikin se menee niin, että kun nuori pojankloppi luulee parikymppisenä tietävänsä kaikesta kaiken, tajuaa kolmekymppisenä, että enhän mä perkele tiennytkään oikein mitään, niin taas keski-iässä koittanee tuo ajanjakso, jolloin oletetaan, että se oma elämänkokemus ja ajatusmaailma ovat juuri niitä asioita, joiden perusteella voidaan esittää asiat kylmän viileästi absoluuttisina totuuksina tyyliin "kylmä fakta nyt vaan on se, että...". Jos joku noita kylmiä faktoja tahi niiden perusteluja kyseenalaistaa, hän on vain häiriintynyt, luonnevikainen pojankloppi, joka ei tajua asioita niin hyvin kuin itse keski-ikäinen mestarimme!

Jos sitten pari sanaa itse asiastakin. Niin, tottahan se on, että jokainen ihminen on vastuussa teoistaan itselleen. On kuitenkin, kuten joku hyvin totesi, sysimustinta paskaa väittää, että tuon vastuunkantokysymyksen voisi tuolla tavalla "eristää" siitä maailmasta, jossa ihminen elää. Ikään kuin hänellä ei enää olisikaan sitä sosiaalista verkkoa ja ikään kuin se ei muka olisi täysin oleellinen osa hänen elämäänsä. Aivan kuin hän ei muka enää tarvitsisikaan moista verkkoa. Ja kun tuollaista eristämistä emme voi tehdä, ihminen on tekojen kautta vastuussa myös muille kuin itselleen, tarkemmin ottaen niille, joita hänen tekonsa ja sen seuraukset koskettavat. Vain täysin erakkona elävä, sosiaalisia kontakteja kaihtava ihminen voisi ehkä sanoa, että hän on vastuussa vain itselleen, koska hänellä ei olisi sosiaalista verkkoa, jota hänen päätöksensä koskettaisivat.

 

[Squit]

Sellainen kysymys vielä loppuun, että miten itse näette kumppaneidenne ulkonäön verrattuna muihin naisiin? Tunnustatteko faktat (hiljaisesti hyväksyen) mutta kuitenkin täysin tyytyväisenä tilanteeseen, vai oletteko sitä mieltä, että "sen oikean" kohdalle osuessa muita ei edes pysty vertailemaan omaan kultsuunsa? Onko minussa siis jotain vikaa, kun en tähän ns. sokeaan rakkauteen usko?

Joitakin ulkopuolisia ja tuntemattomia on helppo vertailla keskenään ulkonäön vuoksi. Juuri esimerkiksi missikisat, jossa naiset on rivissä ja voi vain katsoa, että kuka miellyttää silmään eniten. Totta kai varsinkin näin kesällä ulkona ollessa näkee todella hienoja kissoja, joita sitten katselee pitkään. Oman kullan ulkonäön tasoa osaan kyllä ihan rehellisesti järkeillä, mutta en silti lähde sitä tarkkaan vetailemaan kenenkään kanssa. Jos lähtee oikein kunnolla vertailemaan kaikkia asioita niin aina tulee eteen parempia naisia joka osa-alueella, se on fakta. Itse arvostan naisessani sitä koko pakettia, juuri sitä pakettia mitä ei voi kenenkään muun kanssa lähteä vertaamaan (paitsi ehkä exien kanssa).

Kyllä se oma muikeli sytyttää sillä omalla lailla. Vaikkapa sitten tukka pystyssä aamulla pyjama päällä. Seksikyyskin on omalla tavallaan asennekysymys. Mitä tulee "sokeaan rakkauteen", niin mitä se oikeastaan on? Se ettei näe toisen huonoja puolia ollenkaan? Vai että näkee ne ja hyväksyy ne ja silti ei tee mieli vaihtaa?

 

[fat of the land]

Sellainen kysymys vielä loppuun, että miten itse näette kumppaneidenne ulkonäön verrattuna muihin naisiin? Tunnustatteko faktat (hiljaisesti hyväksyen) mutta kuitenkin täysin tyytyväisenä tilanteeseen, vai oletteko sitä mieltä, että "sen oikean" kohdalle osuessa muita ei edes pysty vertailemaan omaan kultsuunsa? Onko minussa siis jotain vikaa, kun en tähän ns. sokeaan rakkauteen usko?

No minä ainakin näen sen ihan sillä tapaa miten se on; oma kumppanini on kaunis, minun silmissäni varmasti vielä kauniinpi kuin muiden silmissä koska rakastan tätä. Ja vaikka olen sitä mieltä että "se oikea" on nyt tässä, niin kyllä sitä vertailemaankin pitää pystyä.

Kyseessä on naiskauneuden arvostamisen filosofia, tai myöskin yleensä ihmisten kauniin tai muuten viehättävän olemuksen arvostaminen. Eli sitä rehellisyyttä pitää olla sen verran, että voi sanoa Johnny Deppin olevan miehenä komea, tai kaunis ihminen. Sama nyt pätee vaikka mihin julkisuuden henkilöihin, joista varmaan saa sellasen kiinteän objektin mistä voi puhua, niitä kadulla tulevia on kuitenkin vähän vaikeampi "tarkastella" syvemmin.

Toki se menee niin, että aina niitä hyviä tai kauniimpia perseitä/tissejä, kroppia/kasvoja on olemassa ja tulee vastaan. Mutta siinähän tulee, ei sen pitäisi olla keneltäkään pois.

Ja se pitää toki sanoa samassa yhteydessä, että kyllä se ratkaisee aina paljon enemmän minkälainen ihminen on, että tämä tarkastelu kattaa vain ulkonäön. Ihan senkin takia että a. oletan, että kummpanini ulkonäkö muuttuu vanhentuessa b. ei koskaan tiedä kuka näitä lukee :D

 

[Delter]

Kyllä se oma muikeli sytyttää sillä omalla lailla. Vaikkapa sitten tukka pystyssä aamulla pyjama päällä. Seksikyyskin on omalla tavallaan asennekysymys.

Suunnilleen noilla sanoilla olen möläytystäni kotona pehmennellyt. Eikös sitä sanota jotenkin, että ulkonäköön ihastutaan ja sisimpään rakastutaan. plahplah.

Mitä tulee "sokeaan rakkauteen", niin mitä se oikeastaan on? Se ettei näe toisen huonoja puolia ollenkaan? Vai että näkee ne ja hyväksyy ne ja silti ei tee mieli vaihtaa?

Tuolla tarkoitin lähinnä ns. vaaleanpunaisia silmälaseja, millä näkee kumppaninsa täydellisenä, vaikka tämä olisi maailman susirumin persenaama mitä olettaa saattaa. Siis kärjistettynä, ei niinkään omaan tilanteeseeni verrattaen. :)

Sokea rakkaus tarkoittaa minulle nimenomaan utopiassa elämistä. Toinen on täydellinen vailla vikoja. Realistinen rakkaus on tuota mainitsemaasi jälkimmäistä: arkisten faktojen tunnustamista, oman asemansa hyväksymistä (muttei kuitenkaan alistumista) ja kokonaisuuden ymmärtämistä. Minä olen mikä olen, toinen on mikä on ja sillä hyvä.

Rakkaus - ihan näin anekdoottina mainittakoon - ei minun suuhuni puhekielessä sovi, mutta käytän sitä tässä verrokkiterminä tykkäämiseen, pitämiseen, diggaamiseen jne. joita itse suosin puheessa. Tekstissä se ei vaikuta niin kornilta.

Aikaisemmalla sivulla StopTheRock kirjoitti lähes kuin omilla sormillani, ja thego komppasi ajatuksiamme hyvin.

 

[JypFabu]

Jos sitten pari sanaa itse asiastakin. Niin, tottahan se on, että jokainen ihminen on vastuussa teoistaan itselleen. On kuitenkin, kuten joku hyvin totesi, sysimustinta paskaa väittää, että tuon vastuunkantokysymyksen voisi tuolla tavalla "eristää" siitä maailmasta, jossa ihminen elää. Ikään kuin hänellä ei enää olisikaan sitä sosiaalista verkkoa ja ikään kuin se ei muka olisi täysin oleellinen osa hänen elämäänsä. Aivan kuin hän ei muka enää tarvitsisikaan moista verkkoa. Ja kun tuollaista eristämistä emme voi tehdä, ihminen on tekojen kautta vastuussa myös muille kuin itselleen, tarkemmin ottaen niille, joita hänen tekonsa ja sen seuraukset koskettavat. Vain täysin erakkona elävä, sosiaalisia kontakteja kaihtava ihminen voisi ehkä sanoa, että hän on vastuussa vain itselleen, koska hänellä ei olisi sosiaalista verkkoa, jota hänen päätöksensä koskettaisivat.

Kiitos arvokkaasta analyysistä nickkini puolesta painokasta ja osuvaa tietämystä kuvasti se, hyvä, että sen kirjasit.

En kyllä ymmärrä missä käsiteverkossa sinä sitten rimpuilet, mutta tasan se on vain että ihminen on uskollinen tai uskoton oman valintansa perusteella. Ympäröivä maailma luonnollisestikin vaikuttaa, mutta ei se tätä tosiasiaa toiseksi muuta, vaikka kuinka toisia kirjoittajia analyseeraisit.

Jos mun eteen tulis joku urpo kaaviot kourassa selittelemään jostain karensseista ja puhumaan pehmoisia siitä, että on olemassa kirjoittamattomia lakeja, joita tarkemmin ajateltuna ei ole kuitenkaan kun joidenkin mielikuvituksessa, opastaisin kyllä lähimmän mentaali hospitaalin suuntaan selvittämään päätään.

Tähänhän kiinnitin huomiota ja katsoin mielekkääksi tarjota vähän toistakin näkökulmaa Flipin pohdintoihin.

Se kasa moraalinvartijoita ei vanteen kireytensä vuoksi kykne selkeään ajatteluun, jotta edes vierestä viistäisivät minulle asetellut vastineet, ei liene minun vikani kuitenkaan.

Ihmisille voi sanoa, että viinanjuonti on tyhmää ja haitallista, jopa lailla sitäkin yrittää suitsia, mutta ihmisetpä ryyppää silti ja tulee aina ryyppäämään, samoin ihmissuhteissa. Sen kanssa pitää osata elää, ei sitä voi mitenkään estää. Jos ei usko saa vapaasti kuka tahansa yrittää.

 

[CaptainSlow]

Heh, tulipa käytyä viime viikolla taas pitkästä aikaa ihan oikeilla treffeillä! Kysyin, että haluaisiko nainen käydä vaikkapa lenkillä, niin vastaus yllätti kyllä täydellisesti. Sanoi haluavansa heittää keihästä! Oli kuulemma joskus nuorempana harratanut keihäänheittoa ja alkujärkytyksen jälkeen sanoin, että mikäs siinä. Käytiin sitten vähän nakkelemassa ja sitten juotiin kahvit. Todella mukavaa kyllä oli!

Varmasti kysyn vielä joskus jotain tytteliä pukkaamaan kuulaa kanssani!

 

[tant gredulin]

Sano, että tarvitset aikaa. Että ero ei ollut mikään piissöfkeik, katellaan sitten myöhemmin sitä kaveruutta.

 

[Nume]

Tein nyt niin, että poistin exän fb:n kavereista (pelkkä uutisten näkymättömyys ei riittäny) ku kävin aika-ajoin katteleen hänen profiilia. Oon myös jättäny vastaamatta viesteihin, niin nyt tulee viestiä "että ärsyttää ku en voi vastata viesteihin, vaikka hän koittaa olla mulle normaali".

Tekis kuitenki mieli vastata tuohon ärsytysviestiin, ku en haluu vaikuttaa vittumaiselta, eli taitaa tää perus kiltteys taas nostaa päätään? Mutta järkevintä lienee olla vaan hiljaa, vai?

Ihan oikein mun mielestä toimit! Tämä on varmasti kaikista kivuttomin sinulle ja tämä osoittaa exällesi, että pääset hänestä yli. Se, että hän nyt alkaa laittelemaan viestejä sulle kertoo mielestäni siitä, että hän ei voi tavallaan ymmärtää miksi olet vihainen hänelle ja hän ajattelee, että hän on korvaamaton sulle. Tuo sun prosessi vaan pitkittyy, jos alat txtailemaan ja pitämään yhteyttä. Näin on mun mielestä kaikkein järkevintä, mitä nyt olet tehnyt. Esim. mun exä onnitteli mua opiskelupaikasta, mutta vastasin siihen vaan, että kiitos, niin se viestittely loppui siihen ja silti en saanut vittumaisen mainetta :)

E: Tant Gradulin kans antoi ihan hyvän neuvon!

 

[Ted Raikas]

Sano, että tarvitset aikaa. Että ero ei ollut mikään piissöfkeik, katellaan sitten myöhemmin sitä kaveruutta.

Hyvä neuvo ja täysin totta. Jätetty osapuoli todellakin voi tarvita aikaa ja on kyllä tyhmä nainen jos ei tuota tajua. Eli, ettei se ole toiselle niin helppo pala ja voi olla ystäviä ihan tuosta vaan, niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Tuo Facebook-kavereista poisto on hyvä liike myös. Antaa ainakin signaalin siitä, että nyt riitti tätä peliä tässä kohtaa. Myös sen, että ei kiinnosta.

 

[Nume]

Mun exästä tarinaa. Se on nyt "virallisesti" seurustellut sen uuden miehen kanssa kuukauden ja nyt ne asuu jo yhdessä. Minä vaan nauran täällä, onneksi olen päässyt irti tommosesta pellestä! :D Ja ihmettelen itseäni, en ole tippaakaan katkera, päinvastoin, olen todella onnellinen nyt!

 

[Kalalokki]

Hienoa että pystyt ottamaan asian noin. Varsinkin kun tuon sutturan toiminta vaikuttaa siltä että tuo nykyinen laastarisuhde (kyllä, käytän tätä termiä koska ei kukaan täysjärkinen muuta kuukaudessa yhteen,kö?) ikään kuin pelastaisi hänet siltä ikävältä mitä hän sisimmässään tuntenee ja alkaa pian miettimään, että tuliko tehtyä elämän suurin virhe kun sut jätti.

Oon lukenut tuon sun stoorin, ja vaikutat sellaselta kaverilta joka ansaitsee kyllä mukavan muijan kaikin puolin. Toivottavasti et joudu sitä kauaa odottamaan.