Noin näkisin asian. Jos nousua 12 joukkueen Liigaan yrittäisi Kiekko-Espoo, Jokerit, Saipa, Jyp ja Sport, niin onhan siinä valtavasti eroa, myös alapuolinen sarja olisi todennäköisesti kovatasoisempi (tässäkin pitäisi siis olla oikea mahdollisuus nousta, eikä mitään tasonmittauksia). Jos tuohon 10+10 malliin ympätään Mestiksestä neljä tämän hetken kärkiseuraa ja Jokerit, niin ketä siellä on oikeasti haastamassa paikasta (alempaan) Liigaan? Keupa, VG-62? Ja miten sitten katsojamäärille ja rahallisille panostuksille kävisi Mestiksessä?
No mut nythän tuossa paistaa vähän sellainen rusinat pullasta ajattelu. Ei se nousu 10+10 mallisen Liigan alemmalle portaalle ole sama asia, kuin nousu 12 joukkueen Liigaan. Eli ei se vaatimustasokaan silloin ole sama. Tuollaiseen 10+10 mallisen Liigan alemmalle portaalle nousu olisi ikäänkuin nousu nykyistä merkittävässä määrin kovempi tasoiseen Mestikseen, vaikka nimi olisi luultavasti eri. Ja jos sinne 10+10 malliseen Liigaan otettaisiin vaikka Jokerit, K-Espoo, Kiekko-Pojat, Roki ja TuTo, niin sinne alas jäisi vielä potentiaalisiksi haastajiksi Mestiksen kestomenestyjä Ketterä. Sitä kirittäisivät Hermeksen, Kiekko-Vantaan ja KooVeen kaltaiset organisaatiot ja saattaisihan sieltä ehkä jollain aikataululla se SapKokin palata isompiin ympyröihin. Eli kyllä siellä joukkueita vielä riittäisi haastamaan paikasta tohon oletettuun "kakkos Liigaan" ja nykyiset Suomi-sarjan joukkueet saisivat ottaa tekemisessään varmaan isoja harppauksia, että tuollaisessa ryhmässä olisivat se ykköshaastaja Liigaan.
Ja muistelisin nähneeni sellaisenkin haastattelun, jossa Ketterän joku pomomies kysyttäessä vastasi, ettei heille nykyinen Liiga ole realistisesti tavoitettavissa, mutta mainitsi perään, että jos joskus tulevaisuudessa pelattaisiin jonkinlaista A ja B Liigaa, niin Ketterä voisi silloin tavoitella menestystä tuollaisessa B Liigassa.
Varmaan olisi helpompi nousta, mutta niitä nousijoita ei vain kauheasti ole. Jotenkin suppeampi Liiga = enemmän potentiaalisia nousijoita, mutta sitä ennen Mestiksen pitäisi saada asiat kuntoon. Mielestäni se Liigan avaaminen karsintasarjalla olisi ensimmäinen askel. Ellei Mestiksessä saada budjetteja nousuun, jos on mahdollisuus nousta Liigaan, niin se kertoo varmaan riittävästi. Suurimman muutoksen pitäisi lähteä Mestiksestä.
Meillähän oli Liiga "urheilullisestikin" auki silloin Sport-Ässät karsintojen aikoihin ja vaikka siitä kyseisestä sarjasta tuli mielenkiintoinen, niin ne neljä seuraavaa karsintaa lässähtivät tasonmittaus höntsäilyksi, kun Mestiksen voittaja usein kertoi jo ennen pelien alkua, etteivät tavoittele nousua. Eli jos Mestiksestä saisi mielenkiintoisia karsijoita kerta viiteen vuoteen (ja silloinkin käsittääkseni Sport oli lähellä kaatumista, kun nousu ei onnistunut), niin vaikea kuvitella, että koko Mestistä voisi yksillä karsinnoilla aina viisi vuotta eteenpäin elättämään.
Ja että voisi nyt sitten käsittää vähän mittasuhteita, niin jos tosiaan niitä mielekkäitä karsintapeleja tulisi tosiaan kerta viiteen vuoteen, niin vaikka tuo sarja venyisi seitsemään peliin, niin että tuo "sarja" elättäisi Mestistä suhteessa Liigaan mielekkäällä tavalla, niin (seitsemän peliä jaettuna viidelle kaudelle) -> 1.4 ottelusta pitäisi saada rahat, jolla elättää koko Mestistä, kokonaisen kauden.
Ja tosiaan, kun sitä viisi vuotta sitten testattiin ja huomattiin, että ei toimi toivotulla tavalla, niin mikä saa ajattelemaan, että se tällä kertaa jotenkin mystisesti toimisi paremmin? Meinaa sitten kun Liiga suljettiin uusiksi ja mentiin takaisin malliin, jossa nousu tapahtuu talouden ehdoilla, niin sieltä Mestiksestä nousi nopeassa tahdissa peräti kolme joukkuetta Liigaan.
Ja noin yleisellä tasolla, voisi kuvitella mahdollisten muutosten olevan helpommin vietävissä maaliin, jos kaksi korkeinta tasoa olisi Suomessa saman katto-organisaation vedettävänä. Oli se sitten 10+10 tai 15+mitä ikinä mallilla, koska silloin ne päätökset tehtäisiin saman organisaation sisällä. Nyt siellä pitäisi saada jonkinlainen mielekäs sopu Liigan ja liiton välille ja vaikkei se tietenkään mitenkään mahdotonta ole, niin kyllä maaliin pääsee helpommin, jos asioista sovitaan yhteisön sisällä, kuin kahden yhteisön välillä.
