Mutta tosiaan itselleni on aika selvät sävelet tässä hommassa. Minun ei tarvitse olla pahanolon purkamisen kohde. Minun ei tarvitse kuunnella naljailua/vittuilua ym. Kevät on tulossa, kimalaisia riittää laitumella vaikka kuinka paljon ja muutenkin elämä on kunnossa.
Itse koin samantyyppiisen tilanteen vuosi sitten, mutta sillä erotuksella, että pelaaminen jatkuu vieläkin. Vuosi sitten sain työpaikalla siirron uudelle osastolle, jossa eräs fiksunoloinen ja nätti likka alkoi flirttailemaan niin, ettei sitä voinut olla noteeraamatta. Liian pitkiä katseita, hymyjä ja tyrkylle tuloa. No ei aikaakaan kun aloin utelemaan likan taustoja, jotta osaisin valkata etukäteen treffipaikkoja. Suunnittelin jo valmiiksi aasinsiltaa treffipuheisiin, kunnes yhdennellätoista hetkellä hän meni möläyttämään seurustelevansa. Ei sitä heti pystynyt käsittämään ja suostunut uskomaan todeksi. Miten voi flirttailla noin avoimesti, vaikka mies jo löytyykin. Ajattelin tietenkin heti, että peli on selvä enkä lähde soppaan mitenkään mukaan. Selvittäköön ensin välit miehensä kanssa. Vaan ei sillä taida olla miehensä kanssa minkään sortin ongelmia, kun pelkästään hyvää puhuu. Niinkin fiksu likka tuskin huonoa miestä on itselleen kelpuuttanut.Se oli sitten siinä. Huonosti tehty scouttaus aiheutti sen, että avoliitosta ei ollut tietoakaan ennenkuin työkaveri sen kertoi. No, nyt on helpompi unohtaa kun ei tarvitse miettiä pitäisikö tunnustaa..
Outoa ettei tunnu missään. Oliko tämä sitten helpotus vai alkaako huono olo vasta huomenna?
Jos näin on asiat, niin seuraavalla kerralla vaan ovesta ulos ja odottelemaan anteeksipyyntöä. Jos ei anteeksipyyntöjä kuulu, niin seuraavien kimalaisien perään. Ei tosiaan kannata olla mikään sylkykuppi ja kuunnella paskaa. Tuo ex "narsistinen" poikaystävä on niin kulunut selitys. Kukahan se narsistinen loppujen lopuksi on?
No, sanotaan, että jopa 10%:lla ihmisistä on jonkinasteinen narsistisuushäiriö, joten voi daami puhua tottakin.Jos näin on asiat, niin seuraavalla kerralla vaan ovesta ulos ja odottelemaan anteeksipyyntöä. Jos ei anteeksipyyntöjä kuulu, niin seuraavien kimalaisien perään. Ei tosiaan kannata olla mikään sylkykuppi ja kuunnella paskaa. Tuo ex "narsistinen" poikaystävä on niin kulunut selitys. Kukahan se narsistinen loppujen lopuksi on?
Toisen ihmisen luonteen muuttaminen ei niin vain onnistukaan, joten oikean ratkaisun olet tehnyt kun et edes lähde yrittämään. Helposti niistä saa aikaiseksi vain helvetilliset riidat. Helpompi ja mielestäni järkevämpi ratkaisu on laittaa tiet erilleen, varsinkin kun asiat tulevat ilmi jo suhteen alkuvaiheessa, jolloin mitään kummempaa sitoutumista ei ole vielä ehtinyt tapahtua.Lähipäivinä olisi tarkoitus nähdä ja sanoinkin hänelle jo, että seuraavalla kerralla pitää vähän keskustella näistä asioista. Toisen ihmisen luonnetta en jaksa edes yrittää muuttaa. Se ei mielestäni ole tehtäväni. Kohta nähdään sitten tuleeko neidille täytenä yllätyksenä omat fiilikseni.
Tuo on valitettavan tyypillistä käytöstä naisilta, jotka ovat epävarmoja itsestään ja haluavat testata markkina-arvoaan. Halutaan yksinkertaisesti saada selville onko se oma ukko ainoa, joka on kiinnostunut, vai kelpaisiko muillekin. Harrastaa tuota toki miehetkin, mutta naisilla se tuntuu olevan yleisempää.Itse koin samantyyppiisen tilanteen vuosi sitten, mutta sillä erotuksella, että pelaaminen jatkuu vieläkin. Vuosi sitten sain työpaikalla siirron uudelle osastolle, jossa eräs fiksunoloinen ja nätti likka alkoi flirttailemaan niin, ettei sitä voinut olla noteeraamatta. Liian pitkiä katseita, hymyjä ja tyrkylle tuloa. No ei aikaakaan kun aloin utelemaan likan taustoja, jotta osaisin valkata etukäteen treffipaikkoja. Suunnittelin jo valmiiksi aasinsiltaa treffipuheisiin, kunnes yhdennellätoista hetkellä hän meni möläyttämään seurustelevansa. Ei sitä heti pystynyt käsittämään ja suostunut uskomaan todeksi. Miten voi flirttailla noin avoimesti, vaikka mies jo löytyykin. Ajattelin tietenkin heti, että peli on selvä enkä lähde soppaan mitenkään mukaan. Selvittäköön ensin välit miehensä kanssa. Vaan ei sillä taida olla miehensä kanssa minkään sortin ongelmia, kun pelkästään hyvää puhuu. Niinkin fiksu likka tuskin huonoa miestä on itselleen kelpuuttanut.
Vuosi tästä episodista on vierähtänyt ja edelleen ollaan samassa pisteessä. Ja itselläni ei ainakaa ole yhtään helpottanut. Toisaalta kivaahan se on, kun jatkuvasti saa pitkiä katseita ja hymyjä, mutta erittäin ristiriitaiset fiilikset siitä tulee - aina vaan uudelleen ja uudelleen.
No, sanotaan, että jopa 10%:lla ihmisistä on jonkinasteinen narsistisuushäiriö, joten voi daami puhua tottakin.
Tuo on valitettavan tyypillistä käytöstä naisilta, jotka ovat epävarmoja itsestään ja haluavat testata markkina-arvoaan. Halutaan yksinkertaisesti saada selville onko se oma ukko ainoa, joka on kiinnostunut, vai kelpaisiko muillekin. Harrastaa tuota toki miehetkin, mutta naisilla se tuntuu olevan yleisempää.
Onko kellään kokemuksia työpaikkaihastumisesta?
Vietimme pari viikkoa sitten työpaikan saunailtaa ja sain sieltä jonkinlaisen ihastumistaudin. Sen jälkeen ei ole töiden tekemisestä tullut mitään ja olo on kuin teinipojalla joka haaveilee luokan prinsessasta päivin ja öin.
Miten tästä ihastumisen tunteesta pääsee eroon?
Tuskin lienee järkeä koettaa onneaan tämän enkelikasvoisen ja 35% enemmän tienaavan sinkkunaisen kanssa..
Joo se on parempi unohtaa koko juttu ja jatkaa yksikseen, eikö vaan? Vaarana on romanssin lisäksi, että päädyt naimisiin tämän ihmisen kanssa ja elätte (vaihtelevan) onnellisena lopun elämää yhdessä.Ei paskota sinne missä syö, on erittäin hyvä viisaus.
Itkua ja hammastenkirsitelyä, julkista häpeaa jne on kaikkia sopivasti tiedossa noin yleisesti kun työpaikkaromansseista puhutaan.
Joo se on parempi unohtaa koko juttu ja jatkaa yksikseen, eikö vaan? Vaarana on romanssin lisäksi, että päädyt naimisiin tämän ihmisen kanssa ja elätte (vaihtelevan) onnellisena lopun elämää yhdessä.
Ei vaan, kapakastako se seinäruusu pitää käydä hakemassa jos työpaikalta ei käy, häh? Kummaa porukkaa kummine mielipiteineen, eikä ihme jos vietätte elämänne yksin näine ohjeinenne.
Itkua, hammastenkiristelyä ja julkista häpeää, just joo. No jos olet säälittävä tyyppi, ruinaat naista julkisesti työpaikalla ja itkeskelet perään kuin pikkutyttö, ok, mutta me miehet hoidamme nämä asiat melkolailla tyylikkäämmin.
Enpä nyt viitannut mitenkään sinuun vaan yleisesti, kun itsekin voimakkaasti yleistit, eikä käynyt mielessäkään, että kirjoitat juuri minulle/minusta. Jos olet herkkänahkainen ja otit kirjoittamani henkilökohtaisesti, en voi sille mitään, se ei ainakaan ollut tarkoitus.Puhut "me miehet" mutta menet heti henkilökohtaisuuksiin ja rimanalituksiin?
Varsin miehekästä toimintaa..
On tuossa asiaakin mitä kirjoitit ja totta kai riskejä pitää ottaa jos jotain haluaa. Olen vain niin monta kertaa nähnyt sivusta seuranneena mihin 95% työpaikkasuhteista johtaa.
Duunissa ei tehdä aluksi töitä vaan kaikki aika käytetään kuherteluun - työnantajahan pitää tästä valtavasti.
Sitten saattaa tulla mustasukkaisuuskohtauksia töissä jommalle kummalle, kun vaikka asiakas flirttaa toisen kanssa.
Ym ym.. sitten kun suhde on jossain vaiheessa ohi, kuten usein on, samassa työpaikassa viihtyminen alkaa olla jommalle kummalle tai molemmille hankalaa. Eivät voi olla samassa työvuorossa, tai samalla osastolla jne..
Sitten alkaa toisen huonojen puolien esiintuominen kahvitiloissa työkaverien kesken jne..
P.S ei en ole yksin, loistava nainen on ollut jo kauan. Ei en löytänyt työpaikalta, enkä ole harrastunut työpaikkasuhteita. Kyllä olen luultavasti vääntänyt tahkoa kauemmin ja kovemmissakin paikoissa kuin useimmat täällä kirjoittavat "miehet"
Enpä nyt viitannut mitenkään sinuun vaan yleisesti, kun itsekin voimakkaasti yleistit, eikä käynyt mielessäkään, että kirjoitat juuri minulle/minusta. Jos olet herkkänahkainen ja otit kirjoittamani henkilökohtaisesti, en voi sille mitään, se ei ainakaan ollut tarkoitus.
Rimanalitus; jos olet sitä mieltä, sinulla on oikeus siihen, sillä kirjoittelusi ei vaikuta sen enempää minuun, kun kirjoitteluni tulisi vaikuttaa sinuun.
Kuvailemasi teini-ihastuskäytös varmasti aiheuttaa ongelmia työpaikoilla ja totta, niin kovin monet elävät elämäänsä muiden mielipiteiden mukaan. Itse eroan tuosta kuitenkin siten, etten ole teini, enkä käyttäydy kuin olisin, enkä ole kiinnostunut muiden ihmisten mielipiteistä. Eipä tule otettua asioita kovin helposti henkilökohtaisesti, heh.
No, turha jatkaa tätä, koska eittämättä otat kirjoittamani henkilökohtaisesti, joten se sitten siitä.
Ei paskota sinne missä syö, on erittäin hyvä viisaus.
Itkua ja hammastenkirsitelyä, julkista häpeaa jne on kaikkia sopivasti tiedossa noin yleisesti kun työpaikkaromansseista puhutaan.
Tuossa tuo keskustelurunko. Mielestäni tuossa ei ole mitään yleisellä tasolla puhumista. Lainaat vastaustani ja kohdistat kommettisi siihen.Itkua, hammastenkiristelyä ja julkista häpeää, just joo. No jos olet säälittävä tyyppi, ruinaat naista julkisesti työpaikalla ja itkeskelet perään kuin pikkutyttö, ok, mutta me miehet hoidamme nämä asiat melkolailla tyylikkäämmin.
Vähän sama keino kuin sitkaisiin lehtimyyjiin. Kommunikaatiota ei kannata jossain kohtaa enää jatkaa. "Ei kiinnosta, heippa" toiminee ajan kuluessa. Dialogin jatkaminen jossain kohtaa vain pidentää ja siis pahentaa asiaa. Kerran sanoin rauhaisasti: "Tästä lähtien otan jokaisen yhteydenottosi silkkana henkilökohtaisena vittuiluna, joten jos haluat olla ei-vittuileva, niin älä ota mitään yhteyttä". Se ei sitten enää ottanut yhteyttä. No, ehkä olet jo noitakin kokeillut. Täydellinen kommunikaatiomattomuus mihinkään on kait se tietyssä kohtaa paras keino.Millä ilveellä naisen saa uskomaan, että tää suhde on nyt loppu, kaputt, finito?
Miten voi flirttailla noin avoimesti, vaikka mies jo löytyykin. Ajattelin tietenkin heti, että peli on selvä enkä lähde soppaan mitenkään mukaan. Selvittäköön ensin välit miehensä kanssa. Vaan ei sillä taida olla miehensä kanssa minkään sortin ongelmia, kun pelkästään hyvää puhuu. Niinkin fiksu likka tuskin huonoa miestä on itselleen kelpuuttanut.
Vuosi tästä episodista on vierähtänyt ja edelleen ollaan samassa pisteessä. Ja itselläni ei ainakaa ole yhtään helpottanut. Toisaalta kivaahan se on, kun jatkuvasti saa pitkiä katseita ja hymyjä, mutta erittäin ristiriitaiset fiilikset siitä tulee - aina vaan uudelleen ja uudelleen.
On vituillaan! palailaan ku tiedän enemmän missä mennään.
Tyttö on saanut hieman mietiskellä mitä haluaa tulevaisuudelta ja tänään parin tunnin päästä edessä on totuuden kuuleminen. Menen käymään tytön luona, puhutaan ja hän lupasi selvittää itselleen asiat siihen mennessä. Koskaan ei saisi ajatella negatiivisesti mutta silti hieman eilisenlaiset ajatukset päällinmäisenä mielessä.
En nyt haluaisi olla mikään pahan ilman lintu, mutta tämä hieman särähti. Siis tyttö joka on osoittanut että pystyy vehkeilemään selän takana eikä ainakaan henkisesti ole ollut uskollinen tuolle kaverillesi on mielestäsi luottamuksesi arvoinen? Mitä jos kyseinen tyttö kyllästyy joskus sinuun ja tekee sinulle samat temput kuin tuolle kaverillesi jonkun muun kanssa?Tämä uusi tyttö on täydellinen minun makuuni: ei liian sitoutuva tai roikkuva, mutta silti sen verran uskollinen ja rehellinen, ettei vehkeile selkäni takana.
Siis tyttö joka on osoittanut että pystyy vehkeilemään selän takana eikä ainakaan henkisesti ole ollut uskollinen tuolle kaverillesi on mielestäsi luottamuksesi arvoinen?