Naisasiat

[Nume]

Miten teidän naisenne ovat suhtautuneet jääkiekkoon ja sen katsomiseen? Oma kaukosuhteeni sai sinetin, kun ensin oli SM-liigan playoffit ja sitten MM-kisat ja katsoin ne pelit mitkä kiinnosti, en katsonut lähellekään kaikkia pelejä, mutta se oli riidan aiheena lähes päivittäin. Selitin, että kisat ovat vasta vuoden päästä jne. Silti hän koko ajan kyseli, että onko jääkiekko tärkeämpää kuin hän. Vastauksella ei ollut ikinä mitään merkitystä. Luulen, että se oli alkusoittoa erolle.

Onko maailmassa naisia, jotka ymmärtäisivät miehen himon jääkiekkoa ja urheilua kohtaan? En kuitenkaan haluaisi naistenkaan takia lopettaa urheilun seuraamista.

Voin kuulostaa itsekkäältä paskiaiselta, mutta tämä asia korpeaa minua kyllä.

 

[Mace]

Onko maailmassa naisia, jotka ymmärtäisivät miehen himon jääkiekkoa ja urheilua kohtaan? En kuitenkaan haluaisi naistenkaan takia lopettaa urheilun seuraamista.

Voin kuulostaa itsekkäältä paskiaiselta, mutta tämä asia korpeaa minua kyllä.

Sellaisia naisia on paljonkin, heistä käytetään termiä aikuinen nainen. Käytännössä tuo aikuisuus tarkoittaa sitä, että henkilö ymmärtää toisella olevan myös niitä omia kiinnostuksen kohteita ja hyväksyy ne itsestäänselvinä asioina. Lisäksi se tarkoittaa sitä, ettei henkilön itsetunto perustu siihen, valitseeko kumppani jossain tietyssä, täysin arkisessa tilanteessa hänen vai harrastuksensa tarjoaman seuran.

 

[Creed Bratton]

Onko maailmassa naisia, jotka ymmärtäisivät miehen himon jääkiekkoa ja urheilua kohtaan? En kuitenkaan haluaisi naistenkaan takia lopettaa urheilun seuraamista.

Voin kuulostaa itsekkäältä paskiaiselta, mutta tämä asia korpeaa minua kyllä.

Naurettavaa paskaa ex-naiseltasi. Ei ainakaan oma tyttöystäväni valita lainkaan vaikka SM-liigaa seuraankin ja MM-kisoja katsottiin/juhlittiin yhdessä. Toisekseen todella säälittävää lähteä horisemaan jotain "Merkitseekö jääkiekko enemmän kuin minä"-lätinöitä. Hyvä kun erosit.

 

[Nume]

Kiitos molemmat! En menetä siis toivoani vaan seuraavan naisen on ymmärrettävä tämä asia. Ja en ota kyllä sellaista, jolla ei ole mitään muuta tekemistä kuin kyhjöttää yksin kotona. Silloin varmasti saa itsekin nauttia omista harrastuksistaan siinä sivussa, kumpikin. Minulla vaan on joku ihmeellinen taito saada mun tyttöystäväni mustasukkaisiksi ja omistushaluisiksi, vaikken ikinä ole pettänyt tms. Varmaan myöskin nuoruus vaikuttaa siihen.. Tai sitten olen vaan liian ihana? :D

 

[Trenchtown]

Hyvä kun erosit.

No todellakin. Mä elän parisuhteessa, eikä vaimokkeella ole mitään valitettavaa siitä, että olen intohimoinen penkkiurheilija. Sm-liiga, Veikkausliiga, Mestarien liiga, Valioliiga, NHL, you name it. MM-kisoja katseltiin yhdessä ja itse asiassa niin myös viime yön 6. finaalia. Ei häntä kiinnosta, että voittaako Bruins vai Canucks, jotain kommenttia antoi siitä, että peli näyttää hirmu paljon nopeammalta ja kovemmalta kuin MM-kisoissa. Tähän toki kuuluu se, että myös minä tingin jostain, eli että ihan kaikkia tarjolla olevia pelejä ei tarvitse katsoa. Tärkeimmät pelit kuitenkin poikkeuksetta. Olen ollut siinä uskossa, että suurinta osaa nykynaisista ei miehen penkkiurheilu niin kovasti häiritse ja hyvä niin.

 

[Puscutractori]

Miten teidän naisenne ovat suhtautuneet jääkiekkoon ja sen katsomiseen?

Mukavasti on suhtautunut. Vaimoni ei juuri jääkiekosta välitä, mutta käy kanssani katsomassa noin 1-2 peliä vuodessa. Hän sanoo, että ymmärtää hyvin, mikä jääkiekossa viehättää, muttei itse ole niin innostunut, että haluaisi käydä enemmän peleissä.

Ikinä ei ole tullut mitään sanomista peleissä käymisestä. Meillä on sellainen diili, että kumpikin saa vapaasti käyttää yhden illan viikossa omiin harrastuksiinsa ilman eritysiä neuvotteluita (olemme lapsiperhe, joten jommankumman on aina huolehdittava lapsesta). Enemmistäkin harrastamisista on aina saatu neuvotelluksi puolin ja toisin ihan kivuttomasti, joten hyvin on järjestely siltä osin toiminut.

 

[TQoFE]

Mikä on käsityksesi siitä, että heikkenevätkö lasten "selviytymismahdollisuudet" keskimäärin, jos pettämisen seurauksena lasten vanhempien parisuhde kariutuu ja lapsilla ei enää ole molempia vanhempia saman katon alla?

Harva parisuhde kaatuu pettämiseen. Yleensä - ei tietenkään aina - noissa tapauksissa suhteella on jo ennen pettämistä vain minimaaliset selviämismahdollisuudet. Empiirisen tutkimuksen perusteella etenkin naisista vain harva pettää, ellei suhde ole jo loppuvihellystä vaille pelattu.

Tällä en silti tarkoita, että pitäisin varatun panemista kovin ylevänä toimintana.

* * * * *

Miten teidän naisenne ovat suhtautuneet jääkiekkoon ja sen katsomiseen?

Hanki jääkiekkoa seuraava nainen?

Ne yleensä ymmärtävät ihan hyvin myös muun urheilun seuraamista. Pientä piruilua voi toki tulla, mutta ei kovin vakavissaan. Parhaassa tapauksessa ymmärrämme tuoda teille olutta kun katsotte formuloita tai potkupalloa tai jotain muuta yhtä typerää ;)

Silti hän koko ajan kyseli, että onko jääkiekko tärkeämpää kuin hän.

Tähän on olemassa vain yksi oikea vastaus: "Rakkaani, olet elämäni tärkein asia heti kun tämä matsi / sarja / mestaruus on ratkaistu."

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Silti hän koko ajan kyseli, että onko jääkiekko tärkeämpää kuin hän.

Kun tuollaista alkaa ilmetä useammin kuin noin yhden kerran ja vieläpä tosissaan lausuttuna, niin naisen kierrätykseen laittamista tulee viipymättä harkita. Hyvä että asia onkin kohdallasi jo loppuun käsitelty.

Jääkiekon voi muuten tuossa sitaatissa vaihtaa melkein mihin tahansa muuhun asiaan, ja neuvo on aina sama. Tuollaisia kyselevä nainen (tai mies) on potentiaalisesti sen tyyppistä seuraa, että suhteen voi ennakoida kuukahtavan hapenpuutteeseen.

 

[Lampinen]

Onko maailmassa naisia, jotka ymmärtäisivät miehen himon jääkiekkoa ja urheilua kohtaan?

Omassa tapauksessani tein heti selväksi mitä lätkä ja fudis merkitsee minulle. Joutuuhan sitä penkkiurheilua pakostakin vähentämään seurustelun johdosta, mutta ns. "pakolliset pelit" on pakollisia pelejä ja piste. Nykyinen muija ymmärtää kyllä todella hyvin intohimoni urheilua kohtaa ja antaa minun seurata ne pelit mitä haluankin. Siinä mielessä olen erittäin onnellisessa asemassa.

 

[Delter]

Pettämisdebaattia jatkaen kysymys nimimerkille thego, että sallitko muille miehille, esimerkiksi kuvitellun vaimosi kuvitelluille työkavereille, mahdollisuuden helpottaa seksinnälkäisen naisesi biologista viettiä vaikkapa firman pikkujouluissa?

 

[eagle]

Olen ollut siinä uskossa, että suurinta osaa nykynaisista ei miehen penkkiurheilu niin kovasti häiritse ja hyvä niin.

Itse uskoisin näin myös. Siis jos oikeasti puhutaan naisista. Varsinkin sellaisista joille elämä ei ole sitä että ollaan vain ja ainoastaan aina kahdestaan. Yksikään nainen(tai aiemmin tyttö) ei ole omalla kohdallani valittanut urheilun seuraamisesta. Osa on seurannut mukana, osa kysellyt sivusta ja osaa ei kiinnosta, mutta ei heitä se ole haitannutkaan.

Uskon että asia on ongelma vain niille joilla on heikko itsetunto ja/tai ovat sairaalloisen mustasukkaisia sekä niillä jotka aiheuttavat jonkunlaisia riippuvuussuhteita.

 

[Humpauttaja]

Uskon että asia on ongelma vain niille joilla on heikko itsetunto ja/tai ovat sairaalloisen mustasukkaisia sekä niillä jotka aiheuttavat jonkunlaisia riippuvuussuhteita.

Meikäläisen 5 vuoden suhteen alussa oma kihlattuni oli aluksi näreissään ainaisesti lätkän katsomisesta ja muustakin urheilusta, mutta asioista puhuttiin ja minä kerroin, että lätkää et minusta pois saa ja JYP on yksi tärkeimmistä asioista ja aion pelejä seurata jatkossakin.

Naiseni ei ennen minua ollut seurannut itse urheilua ollenkaan, joten ajatus urheilun tärkeydestä tuntui hänelle vieraalta. Ehdotin hänelle, että alkaisi katsomaan otteluita kanssani ja opettelemaan sitä penkkiurheilua ja niinpä ajan myötä hänkin on jonkin verran kiinnostunut urheilusta ja etenkin lätkästä ja olen saanut häneen JYPPIfaniuden istutettua. Nykyään siis tämän suhteen ongelmia ei ole, ja mm-kisat sekä JYPin pelit katsotaan usein yhdessä ja meillä on kavereille monet kisastudiot pidetty.

Jos nainen ei tykkään urheilusta, niin kannattaa pyytää sitä yhdessä katsomaan ja opettaa sille vähän sääntöjä ja kunkin lajin ominaisuuksia, niin sekin alkaa kiinnostua ;)

 

[sampio]

Uskon että asia on ongelma vain niille joilla on heikko itsetunto ja/tai ovat sairaalloisen mustasukkaisia sekä niillä jotka aiheuttavat jonkunlaisia riippuvuussuhteita.

Itsetunto taas on kytkyssä usein nuoruuteen. Ihan perusfiksu nuori henkilö voi olla tällaisissa asioissa hyvin epävarma, mutta täysin kehityskelpoinen yksilö kuitenkin. Tuo Humpauttajan pointti keskustelusta oli oikein hyvä esimerkki, miten asiaa voi yrittää ratkoa muutenkin kuin dumppaamalla tyttis heti. Joskus onnistuu, joskus ei. Ei tietenkään toivottoman mustasukkaiseen suhteeseen kannata jäädä riutumaan, mutta ihmisiä tässä ollaan ja kehitytyään varmasti hautaan saakka, joten ei nyt ihan ensimmäiseen inahdukseen penkkiurheilusta kannata hommaa haudata. Ja toisaalta, varmasti noottia tulee aikuiseltakin naiselta, jos omista sohvasessioistaan ei ole valmis tinkimään tippaakaan.

Mulla on sikäli hyvä tilanne, että oma vaimoni on itsekin kohtalaisen kiinnostunut urheilun seuraamisesta. Ei se nyt yömatseihin herää tai tuloksia sinänsä seuraa, mutta kyselee usein sarjojen tilanteita ja keitä pelaajia missäkin jengissä pelaa, jos puhutaan NHL:stä. Sm-Liigan kanssa sama juttu. Futista se seurailee joskus itse telkkarista, kun sitä tykkää pelatakin, samoin säbää, vaikken olisi itse katsomassa. Joskus futiksen MM-kisojen tai olympialaisten isojen lajien aikana tulee itseasiassa pientä kinaa siitä, kumpi esim. pistää lapset nukkumaan tms. Lätkässä tätä harvemmin on, koska vaimoni tietää kyllä, miten iso juttu lätkä mulle on.

 

[eagle]

Itsetunto taas on kytkyssä usein nuoruuteen. Ihan perusfiksu nuori henkilö voi olla tällaisissa asioissa hyvin epävarma, mutta täysin kehityskelpoinen yksilö kuitenkin. Tuo Humpauttajan pointti keskustelusta oli oikein hyvä esimerkki, miten asiaa voi yrittää ratkoa muutenkin kuin dumppaamalla tyttis heti. Joskus onnistuu, joskus ei.

Luulin että olisi sanomattakin selvää että asiasta koitetaan ensin keskustella. Mutta ehkä se tosiaan ei nykyisin kaikille olekkaan niin itsestään selvyys, kuin itselleni. Eli tottakai siitä pitää puhua ja koittaa sitä asiaa käsitellä.

 

[thego]

Pettämisdebaattia jatkaen kysymys nimimerkille thego, että sallitko muille miehille, esimerkiksi kuvitellun vaimosi kuvitelluille työkavereille, mahdollisuuden helpottaa seksinnälkäisen naisesi biologista viettiä vaikkapa firman pikkujouluissa?

En nyt suoranaisesti salli, mutta jos mun muija olis valmis tollaseen niin se olis sen jälkeen entinen muija. Kyl suhde nyt pitää olla sen verta hyvässä kuosissa ettei kummankaan tarvi vieraissa käydä. Parempi vaihtoehto olis jos nainen sanois mulle ihan suoraan etten enää riitä sille ja se haluais käydä vieraissa jolloin voitais samantien laittaa pillit pussiin. Enkä mä tossa sun mainitsemassa tapauksessa syyttäis sitä kolmatta osapuolta (niinku esim. sampio ilmeisesti tekisi) sillä kyllähän ihminen aina jonkun partnerin löytää jos on niin kova halu saada seksiä vieraalta ihmiseltä.

Ite oon muuten tasan kerran pettänyt eikä siitä mitkään mahtavat fiilikset jääny. Tosin sen jälkeen saatiin kunnolla puhuttua asioista ja molemmat tajus ettei tää suhde nyt enää oikein toimi. Ton episodin jälkeen oltiin vielä pari kuukautta yhdessä, mutta oikeastaan se avas molempien silmät. Ehkä jos en olis pettäny niin oltais vieläkin yhdessä ja riuduttais paskassa suhteessa josta kumpikaan ei vaan uskaltais lähteä pois?

 

[sampio]

Luulin että olisi sanomattakin selvää että asiasta koitetaan ensin keskustella. Mutta ehkä se tosiaan ei nykyisin kaikille olekkaan niin itsestään selvyys, kuin itselleni. Eli tottakai siitä pitää puhua ja koittaa sitä asiaa käsitellä.

Juu, en nyt sitä varsinaisesti sulle täsmentänyt, mutta nappasin kiinni viestiisi. Joskus vain tuntuu siltä, että ne omat oikeudet kyllä ovat jengillä tiedossa, eikä niissä ole juuri keskustelun varaa. Siksi oli ihan kiva lukea myös tuo Humpauttajan esimerkki, ja yritin sitten näitä kahta pointtia nivoa yhteen.

Enkä mä tossa sun mainitsemassa tapauksessa syyttäis sitä kolmatta osapuolta (niinku esim. sampio ilmeisesti tekisi) sillä kyllähän ihminen aina jonkun partnerin löytää jos on niin kova halu saada seksiä vieraalta ihmiseltä.

Ei nyt kannata lähteä laittamaan sanoja suuhun. Mun pointtini on ollut se, että myös sillä kolmannella pyörällä on vastuunsa, mutta toki se vaihtelee suuresti tilanteen mukaan. En minä sitä lähtökohtaisesti syytä siitä, että sotkee avioliiton ja ajaa lapset sillan alle.

Ehkä jos en olis pettäny niin oltais vieläkin yhdessä ja riuduttais paskassa suhteessa josta kumpikaan ei vaan uskaltais lähteä pois?

Niin, tai sitten olisitte puhuneet asioista ja olisitte edelleen yhdessä. Tai ette olisi. Tai jos et olisi pettänyt, olisit voinut ostaa pari lottoriviä kotimatkalla ja olisit nyt 1/15000000 todennäköisyydellä miljonääri.

 

[Dev]

Tähän väliin vähän omaa tilannetta.

Oltiin tänään kahvilla ja eihän se ihan näin mennyt. Tilaisuus olisi kyllä tullut sanoa jotain, mutta en kertakaikkiaan pystynyt. Tuntui jotenkin niin helvetin väärältä. Itseasiassa tämä sama efekti käy aina mulla, kun olen hänen seurassa. Tekisi mieli jotain sanoa, mutta sitten sitä rupee miettimään asioita ja ei vaan pysty. Varattu nainen, on varattu nainen. Pitäis vaan unohtaa koko mimmi ja tähytä vapaille markkinoille. Helpommin sanottu kuin tehty.

Oli tämän kyseisen naisen kanssa kuukauden verran ihan hiljaista molemmin puolin ja tavallaan rupesi jo pikkuhiljaa unohtumaan koko mimmi. Otti kuitenkin muutama päivä sitten yhteyttä ja nopeasti siinä sovittiin, että käydään joku päivä kahvella. Eilen sitten nähtiin ja taas kerran meinasi lähteä jalat alta, kun se sieltä käveli vastaan. Uskomattoman hyvännäköinen nainen.

Siinä sitten parisen tuntia juteltiin kahvikupposen ääressä ja juttua riitti vaikka muille jakaa. Kertoi myös, että ei ole viime aikoina pitänyt paljoa kenenkään yhteyttä, syy lienee se, että hänellä meni lopulta poikki sen kundikaverin kanssa ja nainen ite jätti hänet. Sen jälkeen ei ole paljoa mikään kiinnostanut.

Ite tulin sitten siihen tulokseen, että mulla hajoaa pää jos en sano jotain, joten niinpä sitten selitin sille, että mulla on ollut jo pidemmän aikaa jonkinnäköisiä intressejä häntä kohtaan. Hän ei kerinnyt itse kuitenkaan mitään ihmeempiä sanoa, kun piti lähteä. Hymyili kuitenkin kovasti. Aika näyttää miten käy, odotuksia en pidä korkealla. En ikinä.

Täytyy kyllä antaa itelle pientä noottia siitä, että ajoitin tuon kertomisen kyllä aika vituilleen. Suurin piirtein siinä kohtaa kun oltiin lähdössä eri suuntiin. Oli lähellä ettei käynyt taas sitä "en saa suutani auki" ilmiötä. Niinpä tuli mentyä vähän paniikkiin, että nyt on tehtävä jotain.

Ensimmäinen nainen, joka saa ihan tosissaan perhoset lentelemään vatsassa.

 

[Nume]

Viimeinen avautuminen exästä oma-aloitteisesti. Kaksi viikkoa eron jälkeen hänellä on ollut jo uusi mies, jonka kanssa nyt jo käytännössä seurustelee. Näköjään minusta on välitetty ihan helvetisti, toisaalta tuo kertoo mun mielestä kypsymättömyydestä. Mulla ei oikeasti olisi pokkaa alkaa seurustelemaan pari viikkoa suhteen poikkimenemisen jälkeen, kun yhdessä on oltu kuitenkin jotain 1,5vuotta. En ymmärrä. Tein päätelmän omien kokemuksieni pohjalta. Mustasukkaiset naiset haluavat heti uuden ihmisen elämäänsä. He eivät kestä olla yksin ja heillä on pakottava tarve löytää joku muu. Ja aivan varmasti mustasukkaisuus jatkuu seuraavassakin suhteessa, onnea vaan.

Ainakin nyt on hyvä, kun voi vaan vihata eikä tartte enää miettiä mitään positiivista, omapahan on vikansa. Ahdistaa vaan nyt ekaa kertaa kunnolla eron jälkeen. Enkä mä ole mustasukkainen, on vaan niin petetty olo, koska tottakai mietin, että tuo mies on ollut kuvioissa jo pitempään.

 

[Tadu]

Enkä mä ole mustasukkainen, on vaan niin petetty olo, koska tottakai mietin, että tuo mies on ollut kuvioissa jo pitempään.

Samanlainen tilanne oli itsellänikin pari vuotta sitten. Aivan varmasti kyseisellä naisella on ollut jotakin peliä tuon uuden miehen kanssa pidempään, ikävä kyllä. Hyvin todennäköistä on myös, että hän palaa itkien sinun luoksesi, koska "tajuaa sinun olevan se oikea". Älä missään tapauksessa sorru. Ei ole sinun arvoisesi ja satutat itseäsi vain lisää.

Mielestäni kaikista terveintä on käsitellä mennyt suhde ja ero itsekseen, pohtia ja päästä rauhassa yli. Kun siirtyy suoraan uuteen kumppaniin ei tule ajateltua mitä itse tuli tehtyä huonosti, eikä näin ollen tule "kehitystä" ihmisenä. Ihmisenä kehittyminen on mielestäni tärkeää, koska kehityttyään pystyy nauttimaan elämästä enemmän.

Paljon voimia sinulle. Älä tuhlaa liikaa energiaa exäsi vihaamiseen. Ei sekään auta ketään ja tuo vain hetkellistä mielihyvää. Tapaa kavereita, keskustele heidän kanssaan, urheile tai tee mitä tahansa mistä pidät. Se oikeasti auttaa ja tekee hyvää.

Omia ajatuksiani.

 

[Ted Raikas]

Kaksi viikkoa eron jälkeen hänellä on ollut jo uusi mies, jonka kanssa nyt jo käytännössä seurustelee. Näköjään minusta on välitetty ihan helvetisti, toisaalta tuo kertoo mun mielestä kypsymättömyydestä. Mulla ei oikeasti olisi pokkaa alkaa seurustelemaan pari viikkoa suhteen poikkimenemisen jälkeen, kun yhdessä on oltu kuitenkin jotain 1,5vuotta. En ymmärrä.

Samaa on koettu. Eli ero ja sitten n. kuukauden päästä siitä saa tietää, että on joku ukko tullut toisella kuvioihin. Vielä myöhemmin saa tietää, että oli jo jollain tasolla kuvioissa heti samalla viikolla kun se meidän ero tuli, vaikka jutuista sai alkujaan käsitystä, että siinä oli sitä "väliä" enemmän. Vielä tarkemmin ottaen olivat tutustuneet jo kun tämä neitokainen oli vielä suhteessa minun kanssani. Tuskin pettämistä tapahtui, mutta molemminpuolista ihastumista kyllä. Se oli vaan hauskaa, miten se totuus tuli sieltä vähitellen esiin.

Kyllähän tuon koko tapahtumasarjan valkeneminen oli iskua iskun perään. Siitä nyt toki vuosia jo ja tuo kyseinen ihminen ei enää kiinnosta tippaakaan. Lähinnä sitä, että et ole yksin noiden juttujen kanssa ja olen itse myös sellainen, että eron jälkeen ei toinen ihminen juuri sillä hetkellä nappaa. Täytyy tietysti todeta, että olen ollut jätetty osapuoli aina, joten ei ole ehtinyt sitä tunteiden kuolemista toista kohtaan tapahtua. Kenties jos itse olisin se jättävä osapuoli, niin joku toinen nainen olisi jo siinä tapauksessa kiikarissa.

Aika valitettavan yleinen syy eroon on kyllä se, että joku toinen ihminen ruvennut kiehtomaan sen hetkistä kumppania enemmän.

 

[Nume]

Kiitos Tadu ja Ted Raikas ajatuksistanne, paljon hyviä pointteja tuli teiltä ja urheilemaan alan kyllä heti kun se on mahdollista, tiedän että se on todella suuri henkinen voimavara itselleni kun harrastaa liikuntaa ja oma mieli on paljon paremmalla tolalla, kun on fyysisesti hyvässä kunnossa. Ja on todella hyvä oikeasti, että täällä saa avautua kun omat kaverini eivät oikein osaa näissä asioissa auttaa. Tuntuu nyt, että kun kirjoittaa niin tuska vaan kasvaa sisälläni, mutta kun on saanut kirjoitettua sen pois niin helpotus iskee lähes välittömästi.

En itsekään tuohon pettämiseen usko, mutta ei varmasti ole tuo mies yhtäkkinen löytö, vaan varmasti on vaikuttanut exäni päätökseen erota. Satuttaa myös se, että hän oli vannomassa ettei varmasti ota ketään pitkään, pitkään aikaan eikä kukaan mies kiinnosta jne. Itse en tuollaista edes kysynyt, se tuli häneltä itseltään ihan puhtaasti ja ajattelin silloin, että se tekee erosta paljon helpomman kun voi rauhassa tunteet kuolla pois.

Itse olen päätöksen tehnyt, että en ihan varmasti enää anna yhtään mitään mahdollisuutta meidän tulevaisuudelle, tuo oli niin julma puukotus selkään. Mietin silloin aiemmin kun erottiin, että kun muutan hänen paikkakunnalleen tässä kesällä niin kaikki voisi vielä periaatteessa muuttua, mutta tämä oli ihan viimeinen niitti arkkuun. Myöskin ihan tuo urheilun seuraaminen ja omien kavereiden kanssa oleminen oli niin minimaalista hänen takiaan, että te olette saaneet minun silmäni kunnolla auki. Hän ihan hyvin voi alkaa kaipailemaan minua takaisin, mutta siinäpähän saa yrittää. Tästä meidän suhteesta voisi kirjoittaa vaikka kirjan, että mistä kaikista asioista hän on minua epäillyt ja miten hänen mielestään olen ollut kusipäinen valehtelija, kun esim. en ensimmäisellä kerralla muistanut, että olin juonut laivalla 3kaljaa. Sanoin hänelle vahingossa, että yhden bussissa ja kaksi laivalla. Siitä se jaksoi aina marmattaa, että miten minuun ei voi luottaa jne.

Kuulostan varmaan ihan tyhmältä ja alistetulta tuossa suhteessani, mutta en vaan tiedä mikä mua on pitänyt hänessä kiinni.. Tämä suorastaan kuulostaa naurettavalta näin jälkikäteen. Tuntuu, että vuodessa ihminen tässä kaksikymppisenä kasvaa aika paljon henkisestikin tai nyt oikeasti ymmärrän, että ei tällaisesta olisi voinut tulla yhtään mitään. Tai no toiset kasvaa ja toiset ei ;)

 

[Tadu]

Kuulostan varmaan ihan tyhmältä ja alistetulta tuossa suhteessani, mutta en vaan tiedä mikä mua on pitänyt hänessä kiinni.. Tämä suorastaan kuulostaa naurettavalta näin jälkikäteen. Tuntuu, että vuodessa ihminen tässä kaksikymppisenä kasvaa aika paljon henkisestikin tai nyt oikeasti ymmärrän, että ei tällaisesta olisi voinut tulla yhtään mitään. Tai no toiset kasvaa ja toiset ei ;)

Tyhmältä ehkä hieman, mutta rakastuneena sitä tekee tyhmiä asioita. ;) Samanlaista se allekirjoittaneellakin oli. Varmaan sitä pitää olla huonossa suhteessa kerran, jotta osaa myöhemmin arvostaa hyvää suhdetta ja oppii ymmärtämään sopiiko toisen ihmisen kanssa yhteen.

Exäsi kuulostaa kyllä todelta "kehittymättömältä" ja en usko hänen pystyvän kenenkään kanssa tasapainoiseen suhteeseen. Sun pitää olla tyytyväinen, että se meni poikki. Oma exäni oli myös todella mustasukkainen ja hänkin siirtyi lennosta suoraan seuraavaan suhteeseen. Jännän samanlaista. Kaippa se liittyy jotenkin huonoon itsetuntoon, ja on tarve saada hyväksyntää jatkuvasti.

 

[ace]

Olen ilmeisesti hieman vanhempi kuin nimimerkki Nume, mutta hieman samankaltainen tilanne oli minullakin edellisessä suhteessani.

Tein alusta asti selväksi, että olen paljon pois kotoa jääkiekon takia ja myös seuraan paljon otteluita penkkiurheilijana. Kotoa poissaoloni hän hyväksyi ihan suhteen loppumetreille asti ja aika hyvin sain opetettua että katson kaikki tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat ottelut tv:stä. Toki paljon jätin matseja katsomatta ja tein myönnytyksiä muissa asioissa.

Kun suhteemme läheni loppuaan ja pikkuhiljaa välimme alkoivat kehittyä huonompaan suuntaan, hän kaivoi aina tämän jääkiekko-kortin esiin riidoissamme. "Tiesin että jääkiekko on sinulle tärkeää, mutta onko se todella tärkeämpää kuin minä?" ja "Ethän sä ole koskaan edes kotona!" olivat lauseita mitä sain kuulla enemmän ja enemmän.

Suhde katkesi lopulta ihan muista syistä ja minä olin jättävä osapuoli. Hieman jäi kuitenkin mietityttään että oliko hän pitänyt näitä asioita sisällään koko 4-vuotisen suhteemme ajan, vai käyttikö näitä vain aseenaan riitatilanteissa. Olen oppinut muissakin suhteissa sen, että kaikki mitä suustasi päästät, saatetaan kääntää sinua vastaan naisen toimesta. Myös ne positiiviset asiat mitä olet sanonut.

Niinpä hieman kyynisesti suhtaudun tuohon, että on PALJON naisia, jotka antavat harrastaa/katsoa jääkiekkoa tms. Ehkä olen kuitenkin väärässä ja minun kohdalle on vain osunut niitä kusipää-akkoja.

Ero otti koville, vaikka jättävä osapuoli olinkin, mutta sen jälkeen on kirkastunut, että oli todella hieno asia päästä ahdistavasta suhteesta pois. Olen samaa mieltä myös Nupen tapauksessa ja toivon että osaat itsekkin ajatella asian näin.

Tällä hetkellä naisasioissa on aika hiljaista. Jotain pientä erään kanssa, mutta siitä tuskin kehittyy mitään vakavampaa. Aika erakkona olen elänyt viimeiset puolitoista vuotta ja nyt alkaa ehkä tuntumaan siltä, että johonkin vakavampaankin olisi haluja. Pitää siis ottaa itseä niskasta kiinni ja lähteä katsomaan mitä kaikkea kesäinen kaupunki tällä rintamalla tarjoaa. Vakavasti tai vähemmän vakavasti.

 

[JypFabu]

En itsekään tuohon pettämiseen usko, mutta ei varmasti ole tuo mies yhtäkkinen löytö, vaan varmasti on vaikuttanut exäni päätökseen erota. Satuttaa myös se, että hän oli vannomassa ettei varmasti ota ketään pitkään, pitkään aikaan eikä kukaan mies kiinnosta jne. Itse en tuollaista edes kysynyt, se tuli häneltä itseltään ihan puhtaasti ja ajattelin silloin, että se tekee erosta paljon helpomman kun voi rauhassa tunteet kuolla pois.

Kannattaa sun huomioida kuitenkin, että exäsi on voinut olla hyvinkin vilpitön puheessaan. Usein vaan käy niin, että erokipuiluihin toimii apuna niin sanottu laastarisuhde, jolla tuskin on tulevaisuutta tai sen suurempaa merkitystä. Kuuluu vaan yhteen vaiheeseen erosta toivuttaessa. Ero ei koskaan ole helpompi kuin se on, eikä vaikeempikaan, koko paketti on nieltävä, kuinka ja missä järjestyksessä, on sitten yksilöllistä. Kyllä se siitä lutviutuu ja päivä paistaa taas, ellei satu sadepäivä.

 

[Nume]

Kyllä se siitä lutviutuu ja päivä paistaa taas, ellei satu sadepäivä.

Tänään taas välillä on tullut tummia hetkiä, mutta sitten kun alkaa miettimään, että miksi edes murehdin kun on erottu kuitenkin ja että molemmilla pitää elää omaa elämää.. Ja sekin vielä, että minä olin myös aktiivinen siinä eroamispäätöksessä, enkä halunnut enää jatkaa. On tavallaan vähän itsekästä nyt miettiä, ettei sillä saisi olla ketään muuta. Tietenkin sitä vaan miettii, että oliko se mies jo silloin kuvioissa jne. Ja kyllähän tämä todella nopealla aikataululla on tapahtunut, omasta mielestäni liian nopeasti. Olen miettinyt, että olisiko nämä fiilikset kuitenkin tulleet, vaikka olisi mennyt aikaa kuukausi eteenpäin tai vaikka vuosi ja oltaisiin kavereina oltu silloin. Olisinko silloinkin kokenut henkisen kolauksen, kun hänellä onkin toinen.. Ja tosiaan en ole häntä uskaltanut syyttää, koska hän on voinut löytää sen miehen tosiaan vasta eron jälkeenkin. Vain hän tietää enkä halua alka kyselemäänkään, ei tee mieli olla yhtään missään yhteydessä ja kaverihaaveetkin romuttuivat kertaheitolla.

Mutta kyllä nyt on paljon parempi mieli ja tänään menen katselemaan pesäpalloa ja muuta mukavaa niin ihan varmasti mieli tästä parantuu koko ajan! En usko, että kovin montaa päivää tässä toipumisessa menee, tämä on vähän ollut niinkuin viimeinen tajuaminen, että me on erottu ja sillä hyvä. Meidän näkemisissä oli kuukauden taukoja välillä, kun seurusteltiin niin hetkittäin en edes tajunnut, että on erottu. Ajattelin tätä vaan luonnollisena taukona, jolloin ollaan vähemmän tekemisissä niin nyt tämä voi olla sitten se kovempi paikka.

Kiitos tuesta ihan jokaiselle kirjoittajalle! :)