fat of the land
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
Ostamalla ei homma yleensä oikene...
Ellei puhuta kukista. Ei ole olemassa naisia, jotka eivät ilahtuisi kukista. No on, mutta niitä ei lasketa nyt tähän.
Ostamalla ei homma yleensä oikene...
Tämä on ehkä sysimustinta paskaa mitä olen jatkoajasta koskaan lukenut. Vain aivan täydellinen narsisti-hedonisti-anarkisti voi noin ajatella. Eli siis kotoisammin kuspiä.
Mielestäni aivan uskomattomasti kirjoitettu. Eli omaa puolisoa pettäessä asia ei kuulu tälle puolisolle.
Niin, tosiasia nyt vaan sattuu olemaan, että jokaisella ihmisellä on yksinoikeus itseensä. Sysimustana paskana pitäisin sitä tosiasiaa, että kautta historian häiriintyneet luonnevikaiset eivät ole halunneet ymmärtää tätä. Kannattaa muistaa, että myös valinta olla menemättä vierasiin pielustelemaan on täysin, vain ja ainoastaan tuon kyseisen yksilön päätäntävallassa.. näillä spekseillä, jos minä olen kuspiä, taitaa sieltä löytyä sontaläjä.
No onko se lakienkaan rikkominen niin nuukaa, jos vaan on itse itseensä tyytyväinen?Mitään lakia ei ole kirjoitettu, joka edellyttäisi tekijää johonkin tunnustuksiin ja tilintekotalkoisiin, kun kyseessä ei ole lailla sanktioitu rikos.
Kiitos vaan, mutta äläpä kimpaannu. Jos pidät minua sontaläjänä olisi sille kiva kuulla joitain muitakin perusteluja kuin eriävä mielipiteeni.
No onko se lakienkaan rikkominen niin nuukaa, jos vaan on itse itseensä tyytyväinen?
Joskus tuntuu, että järjestetyt avioliitot turhan tunteilun sijaan aiheuttaisivat vähemmän päänvaivaa yhteisöissä, mutta kun menivät penteleet keksimään rakkauden, niin nuorukaisten energia menee turhien sääntöjen ja kaavojen pohtimiseen kansakunnan hyvinvoinnin edistämisen sijasta, heti sen jälkeen, kun ovat hyvää ja tehokasta työaikaa käyttäneet siihen kumppanin metsästelyyn.
No ensin mennään kahville. Koita siinä olla tukehtumatta siihen kuivaan rusinapullaan kun toinen tuijottaa. Sitten mennäänkin leffaan. Tyttö valitsee paskaa hömppää. Sen jälkeen Käyttäjänimetön lähtee panemaan, me muut mennään himaan runkkaa.Olisi huomenna treffit. Mitähän semmoisilla on tapana tehdä, kun ei oikeasti ole mitään hajua?
No ensin mennään kahville. Koita siinä olla tukehtumatta siihen kuivaan rusinapullaan kun toinen tuijottaa. Sitten mennäänkin leffaan. Tyttö valitsee paskaa hömppää. Sen jälkeen Käyttäjänimetön lähtee panemaan, me muut mennään himaan runkkaa.
Kiitokset, ajattelinkin että nimittely oli vain kosto vailla sen järkevämpää ajatuskulkua. Jos ollenkaan luit viestiäni, niin kirjoitin, että vain itseään ajatteleva ihminen on hedonisti-anarkisti-narsisti, eli kusipää. Sinun mielipiteesi tuntui sopivan tähän raamiin. Minä taas olen sinusta vain plain paskaläjä.En minä tyhjästä kimpaannu. jos minä sinun mielipiteistäsi eroavine käsityksineni olen kerta kuspiä, niin se oli arvoverrokki sinun omastani eroaviin nakemyksiin, että heisulivei.
Ei kannata, koska olen itse tyytyväinen. "Rehellisyyttä on vain rehellisyys itselle, muu on teeskentelyä ja silmänpalvontaa."Jos kehtaa kysellä perusteluja siitä tahi tästä, mutta itse mutiloi toisen kirjoittamaa selvästi sitä ymmärtämättä, tai tahtomatta ymmärtää, kannattaisiko sittenkin rauhoittua ja lukea ne tekstit vaikka pariin kertaan ajatuksella ja kysellä vasta sitten, jos ei aukene yrittämälläkään.
Jep, jotenkin näinhän se menee ja hivenen tyhmäksi tässä toki itsensä tuntee. Tai jossei nyt tyhmäksi, niin hölmön rehelliseksi :) Kiitos myös muille kommenteista, mutta onneksi tilanne ei ihan toivoton ole.Ei tuollaista millään lahjoilla yms. saa pois kuleksimasta ja sorry kun sanon, mutta TYHMÄ !!! On kysymyksiä joihin ei ole vastausta, esim. "näyttääkö mun perse tässä hameessa leveältä?" jne.
Sikäli kun se on aitoa, suosittelisin joillain yksikertaisilla eleillä ja ilmeillä viestitettävän, että koet olevasi aivan helevetin onnekas kun saat olla hänen kanssaan! Sellaista "sinä, WAU"-efektiä peliin niin voit saada pelastettua jotain? Ostamalla ei homma yleensä oikene...
Sellainen kysymys vielä loppuun, että miten itse näette kumppaneidenne ulkonäön verrattuna muihin naisiin? Tunnustatteko faktat (hiljaisesti hyväksyen) mutta kuitenkin täysin tyytyväisenä tilanteeseen, vai oletteko sitä mieltä, että "sen oikean" kohdalle osuessa muita ei edes pysty vertailemaan omaan kultsuunsa? Onko minussa siis jotain vikaa, kun en tähän ns. sokeaan rakkauteen usko?
Sellainen kysymys vielä loppuun, että miten itse näette kumppaneidenne ulkonäön verrattuna muihin naisiin? Tunnustatteko faktat (hiljaisesti hyväksyen) mutta kuitenkin täysin tyytyväisenä tilanteeseen, vai oletteko sitä mieltä, että "sen oikean" kohdalle osuessa muita ei edes pysty vertailemaan omaan kultsuunsa? Onko minussa siis jotain vikaa, kun en tähän ns. sokeaan rakkauteen usko?
Niin raadolliselta kuin kuulostaakin, niin se vain oikeassa elämässä on. tekijällä on vastuu teoistaan ja ja teon käsittelystä: jakaa paskan, tai on jakamatta. Mitään lakia ei ole kirjoitettu, joka edellyttäisi tekijää johonkin tunnustuksiin ja tilintekotalkoisiin, kun kyseessä ei ole lailla sanktioitu rikos.
Se, että yhteisöissä on erilaista sosiaalista painetta luoda koodistoja elämän sujumiseksi, on vain ulkoinen koodisto, kaikki on lopulta sen yksilön käsissä ja päätettävissä. Sitäkin sopii pohtia, onko joskus yhteisöä tarkoituksenmukaisesti tukenut tapanormi enää validi ja olisiko normiston muututtava ihmisen mukana, vai palatako entisaikojen moraalilähteille. Joskus tuntuu, että järjestetyt avioliitot turhan tunteilun sijaan aiheuttaisivat vähemmän päänvaivaa yhteisöissä, mutta kun menivät penteleet keksimään rakkauden, niin nuorukaisten energia menee turhien sääntöjen ja kaavojen pohtimiseen kansakunnan hyvinvoinnin edistämisen sijasta, heti sen jälkeen, kun ovat hyvää ja tehokasta työaikaa käyttäneet siihen kumppanin metsästelyyn.
Sellainen kysymys vielä loppuun, että miten itse näette kumppaneidenne ulkonäön verrattuna muihin naisiin? Tunnustatteko faktat (hiljaisesti hyväksyen) mutta kuitenkin täysin tyytyväisenä tilanteeseen, vai oletteko sitä mieltä, että "sen oikean" kohdalle osuessa muita ei edes pysty vertailemaan omaan kultsuunsa? Onko minussa siis jotain vikaa, kun en tähän ns. sokeaan rakkauteen usko?
Sellainen kysymys vielä loppuun, että miten itse näette kumppaneidenne ulkonäön verrattuna muihin naisiin? Tunnustatteko faktat (hiljaisesti hyväksyen) mutta kuitenkin täysin tyytyväisenä tilanteeseen, vai oletteko sitä mieltä, että "sen oikean" kohdalle osuessa muita ei edes pysty vertailemaan omaan kultsuunsa? Onko minussa siis jotain vikaa, kun en tähän ns. sokeaan rakkauteen usko?
Suunnilleen noilla sanoilla olen möläytystäni kotona pehmennellyt. Eikös sitä sanota jotenkin, että ulkonäköön ihastutaan ja sisimpään rakastutaan. plahplah.Kyllä se oma muikeli sytyttää sillä omalla lailla. Vaikkapa sitten tukka pystyssä aamulla pyjama päällä. Seksikyyskin on omalla tavallaan asennekysymys.
Tuolla tarkoitin lähinnä ns. vaaleanpunaisia silmälaseja, millä näkee kumppaninsa täydellisenä, vaikka tämä olisi maailman susirumin persenaama mitä olettaa saattaa. Siis kärjistettynä, ei niinkään omaan tilanteeseeni verrattaen. :)Mitä tulee "sokeaan rakkauteen", niin mitä se oikeastaan on? Se ettei näe toisen huonoja puolia ollenkaan? Vai että näkee ne ja hyväksyy ne ja silti ei tee mieli vaihtaa?
Jos sitten pari sanaa itse asiastakin. Niin, tottahan se on, että jokainen ihminen on vastuussa teoistaan itselleen. On kuitenkin, kuten joku hyvin totesi, sysimustinta paskaa väittää, että tuon vastuunkantokysymyksen voisi tuolla tavalla "eristää" siitä maailmasta, jossa ihminen elää. Ikään kuin hänellä ei enää olisikaan sitä sosiaalista verkkoa ja ikään kuin se ei muka olisi täysin oleellinen osa hänen elämäänsä. Aivan kuin hän ei muka enää tarvitsisikaan moista verkkoa. Ja kun tuollaista eristämistä emme voi tehdä, ihminen on tekojen kautta vastuussa myös muille kuin itselleen, tarkemmin ottaen niille, joita hänen tekonsa ja sen seuraukset koskettavat. Vain täysin erakkona elävä, sosiaalisia kontakteja kaihtava ihminen voisi ehkä sanoa, että hän on vastuussa vain itselleen, koska hänellä ei olisi sosiaalista verkkoa, jota hänen päätöksensä koskettaisivat.
Tein nyt niin, että poistin exän fb:n kavereista (pelkkä uutisten näkymättömyys ei riittäny) ku kävin aika-ajoin katteleen hänen profiilia. Oon myös jättäny vastaamatta viesteihin, niin nyt tulee viestiä "että ärsyttää ku en voi vastata viesteihin, vaikka hän koittaa olla mulle normaali".
Tekis kuitenki mieli vastata tuohon ärsytysviestiin, ku en haluu vaikuttaa vittumaiselta, eli taitaa tää perus kiltteys taas nostaa päätään? Mutta järkevintä lienee olla vaan hiljaa, vai?
Hyvä neuvo ja täysin totta. Jätetty osapuoli todellakin voi tarvita aikaa ja on kyllä tyhmä nainen jos ei tuota tajua. Eli, ettei se ole toiselle niin helppo pala ja voi olla ystäviä ihan tuosta vaan, niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.Sano, että tarvitset aikaa. Että ero ei ollut mikään piissöfkeik, katellaan sitten myöhemmin sitä kaveruutta.