Naisasiat

[eagle]

Itsetunto taas on kytkyssä usein nuoruuteen. Ihan perusfiksu nuori henkilö voi olla tällaisissa asioissa hyvin epävarma, mutta täysin kehityskelpoinen yksilö kuitenkin. Tuo Humpauttajan pointti keskustelusta oli oikein hyvä esimerkki, miten asiaa voi yrittää ratkoa muutenkin kuin dumppaamalla tyttis heti. Joskus onnistuu, joskus ei.

Luulin että olisi sanomattakin selvää että asiasta koitetaan ensin keskustella. Mutta ehkä se tosiaan ei nykyisin kaikille olekkaan niin itsestään selvyys, kuin itselleni. Eli tottakai siitä pitää puhua ja koittaa sitä asiaa käsitellä.

 

[thego]

Pettämisdebaattia jatkaen kysymys nimimerkille thego, että sallitko muille miehille, esimerkiksi kuvitellun vaimosi kuvitelluille työkavereille, mahdollisuuden helpottaa seksinnälkäisen naisesi biologista viettiä vaikkapa firman pikkujouluissa?

En nyt suoranaisesti salli, mutta jos mun muija olis valmis tollaseen niin se olis sen jälkeen entinen muija. Kyl suhde nyt pitää olla sen verta hyvässä kuosissa ettei kummankaan tarvi vieraissa käydä. Parempi vaihtoehto olis jos nainen sanois mulle ihan suoraan etten enää riitä sille ja se haluais käydä vieraissa jolloin voitais samantien laittaa pillit pussiin. Enkä mä tossa sun mainitsemassa tapauksessa syyttäis sitä kolmatta osapuolta (niinku esim. sampio ilmeisesti tekisi) sillä kyllähän ihminen aina jonkun partnerin löytää jos on niin kova halu saada seksiä vieraalta ihmiseltä.

Ite oon muuten tasan kerran pettänyt eikä siitä mitkään mahtavat fiilikset jääny. Tosin sen jälkeen saatiin kunnolla puhuttua asioista ja molemmat tajus ettei tää suhde nyt enää oikein toimi. Ton episodin jälkeen oltiin vielä pari kuukautta yhdessä, mutta oikeastaan se avas molempien silmät. Ehkä jos en olis pettäny niin oltais vieläkin yhdessä ja riuduttais paskassa suhteessa josta kumpikaan ei vaan uskaltais lähteä pois?

 

[sampio]

Luulin että olisi sanomattakin selvää että asiasta koitetaan ensin keskustella. Mutta ehkä se tosiaan ei nykyisin kaikille olekkaan niin itsestään selvyys, kuin itselleni. Eli tottakai siitä pitää puhua ja koittaa sitä asiaa käsitellä.

Juu, en nyt sitä varsinaisesti sulle täsmentänyt, mutta nappasin kiinni viestiisi. Joskus vain tuntuu siltä, että ne omat oikeudet kyllä ovat jengillä tiedossa, eikä niissä ole juuri keskustelun varaa. Siksi oli ihan kiva lukea myös tuo Humpauttajan esimerkki, ja yritin sitten näitä kahta pointtia nivoa yhteen.

Enkä mä tossa sun mainitsemassa tapauksessa syyttäis sitä kolmatta osapuolta (niinku esim. sampio ilmeisesti tekisi) sillä kyllähän ihminen aina jonkun partnerin löytää jos on niin kova halu saada seksiä vieraalta ihmiseltä.

Ei nyt kannata lähteä laittamaan sanoja suuhun. Mun pointtini on ollut se, että myös sillä kolmannella pyörällä on vastuunsa, mutta toki se vaihtelee suuresti tilanteen mukaan. En minä sitä lähtökohtaisesti syytä siitä, että sotkee avioliiton ja ajaa lapset sillan alle.

Ehkä jos en olis pettäny niin oltais vieläkin yhdessä ja riuduttais paskassa suhteessa josta kumpikaan ei vaan uskaltais lähteä pois?

Niin, tai sitten olisitte puhuneet asioista ja olisitte edelleen yhdessä. Tai ette olisi. Tai jos et olisi pettänyt, olisit voinut ostaa pari lottoriviä kotimatkalla ja olisit nyt 1/15000000 todennäköisyydellä miljonääri.

 

[Dev]

Tähän väliin vähän omaa tilannetta.

Oltiin tänään kahvilla ja eihän se ihan näin mennyt. Tilaisuus olisi kyllä tullut sanoa jotain, mutta en kertakaikkiaan pystynyt. Tuntui jotenkin niin helvetin väärältä. Itseasiassa tämä sama efekti käy aina mulla, kun olen hänen seurassa. Tekisi mieli jotain sanoa, mutta sitten sitä rupee miettimään asioita ja ei vaan pysty. Varattu nainen, on varattu nainen. Pitäis vaan unohtaa koko mimmi ja tähytä vapaille markkinoille. Helpommin sanottu kuin tehty.

Oli tämän kyseisen naisen kanssa kuukauden verran ihan hiljaista molemmin puolin ja tavallaan rupesi jo pikkuhiljaa unohtumaan koko mimmi. Otti kuitenkin muutama päivä sitten yhteyttä ja nopeasti siinä sovittiin, että käydään joku päivä kahvella. Eilen sitten nähtiin ja taas kerran meinasi lähteä jalat alta, kun se sieltä käveli vastaan. Uskomattoman hyvännäköinen nainen.

Siinä sitten parisen tuntia juteltiin kahvikupposen ääressä ja juttua riitti vaikka muille jakaa. Kertoi myös, että ei ole viime aikoina pitänyt paljoa kenenkään yhteyttä, syy lienee se, että hänellä meni lopulta poikki sen kundikaverin kanssa ja nainen ite jätti hänet. Sen jälkeen ei ole paljoa mikään kiinnostanut.

Ite tulin sitten siihen tulokseen, että mulla hajoaa pää jos en sano jotain, joten niinpä sitten selitin sille, että mulla on ollut jo pidemmän aikaa jonkinnäköisiä intressejä häntä kohtaan. Hän ei kerinnyt itse kuitenkaan mitään ihmeempiä sanoa, kun piti lähteä. Hymyili kuitenkin kovasti. Aika näyttää miten käy, odotuksia en pidä korkealla. En ikinä.

Täytyy kyllä antaa itelle pientä noottia siitä, että ajoitin tuon kertomisen kyllä aika vituilleen. Suurin piirtein siinä kohtaa kun oltiin lähdössä eri suuntiin. Oli lähellä ettei käynyt taas sitä "en saa suutani auki" ilmiötä. Niinpä tuli mentyä vähän paniikkiin, että nyt on tehtävä jotain.

Ensimmäinen nainen, joka saa ihan tosissaan perhoset lentelemään vatsassa.

 

[Nume]

Viimeinen avautuminen exästä oma-aloitteisesti. Kaksi viikkoa eron jälkeen hänellä on ollut jo uusi mies, jonka kanssa nyt jo käytännössä seurustelee. Näköjään minusta on välitetty ihan helvetisti, toisaalta tuo kertoo mun mielestä kypsymättömyydestä. Mulla ei oikeasti olisi pokkaa alkaa seurustelemaan pari viikkoa suhteen poikkimenemisen jälkeen, kun yhdessä on oltu kuitenkin jotain 1,5vuotta. En ymmärrä. Tein päätelmän omien kokemuksieni pohjalta. Mustasukkaiset naiset haluavat heti uuden ihmisen elämäänsä. He eivät kestä olla yksin ja heillä on pakottava tarve löytää joku muu. Ja aivan varmasti mustasukkaisuus jatkuu seuraavassakin suhteessa, onnea vaan.

Ainakin nyt on hyvä, kun voi vaan vihata eikä tartte enää miettiä mitään positiivista, omapahan on vikansa. Ahdistaa vaan nyt ekaa kertaa kunnolla eron jälkeen. Enkä mä ole mustasukkainen, on vaan niin petetty olo, koska tottakai mietin, että tuo mies on ollut kuvioissa jo pitempään.

 

[Tadu]

Enkä mä ole mustasukkainen, on vaan niin petetty olo, koska tottakai mietin, että tuo mies on ollut kuvioissa jo pitempään.

Samanlainen tilanne oli itsellänikin pari vuotta sitten. Aivan varmasti kyseisellä naisella on ollut jotakin peliä tuon uuden miehen kanssa pidempään, ikävä kyllä. Hyvin todennäköistä on myös, että hän palaa itkien sinun luoksesi, koska "tajuaa sinun olevan se oikea". Älä missään tapauksessa sorru. Ei ole sinun arvoisesi ja satutat itseäsi vain lisää.

Mielestäni kaikista terveintä on käsitellä mennyt suhde ja ero itsekseen, pohtia ja päästä rauhassa yli. Kun siirtyy suoraan uuteen kumppaniin ei tule ajateltua mitä itse tuli tehtyä huonosti, eikä näin ollen tule "kehitystä" ihmisenä. Ihmisenä kehittyminen on mielestäni tärkeää, koska kehityttyään pystyy nauttimaan elämästä enemmän.

Paljon voimia sinulle. Älä tuhlaa liikaa energiaa exäsi vihaamiseen. Ei sekään auta ketään ja tuo vain hetkellistä mielihyvää. Tapaa kavereita, keskustele heidän kanssaan, urheile tai tee mitä tahansa mistä pidät. Se oikeasti auttaa ja tekee hyvää.

Omia ajatuksiani.

 

[Ted Raikas]

Kaksi viikkoa eron jälkeen hänellä on ollut jo uusi mies, jonka kanssa nyt jo käytännössä seurustelee. Näköjään minusta on välitetty ihan helvetisti, toisaalta tuo kertoo mun mielestä kypsymättömyydestä. Mulla ei oikeasti olisi pokkaa alkaa seurustelemaan pari viikkoa suhteen poikkimenemisen jälkeen, kun yhdessä on oltu kuitenkin jotain 1,5vuotta. En ymmärrä.

Samaa on koettu. Eli ero ja sitten n. kuukauden päästä siitä saa tietää, että on joku ukko tullut toisella kuvioihin. Vielä myöhemmin saa tietää, että oli jo jollain tasolla kuvioissa heti samalla viikolla kun se meidän ero tuli, vaikka jutuista sai alkujaan käsitystä, että siinä oli sitä "väliä" enemmän. Vielä tarkemmin ottaen olivat tutustuneet jo kun tämä neitokainen oli vielä suhteessa minun kanssani. Tuskin pettämistä tapahtui, mutta molemminpuolista ihastumista kyllä. Se oli vaan hauskaa, miten se totuus tuli sieltä vähitellen esiin.

Kyllähän tuon koko tapahtumasarjan valkeneminen oli iskua iskun perään. Siitä nyt toki vuosia jo ja tuo kyseinen ihminen ei enää kiinnosta tippaakaan. Lähinnä sitä, että et ole yksin noiden juttujen kanssa ja olen itse myös sellainen, että eron jälkeen ei toinen ihminen juuri sillä hetkellä nappaa. Täytyy tietysti todeta, että olen ollut jätetty osapuoli aina, joten ei ole ehtinyt sitä tunteiden kuolemista toista kohtaan tapahtua. Kenties jos itse olisin se jättävä osapuoli, niin joku toinen nainen olisi jo siinä tapauksessa kiikarissa.

Aika valitettavan yleinen syy eroon on kyllä se, että joku toinen ihminen ruvennut kiehtomaan sen hetkistä kumppania enemmän.

 

[Nume]

Kiitos Tadu ja Ted Raikas ajatuksistanne, paljon hyviä pointteja tuli teiltä ja urheilemaan alan kyllä heti kun se on mahdollista, tiedän että se on todella suuri henkinen voimavara itselleni kun harrastaa liikuntaa ja oma mieli on paljon paremmalla tolalla, kun on fyysisesti hyvässä kunnossa. Ja on todella hyvä oikeasti, että täällä saa avautua kun omat kaverini eivät oikein osaa näissä asioissa auttaa. Tuntuu nyt, että kun kirjoittaa niin tuska vaan kasvaa sisälläni, mutta kun on saanut kirjoitettua sen pois niin helpotus iskee lähes välittömästi.

En itsekään tuohon pettämiseen usko, mutta ei varmasti ole tuo mies yhtäkkinen löytö, vaan varmasti on vaikuttanut exäni päätökseen erota. Satuttaa myös se, että hän oli vannomassa ettei varmasti ota ketään pitkään, pitkään aikaan eikä kukaan mies kiinnosta jne. Itse en tuollaista edes kysynyt, se tuli häneltä itseltään ihan puhtaasti ja ajattelin silloin, että se tekee erosta paljon helpomman kun voi rauhassa tunteet kuolla pois.

Itse olen päätöksen tehnyt, että en ihan varmasti enää anna yhtään mitään mahdollisuutta meidän tulevaisuudelle, tuo oli niin julma puukotus selkään. Mietin silloin aiemmin kun erottiin, että kun muutan hänen paikkakunnalleen tässä kesällä niin kaikki voisi vielä periaatteessa muuttua, mutta tämä oli ihan viimeinen niitti arkkuun. Myöskin ihan tuo urheilun seuraaminen ja omien kavereiden kanssa oleminen oli niin minimaalista hänen takiaan, että te olette saaneet minun silmäni kunnolla auki. Hän ihan hyvin voi alkaa kaipailemaan minua takaisin, mutta siinäpähän saa yrittää. Tästä meidän suhteesta voisi kirjoittaa vaikka kirjan, että mistä kaikista asioista hän on minua epäillyt ja miten hänen mielestään olen ollut kusipäinen valehtelija, kun esim. en ensimmäisellä kerralla muistanut, että olin juonut laivalla 3kaljaa. Sanoin hänelle vahingossa, että yhden bussissa ja kaksi laivalla. Siitä se jaksoi aina marmattaa, että miten minuun ei voi luottaa jne.

Kuulostan varmaan ihan tyhmältä ja alistetulta tuossa suhteessani, mutta en vaan tiedä mikä mua on pitänyt hänessä kiinni.. Tämä suorastaan kuulostaa naurettavalta näin jälkikäteen. Tuntuu, että vuodessa ihminen tässä kaksikymppisenä kasvaa aika paljon henkisestikin tai nyt oikeasti ymmärrän, että ei tällaisesta olisi voinut tulla yhtään mitään. Tai no toiset kasvaa ja toiset ei ;)

 

[Tadu]

Kuulostan varmaan ihan tyhmältä ja alistetulta tuossa suhteessani, mutta en vaan tiedä mikä mua on pitänyt hänessä kiinni.. Tämä suorastaan kuulostaa naurettavalta näin jälkikäteen. Tuntuu, että vuodessa ihminen tässä kaksikymppisenä kasvaa aika paljon henkisestikin tai nyt oikeasti ymmärrän, että ei tällaisesta olisi voinut tulla yhtään mitään. Tai no toiset kasvaa ja toiset ei ;)

Tyhmältä ehkä hieman, mutta rakastuneena sitä tekee tyhmiä asioita. ;) Samanlaista se allekirjoittaneellakin oli. Varmaan sitä pitää olla huonossa suhteessa kerran, jotta osaa myöhemmin arvostaa hyvää suhdetta ja oppii ymmärtämään sopiiko toisen ihmisen kanssa yhteen.

Exäsi kuulostaa kyllä todelta "kehittymättömältä" ja en usko hänen pystyvän kenenkään kanssa tasapainoiseen suhteeseen. Sun pitää olla tyytyväinen, että se meni poikki. Oma exäni oli myös todella mustasukkainen ja hänkin siirtyi lennosta suoraan seuraavaan suhteeseen. Jännän samanlaista. Kaippa se liittyy jotenkin huonoon itsetuntoon, ja on tarve saada hyväksyntää jatkuvasti.

 

[ace]

Olen ilmeisesti hieman vanhempi kuin nimimerkki Nume, mutta hieman samankaltainen tilanne oli minullakin edellisessä suhteessani.

Tein alusta asti selväksi, että olen paljon pois kotoa jääkiekon takia ja myös seuraan paljon otteluita penkkiurheilijana. Kotoa poissaoloni hän hyväksyi ihan suhteen loppumetreille asti ja aika hyvin sain opetettua että katson kaikki tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat ottelut tv:stä. Toki paljon jätin matseja katsomatta ja tein myönnytyksiä muissa asioissa.

Kun suhteemme läheni loppuaan ja pikkuhiljaa välimme alkoivat kehittyä huonompaan suuntaan, hän kaivoi aina tämän jääkiekko-kortin esiin riidoissamme. "Tiesin että jääkiekko on sinulle tärkeää, mutta onko se todella tärkeämpää kuin minä?" ja "Ethän sä ole koskaan edes kotona!" olivat lauseita mitä sain kuulla enemmän ja enemmän.

Suhde katkesi lopulta ihan muista syistä ja minä olin jättävä osapuoli. Hieman jäi kuitenkin mietityttään että oliko hän pitänyt näitä asioita sisällään koko 4-vuotisen suhteemme ajan, vai käyttikö näitä vain aseenaan riitatilanteissa. Olen oppinut muissakin suhteissa sen, että kaikki mitä suustasi päästät, saatetaan kääntää sinua vastaan naisen toimesta. Myös ne positiiviset asiat mitä olet sanonut.

Niinpä hieman kyynisesti suhtaudun tuohon, että on PALJON naisia, jotka antavat harrastaa/katsoa jääkiekkoa tms. Ehkä olen kuitenkin väärässä ja minun kohdalle on vain osunut niitä kusipää-akkoja.

Ero otti koville, vaikka jättävä osapuoli olinkin, mutta sen jälkeen on kirkastunut, että oli todella hieno asia päästä ahdistavasta suhteesta pois. Olen samaa mieltä myös Nupen tapauksessa ja toivon että osaat itsekkin ajatella asian näin.

Tällä hetkellä naisasioissa on aika hiljaista. Jotain pientä erään kanssa, mutta siitä tuskin kehittyy mitään vakavampaa. Aika erakkona olen elänyt viimeiset puolitoista vuotta ja nyt alkaa ehkä tuntumaan siltä, että johonkin vakavampaankin olisi haluja. Pitää siis ottaa itseä niskasta kiinni ja lähteä katsomaan mitä kaikkea kesäinen kaupunki tällä rintamalla tarjoaa. Vakavasti tai vähemmän vakavasti.

 

[JypFabu]

En itsekään tuohon pettämiseen usko, mutta ei varmasti ole tuo mies yhtäkkinen löytö, vaan varmasti on vaikuttanut exäni päätökseen erota. Satuttaa myös se, että hän oli vannomassa ettei varmasti ota ketään pitkään, pitkään aikaan eikä kukaan mies kiinnosta jne. Itse en tuollaista edes kysynyt, se tuli häneltä itseltään ihan puhtaasti ja ajattelin silloin, että se tekee erosta paljon helpomman kun voi rauhassa tunteet kuolla pois.

Kannattaa sun huomioida kuitenkin, että exäsi on voinut olla hyvinkin vilpitön puheessaan. Usein vaan käy niin, että erokipuiluihin toimii apuna niin sanottu laastarisuhde, jolla tuskin on tulevaisuutta tai sen suurempaa merkitystä. Kuuluu vaan yhteen vaiheeseen erosta toivuttaessa. Ero ei koskaan ole helpompi kuin se on, eikä vaikeempikaan, koko paketti on nieltävä, kuinka ja missä järjestyksessä, on sitten yksilöllistä. Kyllä se siitä lutviutuu ja päivä paistaa taas, ellei satu sadepäivä.

 

[Nume]

Kyllä se siitä lutviutuu ja päivä paistaa taas, ellei satu sadepäivä.

Tänään taas välillä on tullut tummia hetkiä, mutta sitten kun alkaa miettimään, että miksi edes murehdin kun on erottu kuitenkin ja että molemmilla pitää elää omaa elämää.. Ja sekin vielä, että minä olin myös aktiivinen siinä eroamispäätöksessä, enkä halunnut enää jatkaa. On tavallaan vähän itsekästä nyt miettiä, ettei sillä saisi olla ketään muuta. Tietenkin sitä vaan miettii, että oliko se mies jo silloin kuvioissa jne. Ja kyllähän tämä todella nopealla aikataululla on tapahtunut, omasta mielestäni liian nopeasti. Olen miettinyt, että olisiko nämä fiilikset kuitenkin tulleet, vaikka olisi mennyt aikaa kuukausi eteenpäin tai vaikka vuosi ja oltaisiin kavereina oltu silloin. Olisinko silloinkin kokenut henkisen kolauksen, kun hänellä onkin toinen.. Ja tosiaan en ole häntä uskaltanut syyttää, koska hän on voinut löytää sen miehen tosiaan vasta eron jälkeenkin. Vain hän tietää enkä halua alka kyselemäänkään, ei tee mieli olla yhtään missään yhteydessä ja kaverihaaveetkin romuttuivat kertaheitolla.

Mutta kyllä nyt on paljon parempi mieli ja tänään menen katselemaan pesäpalloa ja muuta mukavaa niin ihan varmasti mieli tästä parantuu koko ajan! En usko, että kovin montaa päivää tässä toipumisessa menee, tämä on vähän ollut niinkuin viimeinen tajuaminen, että me on erottu ja sillä hyvä. Meidän näkemisissä oli kuukauden taukoja välillä, kun seurusteltiin niin hetkittäin en edes tajunnut, että on erottu. Ajattelin tätä vaan luonnollisena taukona, jolloin ollaan vähemmän tekemisissä niin nyt tämä voi olla sitten se kovempi paikka.

Kiitos tuesta ihan jokaiselle kirjoittajalle! :)

 

[Sphinx]

Kävinpä tavallaan treffeillä erään tyttösen kanssa, joka ajatteli aiemmin olevansa täysin lesbo. Nykyään ilmeisesti miehet ovat alkaneet viehättämään enemmän, koska kuulemma "naiset ovat ihan helvetin vaikeita ihmisiä."

 

[Nume]

Kävinpä tavallaan treffeillä erään tyttösen kanssa, joka ajatteli aiemmin olevansa täysin lesbo. Nykyään ilmeisesti miehet ovat alkaneet viehättämään enemmän, koska kuulemma "naiset ovat ihan helvetin vaikeita ihmisiä."

Nyt kun tätä miettii niin sullahan on hyvät mahdollisuudet vaikka mihin! ;D

Ei vaan onnea matkaan ja sun pitää olla varmasti aika houkutteleva mies, kun saat lesbonkin kääntymään heteroksi tai ainakin bi-seksuaaliksi!

 

[Worrell]

Samaa on koettu. Eli ero ja sitten n. kuukauden päästä siitä saa tietää, että on joku ukko tullut toisella kuvioihin. Vielä myöhemmin saa tietää, että oli jo jollain tasolla kuvioissa heti samalla viikolla kun se meidän ero tuli, vaikka jutuista sai alkujaan käsitystä, että siinä oli sitä "väliä" enemmän. Vielä tarkemmin ottaen olivat tutustuneet jo kun tämä neitokainen oli vielä suhteessa minun kanssani. Tuskin pettämistä tapahtui, mutta molemminpuolista ihastumista kyllä. Se oli vaan hauskaa, miten se totuus tuli sieltä vähitellen esiin.

Been there done that. Ex-avokillani oli aikanaan peliä jonkun toisen miehen kanssa hyvän tovin ennen kuin erottiin. Näin jälkikäteen sitä huvittaa, että kuinka naivi sitä rakastuneena osaa olla, eikä heti tajua tarttua johonkin mieltä painavaan asiaan. Tuo nainen piti tiiviisti yhteyttä nykyiseen kihlattuunsa täysin silmieni edessä enkä tajunnut ottaa asiaa puheeksi. Huvittavaa sinänsä sekin, että nainen ei erotessamme eikä myöhemminkään koskaan myöntänyt, että hänellä on vispilänkauppaa menossa toisen kanssa. Tiesin sen ja kysyin asiasta suoraan, mutta ei hän sanonut siihen halaistua sanaa. Exä muutti nykyisen kihlattunsa luo toiseen kaupunkiin samantien ja kihloihin olivat menneet kahden kuukauden sisällä tästä. Eivätkä nämä olleet ikinä livenä toisiaan nähneet sitä ennen. Ns. Fyysisestä pettämisestä siis ei ollut kyse. Ihmisen mieli on näköjään joskus aivan käsittämätön... Ei pystyisi meikäläinen moiseen.

Tuolloin eron aikana oli aika petetty olo. Mutta kun sitten tosiaan tajusin, että ex-naiseni oli löytänyt toisen ja pelaillut pelejä selkäni takana, niin oli kyllä lopulta helpottunut olo, kun pääsin tuollaisesta petturista eroon. Parin kuukauden jälkeen exän tekemiset eivät liikuttaneet enää pätkääkään.

Mitä tulee nykyiseen naistilanteeseeni, niin hyvin menee. Noin 10-11 kuukauden sinkkuilun jälkeen löysin naisen ja tässä ollaan about kolme kuukautta tapailtu todella tiiviisti.

 

[Kulkija]

Harva parisuhde kaatuu pettämiseen. Yleensä - ei tietenkään aina - noissa tapauksissa suhteella on jo ennen pettämistä vain minimaaliset selviämismahdollisuudet. Empiirisen tutkimuksen perusteella etenkin naisista vain harva pettää, ellei suhde ole jo loppuvihellystä vaille pelattu.

Tällä en silti tarkoita, että pitäisin varatun panemista kovin ylevänä toimintana.

* * * * *
"

Eli voitko vahvistaa käsitykseni siitä, että etenkin naiset käyttävät tuota pettämistä eräänlaisena keinona ettei itse joutuisi olemaan se kuka viheltää pelin poikki. Omalla kohdalla käynyt tuolla tavalla ja parilla kaverilla. Eli pettämisen jälkeen, jos mies haluaakin antaa anteeksi nainen viheltää sen pelin poikki hetken kulttua?


Jatketaan samaa rataa sitten, kun aloitettiin. Itselle kävi tässä samassa suhteessa myös niin, että nainen tahtoi elää yksin ja omaa elämää. Alle kuukausi ja hän jo tapailee/seurustelee uuden kanssa. Huvittavinta tuosta teki se, että suhteen aikana ja heti suhteenloputtua "vannoi" miten hän tahtoo olla yksin, koska olin tärkeä ja plaaplaaplaa. Tunteet sen jälkeen, kun sain kuulla, oli jotain käsittämättömiä. "Välittikö hän minusta paskan vertaa" oli mieti joka pyöri ajatuksissa hyvin useaan otteeseen. Kertooko tuo sitten kypsymättömyydestä vaiko mistä. Muuten toki tämä nainen suhtkypsä oli ja minä olin se suhteen pentu. Luulin noiden jääneen sinne yläasteelle, jolloin suhden pituus oli max 2kuukautta, mutta monta vuotta myöhemmin ja suhteetkin kestävät huomattavasti pidempään. Sitä ene ymmärrä.

 

[Jeepeli]

Päivitänpä omaakin tilannetta, jos ei muuten, niin että voin itse myöhemmin lueskella. Aiemmin kerroin tilanteeni, en sitä enää selitä.

Nyt on tullut tuskallisen selväksi, ettei yhteistä tulevaisuutta ex-vaimon kanssa ole. Hän ei vain näe mahdollisena paluutamme yhteen. Sattuu niin saatanasti mutta minkäs teet, selvittävä on. Tunti kerrallaan. Välillä menee paremmin, jos pystyy olemaan ajattelematta liikaa. Välillä tuntuu, etten jumalauta tästä selviä vaikka kuinka yritän. Ex tapailee jotain kollia ja se varsinkin tuntuu aivan hirveälle, varsinkin kun juuri sanoi, ettei voi pitkään aikaan mitään miesjuttuja edes ajatella, koska on itsekin niin rikki. Itsestä tuntuu, etten koskaan voi tuntea mitään ketään naista kohtaan - enkä halua, en halua tuntea tätä paskaa enää koskaan. Näkyy seuraa aina yhdeksi yöksi riittävän, niin mennään niillä eteenpäin. Levätään ja mennään eteenpäin, kuten Jutila sanoisi.

Onneksi juuri nyt tuntuu, että selviän varmasti. Hajanaisena mutta selviän. Eikä niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Olen alkanut rääkkäämään itseäni kunnolla. Joka ilta vedän kunnon hien pintaan punnertamalla, painoja nostamalla, lenkillä jne. Se on jo jotain läskiltä, joka ei ole tehnyt MITÄÄN yli kymmeneen vuoteen. Tuntuu, että se vie ajatukset pois, kun on kroppa pirun kipeä, ei se kipeä sydän tunnu koko ajan.

Linkki vie aiempaan kirjoitukseeni.

 

[Sphinx]

Ei vaan onnea matkaan ja sun pitää olla varmasti aika houkutteleva mies, kun saat lesbonkin kääntymään heteroksi tai ainakin bi-seksuaaliksi!

Haha, no en ole oikeastaan hänestä kiinnostunut sillä tavalla tai muutenkaan, tulipa nyt vaan tavattua. Ja tuo "kääntyminenkin" oli tapahtunut jo pari vuotta sitten, joten en voi ottaa siitä mitään ansiota itselleni.

 

[Vanha Len]

Päivitänpä omaakin tilannetta, jos ei muuten, niin että voin itse myöhemmin lueskella.

Mä päivitän myös, että voi joskus lukea.

Eli 17 vuotta aviossa ja runkkaan.

 

[vilperi]

Eräs työkaverini on sinkku. Naispuoleinen.

Olen hulluna häneen. Täytyisikö minun kertoa se hänelle, vaikka se tekisikin työn teostani vaikeaa? Siis, jos hän vastaisi kosiskeluuni negatiivisesti?

Vaikeita nämä tapaukset, kun on ihastunut työkaveriinsa. Oikeastaan olin siihen jo pihkassa viime kesänäkin. Nyt se perkele tuli takaisin. Heh

 

[Tadu]

Eräs työkaverini on sinkku. Naispuoleinen.

Olen hulluna häneen. Täytyisikö minun kertoa se hänelle, vaikka se tekisikin työn teostani vaikeaa? Siis, jos hän vastaisi kosiskeluuni negatiivisesti?

Vaikeita nämä tapaukset, kun on ihastunut työkaveriinsa. Oikeastaan olin siihen jo pihkassa viime kesänäkin. Nyt se perkele tuli takaisin. Heh

Ehkäpä kannattaa sutjakkaasti pyytää naista vaikkapa ulos bisselle, pelaamaan bilistä tai tylsästi kahville. Uskoakseni harva nainen kuitenkaan innostuu jos hänelle pelkkä työkaveri yhtäkkiä kertoo olevansa hulluna häneen. Toisaalta, eipä niistä tiedä.

 

[Killeri]

Mä päivitän myös, että voi joskus lukea.

Eli 17 vuotta aviossa ja runkkaan.

Samalla linjalla....... "parisuhteen" kaikki muut asiat kuuluu ilman muuta molemmille, mutta seksi ei ilmeisesti.... Olen ilmoittanut, etta selibaatissa en aio elää, mutta eipä korviaan liikauta. Kai se sitten on vaan pakko käydä vieraissa kun kotona ei saa.... Tylyä, mutta totta.

 

[thego]

Omasta tilanteesta sen verran, että tämän Helsingin naisen kanssa olen jutun pistänyt ikään kuin "jäähylle". Livenä nähtiin nyt kun oli Tampereella käymässä ja sama kemia tuntu edelleen olevan ilmassa. Muuten hän onki jotenki tosi etäinen, ellei jopa kylmä. Eikä oo mitään myönnytyksiä vielä tehnyt tän jutun eteen. Ite olen yrittäny ehdottaa et tulisin hänen luo omilla vapailla tai sit toisinpäin, mut joka kerta tulee aina jotain tekosyitä. Tuntuu ylipäätään et mun pitäis tehdä kaikki tän jutun eteen.. Ja kyseinen nainen on kyllä sen verran hyvä pakkaus etten paljoa yllättyis vaikka siellä ois hieman kusi noussu päähän. Niin ja tää jäähy nyt tarkoittaa sitä etten ite ota mitään yhteyttä tai yritä järjestää yhteistä aikaa. Ehkä se sit tajuaa et senki pitää jotain tehdä tai sit tää juttu vaan oli tässä..

Itseasiassa mulla onkin jo treffit sovittuna erään Tampereella asuvan yksinhuoltajan kanssa. Vaikuttanu näin alkuun tosi mukavalta ja mielenkiintoiselta tyypiltä ja oon jopa vähän innoissani kun pitkästä aikaa pääsee ihan oikeille treffeille :-D

 

[Nume]

Enkä mä ole mustasukkainen, on vaan niin petetty olo, koska tottakai mietin, että tuo mies on ollut kuvioissa jo pitempään.

Sanoin sille nyt kaiken ihan suoraan ja kiertelemättä ja kaartelematta. Tuli selville, että hän on tuntenut sen miehen noin 6vuotta ja nyt vasta on tunteet syttyneet. Minä uskon häntä. Tai niinku hän olisi voinut sanoa ihan varmasti suoraan, jos olisi ollut juttua jo meidän aikaan.

Hyvästeltiin toisemme hyvässä hengessä ja korostin koko ajan, että haluan että niillä on hyvä olla enkä halua aiheuttaa mitään mustasukkaisuutta suhteeseen. Hänkin pyysi anteeksi jne. Vaikutti, että oli oikeasti pahoillaan kaikesta tästä kärsimyksestä. Sain moniin kysymyksiin vastauksia. Oli ne sitten valheellisia tai oikeita, niin silti sain vastaukset ja näillä mennään. Enää vähään aikaan en aio yhteydessä olla häneen, ja nyt on ollut tänä päivänä todella hyvä fiilis itselläni. Minä nautin elämästäni nyt hetkittäin paljon, vaikka välillä tuleekin pahoja ajatuksia. Pitänee itselläkin alkaa nauttia sinkkuudesta ja ottaa ilo kesästä ja silmänruoasta. Mitään vakavaa tuskin kenenkään kanssa on tulossa, en siihen vielä pystyisi, mutta pää pystyssä kohti uusia pettymyksiä! Ja kovimmat pettymykset on varmasti takanapäin niin täältä pohjalta on hyvä ponnistaa, kun huomaa sen miten koko ajan alkaa ajatukset olemaan positiivisempia ja elämä alkaa hymyillä. Epäilin, että itselläni oli jonkunlaista masennusta (väärä sana, mutta en tiedä parempaakaan) tuossa melkeen puolisen vuotta, en tiedä mistä se johtui tarkalleen, mutta nyt minulla on ollut virtaa ihan kauheasti ja pystyn nukkumaan paljon enempi kuin ennen heräämättä jne. ja tuntuu, että nyt parin kuukauden ajan kun on ollut paljon enempi omaa aikaa niin on mieli ollut paljon valoisampi niin kenties se syy on löytynyt siihen valtavan pahaan oloon. On ollut jännä seurata itseään nyt, kun kuitenkin tuo ero otti koville ja koko ajan on päässyt ylemmäs ja ylemmäs.

Ex tapailee jotain kollia ja se varsinkin tuntuu aivan hirveälle, varsinkin kun juuri sanoi, ettei voi pitkään aikaan mitään miesjuttuja edes ajatella, koska on itsekin niin rikki. Itsestä tuntuu, etten koskaan voi tuntea mitään ketään naista kohtaan - enkä halua, en halua tuntea tätä paskaa enää koskaan.

Itsellä on aivan samat ajatukset. Varsinkin tuo, että tuntuu ettei voi tuntea enää mitään syvällistä ketään naista kohtaan ja pelottaa se, että entä jos oikeasti antaisi kaikkensa jollekin naiselle niin taas vetästäisiin matto jalkojen alta..

Tuntuu vähän pahalta avautua, kun vertaa teitä minuun, joilla on perhe ja kaikki ja olette eronneet. Hyvänä esimerkkinä Jeepeli. Teidän tuskaanne en voi varmasti edes käsittää. Tätä ei varmasti voi edes verrata siihen, mutta tämä oli minun omassa maailmassani iso juttu. Ja älkää vihaantuko, että tuo teini täällä taas avautuu, kun ei se vittu edes tiedä mistään mitään. Tämä on vaan ollut minulle helppoa, kun on saanut purkaa tuntojaan anonyymisti. Puhukaa te muutkin, ketkä olette ihan oikeasti eronneet avioliitosta, se ihan varmasti auttaa.

 

[Dark Heart]

Omasta tilanteesta sen verran, että tämän Helsingin naisen kanssa olen jutun pistänyt ikään kuin "jäähylle". Livenä nähtiin nyt kun oli Tampereella käymässä ja sama kemia tuntu edelleen olevan ilmassa. Muuten hän onki jotenki tosi etäinen, ellei jopa kylmä. Eikä oo mitään myönnytyksiä vielä tehnyt tän jutun eteen. Ite olen yrittäny ehdottaa et tulisin hänen luo omilla vapailla tai sit toisinpäin, mut joka kerta tulee aina jotain tekosyitä. Tuntuu ylipäätään et mun pitäis tehdä kaikki tän jutun eteen.. Ja kyseinen nainen on kyllä sen verran hyvä pakkaus etten paljoa yllättyis vaikka siellä ois hieman kusi noussu päähän. Niin ja tää jäähy nyt tarkoittaa sitä etten ite ota mitään yhteyttä tai yritä järjestää yhteistä aikaa. Ehkä se sit tajuaa et senki pitää jotain tehdä tai sit tää juttu vaan oli tässä.. Itseasiassa mulla onkin jo treffit sovittuna erään Tampereella asuvan yksinhuoltajan kanssa. Vaikuttanu näin alkuun tosi mukavalta ja mielenkiintoiselta tyypiltä ja oon jopa vähän innoissani kun pitkästä aikaa pääsee ihan oikeille treffeille :-D

Heh ei helvata, meillä on pakko olla sama nainen kiikarissa :D. No en tiedä aika moni nainen vaan taitaa käyttäytyä noin, eri syistä.

Noi tekosyyt - ne on aika tuttua kauraa. Nainen ei oo joko kiinnostunu tai esittää vaikeasti tavoiteltavaa. Tai sitten taustalla on vaan joku toinen mies, kun naiselle ei yhtäkkiä tapaamiset enää sovi, vaikka ennen ois miten hyvin tultu toimeen. Ja toi, että joutuu itse aina ottamaan yhteyttä on myös varsin perseestä, tulee vääjäämättä olo haluaako se toinen edes olla missään tekemisissä. Sun kannattaa ehkä tehdä toi nainen tietoiseksi siitä, että sulla on vientiä muuallekkin. Yleensä toi laukasee noi "vaikeaa esittävät" aloitteellisemmaksi. Tai no vittuako minä neuvomaan, kun ei nää omatkaan naiskuviot oo taas yhtään missään. Ei näy kesäheiloja ei :D.