Naisasiat

  • 7 571 195
  • 26 605
Suosikkijoukkue
HIFK
Mulla ei ole noin. Ulkomailla lomailen pari-kolme viikkoa vuodessa, ja se ei ole mulle arkea. Suomessa vedän kännit muutaman kerran vuodessa, eikä sekään ole arkea. Juhannus ei ole arkea eikä joukkueen saunaillat ole arkea. Arkea on ehkä siis reilut 90 prossaa elämästä.

No joo, varmasti noin. En siis tarkoita ei-arkea sillä tavalla, että ollaan töistä vapaalla. Aika tavallisia asioitahan nuo on, enemmänkin sellaisia henkireikiä. Enkä siis tarkoita dumaten tai kohdista sinuun, mutta laskee sen miten vain, niin kumpi auttaa jaksamaan paremmin ja vie kohti onellista loppua, se 10% henkireikää vai 90% toimivaa arkea? Molemmat toki tärkeitä, mutta pointtini oli puhua sen 90% puolesta.
 

Andrew

Jäsen
No joo, varmasti noin. En siis tarkoita ei-arkea sillä tavalla, että ollaan töistä vapaalla. Aika tavallisia asioitahan nuo on, enemmänkin sellaisia henkireikiä. Enkä siis tarkoita dumaten tai kohdista sinuun, mutta laskee sen miten vain, niin kumpi auttaa jaksamaan paremmin ja vie kohti onellista loppua, se 10% henkireikää vai 90% toimivaa arkea? Molemmat toki tärkeitä, mutta pointtini oli puhua sen 90% puolesta.

Noita prosentteja saa myös positiivisella tavalla alas elämässä, kun lopettaa sen pakonomaisen suorittamisen. Nykymaailmassa meille on taottu päähän, että kaikkien pitää olla semmoisia uraohjuksia ja sosiaalinen paine ohjaa monia ihmisiä, he eivät vain itse huomaa sitä.

Tästä kärsii luonnollisesti myös parisuhteet. Siinä vaiheessa, kun huomaat, että suhteesi on yhtä suorittamista niin kannattaa miettiä vakavasti mikä on mennyt pieleen, mutta niinhän yllättävän helposti käy.
 
Suosikkijoukkue
Minnesota Pro Sports
It's a hardknock life

Ensimmäinen kirjoitus Jatkoajan keskustelupalstalla ja ironisesti kirjoitus koskee naisasioita.

Minulla on ollut hieman "raikulimiehen" mainetta, mutta viimeiset 2,5 vuotta olen ollut onnellisesti parisuhteessa upean naisen kanssa. Valitettavasti (/onneksi) tämä kaikki loppui tänään. Omasta päätöksestäni.

Suhteemme toimi ehkä jopa liiankin hyvin. Koskaan, siis never ever, meillä ei ollut isoja riitoja, eikä nainen yrittänytkään ajaa minua nurkkaan tai tossun alle. Olin hänelle se oikea, koko perheen unelmavävy. Ongelmat kuitenkin alkoivat kasaantua (enimmäkseen pääni sisään) viimeisen puolen vuoden aikana.

Haasteena suhteessamme oli se, että asuimme suurimman osan ajasta eri mantereilla. Etäsuhteen takia vietimme aikaa tiiviisti yhdessä 2-3 kuukautta, jonka jälkeen 5-6 kuukautta erillään. Erillään asuminen alkoi rasittamaan minua, joka vaikutti myös normaaliin elämään negatiivisesti.

Samalla minusta alkoi tuntua, että nainen oli jopa liiankin rakastunut minuun. Hän ei koskaan pistänyt pahemmin vastaan ja myöntyi aina minun mielipiteeseeni. Nämä kaikki asiat alkoivat vaivata yhä enemmän, mikä stressasi minua koska muuten nainen oli luonteeltaan täydellinen tapaus. En vain päässyt millään eroon suhteen häiritsevistä asioista. Samalla itselle alkoi tulla entistä enemmän halua viettää seuraava jakso elämästäni keskittyen omaan elämään, ilman sitoutumista toiseen henkilöön.

Tänään asiat kasaantuivat päällekkäin ja sain vihdoin kerrottua omat tunteeni siitä, että en ollut enää valmis sitoutumaan taikka jatkamaan suhdetta. Tottakai mursin naisen sydämen täydellisesti, mikä tällä hetkellä sattuu aivan helvetisti myös itseäni. Toki samalla lähti aivan kaamean kokoinen apina selästä. Miten vain voikin olla samaan aikaan niin helpottunut ja kusipäinen olo.

Viinaan en aio sortua. Tästä alkaa uusi lehti elämässä, eikä sitä tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Toivottavasti vain ko. naishenkilö saa asian sulateltua ja kammettua itsensä takaisin ylös.

Tulipahan avauduttua. Pahoitteluni.
 

Kummeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Washington Capitals
Tulipahan avauduttua. Pahoitteluni.

Hieno kirjoitus, älä pahoittele. Ja tervetuloa joukkoon!

Kuulostaa kyllä tavallaan vittumaiselta ja tavallaan hyvältä tilanteelta. Nyt on taas kaikki kortit auki, ja hienoa jos se korkki pysyy kiinni.

Itse seurustellut n. 10,5kk elämäni naisen kanssa. Näin minusta ainakin tuntuu ja tiedän että tunne on molemminpuoleinen. Se voi olla kliseistä sanoa että sen huomaa kun tapaa sen oikean, mutta tämän naisen kanssa on alusta saakka ollut ihan erilainen fiilis kuin kenenkään muun kanssa.
Ainoa ongelma on ollut se että koko tämä aika ollaan eletty etäsuhteessa, samassa maassa kyllä, mutta 400km päässä toisistamme. Joten siinä mielessä tiedän mistä ylle kirjoittanut puhuu. Jo muutaman viikon erossaoloaika alkaa vaikuttamaan negatiivisesti omaan elämään, koska ikävä kasvaa niin valtavaksi. Tyttöystävällä olisi opiskelua jäljellä 2,5 vuotta ja en usko että jaksaisin koko tuota aikaa etäsuhteessa. Sen takia olenkin vihdoin saamassa asioita sille mallille että pääsisin mahdollisesti syksyllä muuttamaan hänen luokseen.
Jonkun mielestä tämä voi vaikuttaa hätiköidyltä, mutta tuntuu kuin oltaisiin tunnettu ikuisuus, vaikka ei olla ennen seurustelua juurikaan tekemisissä oltu. Tunnettiin kyllä n. puoli vuotta ennen serurustelua, mutta vain muutaman kerran vaihdettiin muutama sana. Molemmat olivat aivan tietämättömiä toistemme tunteista, vaikka jo silloin olimme korviamme myöten ihastuneita.

Koko tästä muutosta on vain positiivinen fiilis. Pääsen näkemään enemmän Suomea, pääsen laajentamaan työkokemusta eri alalle ja ennen kaikkea pääsen viettämään aikaa ja jakamaan kodin rakkaani kanssa. Tiedän että suuri osa ajattelee tästä pessimistisesti, koska olemme vasta 20 -vuotiaita, mutta itse ainakin haluan olla optimistinen, ja kun haluan jotain, niin teen töitä sen eteen. En aio kituuttaa ja riutua etäsuhteessa jos on mahdollista myös yrittää yhdessä asumista.
Toki perhe ja ystävät jää pitkän matkan päähän, mutta kyllä se juna edelleen kulkee toiseenkin suuntaan ja ollaan tyttöystävän kanssa puhuttu että käydään kyllä säännöllisesti moikkaamassa molempien perheitä ja kavereitakin nähdään.

Olen miettinyt että yllättäisin hänet joskus syksyllä (mahdollisesti jopa vuosipäivänä) kihloilla. Jännittää kyllä jo etukäteen pirusti, lähinnä muiden mielipiteiden takia, koska silloin tosiaan on vasta vuosi seurustelua takana. Tiedän kyllä ettei muiden mielipiteistä pitäisi välittää, mutta onko tuo teidän mielestänne liian pian? Ja kyseessä ei olisi mikään teinikihlaus, vaan ihan oikea lupaus avioliitosta.
 

rpeez

Jäsen
Olen miettinyt että yllättäisin hänet joskus syksyllä (mahdollisesti jopa vuosipäivänä) kihloilla. Jännittää kyllä jo etukäteen pirusti, lähinnä muiden mielipiteiden takia, koska silloin tosiaan on vasta vuosi seurustelua takana. Tiedän kyllä ettei muiden mielipiteistä pitäisi välittää, mutta onko tuo teidän mielestänne liian pian? Ja kyseessä ei olisi mikään teinikihlaus, vaan ihan oikea lupaus avioliitosta.

Kun kerran mielipidettä kysytään niin annetaan se. Suosittelen hieman panttaamaan kihlautumista kohdallasi. Ei edes pitkään, mutta sen verran, että on edes vähän aikaa asunut yhdessä ja nähnyt toimiiko se. Ja toinen karikkohetki on 1v kohdalla kun alkuihastuminen ja suurin kiihkeys hieman laskee, niin näkee kuinka paljon suvunjatkamisvietti on sokaistanut.

Meinaan jos rupeaakin kuitenkin kaduttamaan niin oikea päätös on helpompi tehdä ilman rinkuloita sormessa.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Tiedän kyllä ettei muiden mielipiteistä pitäisi välittää, mutta onko tuo teidän mielestänne liian pian? Ja kyseessä ei olisi mikään teinikihlaus, vaan ihan oikea lupaus avioliitosta.

Jos oikeasti rakastaa, niin kihloilla sun muilla ei ole vielä merkitystä. Sen sijaan tuommoiset ideat saattaa pelottaa tyttöä.

Älä kysy semmoista mitä ei tarvitse kysyä, nyt olette vain yhdessä.
 

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
Olen miettinyt että yllättäisin hänet joskus syksyllä (mahdollisesti jopa vuosipäivänä) kihloilla.

Kannattaa muistaa, että sitoutumista ei kannata ajatella silloin, kun on tavannut elämänsä naisen, vaan silloin, kun on elänyt useamman vuoden monella tapaa vajavaisen naisen kanssa, joka välillä ärsyttääkin, mutta jonka kanssa kuitenkin tahtoo jakaa elämänsä.

"Rakastuminen lienee yksi avioliiton vihollisista. Kirkon perheneuvonnan perustajan Matti Joensuun mukaan rakastuvat ihmiset tekevät kaksi virhettä: he luulevat, että rakastuneena pitää mennä naimisiin ja taas uudelleen rakastuneena pitää erota edellisestä rakastuskohteesta."

Naida pitää harkiten | Kirkonkellari
 

Kummeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Washington Capitals
Ihan hyviä pointteja yläpuolelle kirjoittaneilta, kiitoksia vaan!

No se jäi sanomatta, että ollaan me puhuttukin kihlauksesta, molemmat ovat sitä mieltä että se olisi kiva juttu, joten ei tyttöystäväni tuota pelästyisi. Yllätys olisi siis ajankohta, eikä itse teko.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
No se jäi sanomatta, että ollaan me puhuttukin kihlauksesta, molemmat ovat sitä mieltä että se olisi kiva juttu

Kiva juttu. Eli tehtäisiin tekemisen takia.

Ehkä kannattaa vielä odottaa. Jos suhde ei kestä ilman nopeaa kihlausta, niin mitenköhän se voisi muutenkaan kestää.

Teidän ikäisillä on varmaan myös jotain ryhmäpainetta. Kuten jo sanoin, seurustelkaa nyt vain aivan rauhassa ensi alkuun.
 

Pasha

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pavel Datsyuk
Pientä avautumista tiedossa yön pikkutunneilla.

Exäni, joka sattuu olemaan myös yhteisen lapsemme äiti jaksaa yli 6 kuukauden eron jälkeen vielä valvotuttaa. Olen nyt tässä muutaman yön aikana miettinyt meidän vanhoja huonoja aikoja millon hän on minua kohtaan käyttäytynyt väärin ja vaikka olen sanonut että olen antanut hänen tekonsa anteeksi, niin nyt olen tullut siihen johtopäätökseen että olenko oikeasti antanutkaan anteeksi?

Kuinka hän vikitteli ja yritti saada mustasukkaiseksi minut välillä ja millä tyylillä hän sen teki oli todella tökeröä. Tai miten hän minua kohteli, kun taas kohtelin häntä kuin kukkaa kämmenellä.

En tiedä mitä tekisin, kun nyt on hyvät välit ihan vain lapsen takia. Ei millään jaksaisi enää riidellä. On hän myös kiinnostusta yhteen palamisesta myös vihjaissut, mutta kun on tunteet kuolleet niin asialle ei voi enää mitään..

Ps. Pyydän anteeksi vuodatusta palstaveljiltä ja en tiedä tuliko oikeeseen topikkiin. Poistoa jos ei.
Kiitos ja näkemiin
 
Suosikkijoukkue
Hiroshima Toyo Carp
Pasha: Naiset keskimäärin ovat juuri tuollaisia perkeleitä. Ne tietävät, että ihmistä ei suinkaan hallita voimalla, vaan tarjoamalla näille jotain menetettävää. Eron jälkeenkin sitten nautitaan ajatuksesta, että kuinka joku vielä kaipaa ja viedään vielä lapset, lemmikit ja kaikki muu samalla mukana. Samalla joku uusi jorgos lakkaa varpaiden kynsiä ja toimii egoa buustaavana kynnysmattona.

Oma neuvoni: Älä valvo enää, älä toivo enää.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mutsi ja faija opettivat mulle jo ihan pienenä että naisiin ei voi luottaa. Tai no ei mutsi sitä koskaan ääneen sanonut, vaan esimerkillään näytti, ja faijan sitä nyt edes tarvinnut sanoa. Kyllä mä sen muutenkin hoksasin miten asiat on.
 

lapa78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lexaa
Mutsi ja faija opettivat mulle jo ihan pienenä että naisiin ei voi luottaa. Tai no ei mutsi sitä koskaan ääneen sanonut, vaan esimerkillään näytti, ja faijan sitä nyt edes tarvinnut sanoa. Kyllä mä sen muutenkin hoksasin miten asiat on.

Mukavaa, että olet saanut kasvaa terveessä ja toisiaan rakastavassa sekä kunniottavassa ympäristössä. Minähän olen avioeroperheestä, joten voin vain unelmoida onnellisesta lapsuudesta.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Varhaisimpia muistoja faijasta on se kun illalla pötköteltiin sängyssä vierekkäin ja faija kertoili naisseikkailuistaan.

Ei faija koskaan rumasti naisista puhunut, mutta kyllä me usein yhdessä ihmeteltiin mutsin käytöstä. Nyt aikuisena en pahemmin ole mutsin kanssa halunnut olla tekemisissä ja faija juo Pilsner Urquellia tuolla pilven reunalla. Se on pitkä tuoppi se.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Naiset, nuo ihanat ja niin vaikeat otukset.

Työkaveri ilmeisesti vetänyt isommatkin herneet meikäläiselle jostakin. Ainakin luulen niin.
Meillä oli oma pieni juttumme aikanaan, ikinä ei sänkyyn päädytti mitä nyt pari kertaa suudeltiin ja kaikkea tuhmaa viestiteltiin välillä. Hänen kihlattunsa selän takana tottakai, enkä edes itse tiedä miksi lähdin juttuun mukaan. Muija on kieltämättä helvetin kuuma pakkaus ja kyllä siitä päivästä lähtien kun hänet töissä ensi kerran näki, niin kaikenlaiset halut on ollut päällä. Jossain kohti alkoi meidän "juttumme" vähän etenemäänkin ja alettiin nähdä useammin ja sitä rataa. Muija kuitenkin laittoi stopin kaikelle ja sanoi, että tykkää helvetisti minusta, muttei niin paljon että olisi valmis luopumaan kaikesta nykyisestä. Mikäpä siinä, hyvä että löysi selkärangan, no hard feelings vaikka toki itseäni se vähän harmitti.
Ollaan tuonkin jälkeen välillä vähän kaikenlaista tekstailtu ja kyllä siellä niitä haluja taitaisi olla. Itsellä ei ainakaan mitään suurempia fiiliksiä enää ole, mitä nyt vähän pientä flirttiä heittää siellä täällä.

No sitten itse asiaan.
Maanantaina tehtiin yhdessä yhtä projektia ja juteltiin niitänäitä. Vaihdeltiin viikonlopun kuulumiset ja kerroin omat tapahtumani. Kävin lauantaina yhden naispuolisen kaverini kanssa piknikillä ja nauttimassa auringosta. Tämän jälkeen neiti menikin sitten aivan mykäksi. Mitään ei enää puhunut oma-aloitteisesti ja kaikkiin juttuihini vastaili parilla sanalla. Tuon projektin jälkeen ei nyt pariin päivään ole sitten edes tervehdystä tullut työpäivän aluksi eli täydellinen mykkäkoulu. Tiistaina kävin kysymässä onko kaikki hyvin niin vastauksena tuli vain että "-väsyttää" ja naama niin norsunvitulla kuin ihminen sen voi vääntää. Sanoin vielä että voi oikeasti kertoa, jos joku painaa ja siihen vastaus oli vielä tylympi "-joo."
Aika nopeasti huomasi kyllä, että meikäläinen on nyt taas jotain "tehnyt. Aina kun ilmestyn paikalle neidin naama muuttuu happamaksi ja kuten yleisesti, niin ei meidänkään työpaikalla salaisuudet kovin salaisia ole. Toisen työkaverin kautta kuulin, että hän oli avautunut siitä kuinka idiootti minä osaan välillä olla. Eipä tuossa oikein ole muuta vaihtoehtoa kuin se, että neiti on vetänyt herneet siitä kun olin käynyt naispuolisen kaverini kanssa piknikillä, koska perjantaina heiteltiin melkein yläfemmoja kun lähdettiin töistä ja mitään yhteyttä ei viikonloppuna pidetty.

Voi aika helposti vetää sellaiset johtopäätökset, että meikäläinen ei ollut hänelle tarpeeksi hyvä, jotta jättäisi miehensä, mutta meikäläinen ei saa myöskään tavata muitakaan, koska neiti haluaa että olen hänelle hätävarana, jos jotain sattuu ja yleensäkin kohottamassa hänen itsetuntoaan.
Jännä fiilis, kun tavallaan tuli jopa hyvä fiilis siitä, kun tajusi hänen olevankin mustasukkainen minusta. On itsellä vielä jotain tunteita, mutta ei asiaa nykyään enää ajattele. Tapailee muita ja ehkä joskus tulevaisuudessa sitten tiet kohtaa, tai sitten ei.
Ei vaan kiinnosta yhtään mennä töihin, kun noin kylmää vastaanottoa on aina tiedossa sieltä. Mitään en ole anteeksipyytämässä, koska mitään väärää en ole tehnyt. Silti sitä haluaa välit kuntoon, koska töissä on paljon kivempaa ja neidin seurassa aika rientää. Kevyesti flirttaillen ja töitä tekemällä.

Ehkä tuo siitä leppyy aikanaan...
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Silti sitä haluaa välit kuntoon, koska töissä on paljon kivempaa ja neidin seurassa aika rientää. Kevyesti flirttaillen ja töitä tekemällä.

Ehkä tuo siitä leppyy aikanaan...

Kannattaa vähentää nyt vähäksi aikaa tuota flirttailua. Tarpeeksi vihainen nainen on erittäin arvaamaton. Kohta pomo saa kuulla "seksuaalisesta ahdistelusta".

Jotenkin tuntuu että viime vuosina on vähentynyt tämä "toinen nainen"-ilmiö, tilalle on tullut "toinen mies"-ilmiö.
 

Kummeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Washington Capitals
Ehkä tuo siitä leppyy aikanaan...

Itse pitäisin vaan etäisyyttä ko. naiseen. Eiköhän se siitä joskus lepy. Ja jos ei lepy, niin sitten ei lepy, ainakin kuvauksen perusteella kyseessä on erittäin vittumainen nainen. Sählää kihlattunsa selän takana tuollaista ja vetää vielä herneet nenään siitä.
Jos olisit rohkea, niin kertoisit hänen miehelleen tuosta asiasta.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Ehkä tuo siitä leppyy aikanaan...

Kysypä rohkeasti, että onko hän nihkeänä sen vuoksi, että olit ollut piknikillä jonkun kanssa. Kun omasta mielestäsi hänen käytöksensä muuttui sen jälkeen. Pistänee hänet miettimään omaa reaktiotaan ja suhtautumistaan sinuun. Pienet riskinsähän tuossa on, mutta saattaa toimiakin.

Jos olisit rohkea, niin kertoisit hänen miehelleen tuosta asiasta.

Tästä nyt ei olisi mitään hyötyä mihinkään suuntaan.

Tuon etäisyyden pitäminen voi olla varsin hyvä neuvo myös.
 

rpeez

Jäsen
Voi aika helposti vetää sellaiset johtopäätökset, että meikäläinen ei ollut hänelle tarpeeksi hyvä, jotta jättäisi miehensä,...

Niin, voidaan myös miettiä, onko todella näin?
Voihan olla, että hän pitää sinusta jopa enemmän kuin kihlatustaan muttei halua myöntää sitä sinulle eikä itselleen kun ei riitä rohkeus purkaa vanhaa suhdetta, ja ei ole varma tuleeko sinun kanssa sitten pysyvä suhde.
Se voisi selittää mustis käyttäytymistä.
Mutta kuka näistä tietää, hankalia juttuja.
 

Chambza

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Flyers
Kuulostaa siltä, että viidakon kuninkaan työkaverinaisella on ns. kauniin naisen syndrooma. On kaunis, on aina ollut kaunis, saa huomiota ja on aina saanut huomiota. Eikä vain kumppaneiltaan vaan "kaikilta miehiltä". Niinpä nämä tapaukset myös tarvitsevat huomiota koko ajan ja kaikilta miehiltä. Tällaiset vaikuttavat usein ulkoisesti itsevarmoilta, mutta kuori murenee herkästi, jos joku mies ei kuljekaan täysin talutushihnassa. Kun naisen maailma näin järkkyy, seurauksena voi olla kaikenlaisia purkauksia. Tyypillisesti tällainen tapaus flirttailee paljon, eikä ole oikeastaan koskaan sinkku. Parisuhteen toinen osapuoli kyllä vaihtuu aina välillä, ja ulkoisen seuraajan saattaisi olla vaikea hahmottaa milloin jokin suhde virallisesti alkoi ja toinen loppui.

Tiivistettynä, tämän lajityypin nainen ei ole parisuhdemateriaalia, älä lähde sinne.
 

Kummeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Washington Capitals
Enpä näe, että tuosta mitään hyötyä hänellekään olisi.

Noh ei välttämättä hyötyä, mutta tuo on vain niin moraalitonta toimintaa naiselta, että mielestäni tuolla miehellä olisi oikeus tietää. Minun mielestäni pettämistä on kaikki tuollainen, jota et kerro kumppanillesi.
Ennen kuin joku tulee hassuttelemaan ja "luulee" minun tarkoittaneen että kaikki mitä ei kerrota kumppanille, on pettämistä, niin en ihan sitäkään tarkoita.
 

Flu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, Padres
Minun mielestäni pettämistä on kaikki tuollainen, jota et kerro kumppanillesi.
Ennen kuin joku tulee hassuttelemaan ja "luulee" minun tarkoittaneen että kaikki mitä ei kerrota kumppanille, on pettämistä, niin en ihan sitäkään tarkoita.
No sitähän sinä juuri tarkoitat. Tyylikkäämpää olisi myöntää se. Minusta tuo on täyttä roskaa ja osoittaa enemmän kokemuksen puutetta kuin mitään muuta. Jos tuossa "suhteessa" ei ole muuta kuin pari kertaa pussattu niin kyseessä on kyllä niin mitätön petos että siitä keskusteleminen on erittäin huono idea.

Oikeasti pettäminen on sitä, että se pettävä osapuoli ei halua kertoa asiasta koska itse pitää sitä pettämisenä. On myös paljon muitakin syitä ettei halua toiselle kaikkea kertoa. Jos vaikka parteneri on erittäin muskasukkainen niin ei varmaankaan ole hyvä idea kertoa tanssineensa työkaverin kanssa. Nyt meillä on vain toisen osapuolen kertomus. Voihan olla, että nainen on on vain pitänyt hauskaa ja antanut hyvänyönpusun, jonka toinen osapuoli on ottanut hieman vakavammin. Yleensäkin muiden motivaatioiden arvailu on turhaa ja ennenkuin käydään sängyssä toisten elämään sotkeutuminen on todella huono idea.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös