Naiset, nuo ihanat ja niin vaikeat otukset.
Työkaveri ilmeisesti vetänyt isommatkin herneet meikäläiselle jostakin. Ainakin luulen niin.
Meillä oli oma pieni juttumme aikanaan, ikinä ei sänkyyn päädytti mitä nyt pari kertaa suudeltiin ja kaikkea tuhmaa viestiteltiin välillä. Hänen kihlattunsa selän takana tottakai, enkä edes itse tiedä miksi lähdin juttuun mukaan. Muija on kieltämättä helvetin kuuma pakkaus ja kyllä siitä päivästä lähtien kun hänet töissä ensi kerran näki, niin kaikenlaiset halut on ollut päällä. Jossain kohti alkoi meidän "juttumme" vähän etenemäänkin ja alettiin nähdä useammin ja sitä rataa. Muija kuitenkin laittoi stopin kaikelle ja sanoi, että tykkää helvetisti minusta, muttei niin paljon että olisi valmis luopumaan kaikesta nykyisestä. Mikäpä siinä, hyvä että löysi selkärangan, no hard feelings vaikka toki itseäni se vähän harmitti.
Ollaan tuonkin jälkeen välillä vähän kaikenlaista tekstailtu ja kyllä siellä niitä haluja taitaisi olla. Itsellä ei ainakaan mitään suurempia fiiliksiä enää ole, mitä nyt vähän pientä flirttiä heittää siellä täällä.
No sitten itse asiaan.
Maanantaina tehtiin yhdessä yhtä projektia ja juteltiin niitänäitä. Vaihdeltiin viikonlopun kuulumiset ja kerroin omat tapahtumani. Kävin lauantaina yhden naispuolisen kaverini kanssa piknikillä ja nauttimassa auringosta. Tämän jälkeen neiti menikin sitten aivan mykäksi. Mitään ei enää puhunut oma-aloitteisesti ja kaikkiin juttuihini vastaili parilla sanalla. Tuon projektin jälkeen ei nyt pariin päivään ole sitten edes tervehdystä tullut työpäivän aluksi eli täydellinen mykkäkoulu. Tiistaina kävin kysymässä onko kaikki hyvin niin vastauksena tuli vain että "-väsyttää" ja naama niin norsunvitulla kuin ihminen sen voi vääntää. Sanoin vielä että voi oikeasti kertoa, jos joku painaa ja siihen vastaus oli vielä tylympi "-joo."
Aika nopeasti huomasi kyllä, että meikäläinen on nyt taas jotain "tehnyt. Aina kun ilmestyn paikalle neidin naama muuttuu happamaksi ja kuten yleisesti, niin ei meidänkään työpaikalla salaisuudet kovin salaisia ole. Toisen työkaverin kautta kuulin, että hän oli avautunut siitä kuinka idiootti minä osaan välillä olla. Eipä tuossa oikein ole muuta vaihtoehtoa kuin se, että neiti on vetänyt herneet siitä kun olin käynyt naispuolisen kaverini kanssa piknikillä, koska perjantaina heiteltiin melkein yläfemmoja kun lähdettiin töistä ja mitään yhteyttä ei viikonloppuna pidetty.
Voi aika helposti vetää sellaiset johtopäätökset, että meikäläinen ei ollut hänelle tarpeeksi hyvä, jotta jättäisi miehensä, mutta meikäläinen ei saa myöskään tavata muitakaan, koska neiti haluaa että olen hänelle hätävarana, jos jotain sattuu ja yleensäkin kohottamassa hänen itsetuntoaan.
Jännä fiilis, kun tavallaan tuli jopa hyvä fiilis siitä, kun tajusi hänen olevankin mustasukkainen minusta. On itsellä vielä jotain tunteita, mutta ei asiaa nykyään enää ajattele. Tapailee muita ja ehkä joskus tulevaisuudessa sitten tiet kohtaa, tai sitten ei.
Ei vaan kiinnosta yhtään mennä töihin, kun noin kylmää vastaanottoa on aina tiedossa sieltä. Mitään en ole anteeksipyytämässä, koska mitään väärää en ole tehnyt. Silti sitä haluaa välit kuntoon, koska töissä on paljon kivempaa ja neidin seurassa aika rientää. Kevyesti flirttaillen ja töitä tekemällä.
Ehkä tuo siitä leppyy aikanaan...
