No oho, tää on kyllä mennyt nopealla tahdilla aika haastavaksi suhteen aluksi. Nyt kyllä hoidat jonkun tapaamisen ja puhutte päin naamaa kaikki asiat siihen kuntoon ettei tarvitse arpoa.
Tee selväksi se, ettei tässä olla missään laastarisuhteessa. Sanot kanssa suoraan, että omat tunteet menee nyt vähän järkeä edelle, muttei sille mitään voi. Lopetatte kaiken facebookin ja tekstittelyn kautta selventämisen samantien. Se on aika harvoilla, ketkä pystyy noiden kautta ilmaisemaan itseään sillä tavoin että asia tulee selväksi. Jää helvetisti tulkittavaa ja mielikuvituksella täytetään niitä aukkoja mitä jää epäselväksi.
Pointtihan on se, että jos te tykkäätte toisistanne ja mitään estettä yhdessä ololle ei ole, niin sitten olette yhdessä. Kyllähän sen ymmärtää, että satutetut ihmiset painaa varsinkin alkuvaiheessa jarrua itseään suojellakseen. Nyt jotenkin tuntuu siltä, että vastapuoli heittää kokoajan epäilyjä siitä kuinka vakavissaan olet ja sun tehtävä on sitten puolustella itseäsi ja vakuuttaa että olet tosissasi ja kunnon mies muutenkin.
Ehkä tuollainen "testaaminen" on ihan järkevää, kuitenkin eikö tällä naisella ole muksukin? Heikommassa asemassa on ne, jotka ihan holtittomasti heittäytyy kaikkiin juttuihin mukaan. Joten vähän sillä asenteella menisin, että nyt teet sitä selväksi, että haluat lähteä hommaan mukaan tosissasi eikä kyseessä ole mikään laastari (jos se niin on) ja sitten siirrät pallon vastustajalle.
Jos se ei siitä jossain vaiheessa mene eteenpäin, niin sitten ei mene. Kaipa se tärkeämpää on tehdä niinkuin tuntee ja jos sitten häviää pelissä, niin häviääpähän omilla ehdoillaan.
Ja sehän on nyt sinun vastuulla ottaako tämän ohjeen tosissaan vai ei. Voi olla, että pätevyyttäni ihmissuhteiden asiantuntijana saa kyseenalaistaa.