SaiPaan huhutaan nyt ensi kauden valmentajaksi Ville Hämäläistä, joten ajatuksia nousi päähän...
Näin SaiPan kannattajana saatan kokea tämän aiheen hieman voimakkaammin kuin muut. Olen käynyt peleissä reilu 20 vuotta. Olen ollut monena kautena kausarin omistaja ja jääkiekko on ollut tärkeimpiä asioita mitä voi olla. Valitettavasti tänä aikana SaiPa on enimmäkseen taistellut siellä Liigan häntäpäässä ja yllättävän monesti pudotuspelijuna on karannut jo vuodenvaihteen tienoolla. Sitten on tyhjennetty pelaajia pois ja pelailtu ilman merkitystä iso osa kaudesta.
Jossain vaiheessa kausikortin ostaminen loppui. En halunnut ottaa riskiä, että sillä ei tee mitään enää joulun jälkeen. Vapaa-aika alkaa olemaan tiukilla, joten miksi kävisin pelkän tukemisen vuoksi katsomassa kun joukkue vain osallistuu sarjaan. Tai aloittaa seuraavaan kauteen valmistautumisen, kun pelejä on vielä pari kuukautta pelaamatta. Fanien aliarvioimista. Sen on toki havainneet muutkin, kun todellinen yleisömäärä Lappeenrannassa on ollut alle tonnia jo tovin. Tämä on itselläni heijastunut mielenkiintoon koko Liigaa kohtaan, jota ennen seurasin aivan hulluna myös SaiPan ulkopuolelta.
Kaipaan kokea jäähallilla tunteita ja merkityksellisyyttä. Jos kausi valahtaa toistuvasti kaivoon, niin antakaa kokea edes karsintojen tuoma jännitys. Olisi loppukaudella jotain mitä odottaa (tai pelätä) eikä pelkkää harmaata merkityksellisyyttä. Olisi pikkaisen parempi fiilis lähteä tulevaan kauteen, jos sarjapaikka olisi säilytetty ja puolustettu karsintojen kautta pelaamalla. Kausi päättyisi epäonnistumisesta huolimatta suureen voittoon ja helpotukseen. Tunnetta! Muistoja!
Jos on mennyt ohi, niin Ilari Melartilla oli Urheilucastissa hyvin perusteltu ehdotus uudesta mallista jossa molemmat sarjat ovat elinvoimaisia. Sen pohjalta olisi hyvä lähteä rakentamaan:
(alkaen noin 48 minuutin kohdalla). Spotifystä löytyy myös. Kun yhteinen tahtotila löytyy, niin Mestiksestä on oikeasti mahdollista rakentaa sarja, jonne putoaminen ei aja seuraa konkurssiin.
SHL-joukkue Timrån urheilujohtaja Kimmo Kapanen kertoi taannoin Jatkoajan haastattelussa, kuinka rakentaa ensi kauden joukkuetta kahden skenaarion mukaan: "– Meillä on olemassa sekä SHL- että Allsvenskan-budjetit. Sellaista ei Suomessa tarvitse miettiä."
Tämä on urheilujohtamista ja valmistautumista etukäteen. Pudotessa alas ei tule yllätyksenä se, että tulopuoli pieneneekin.
Pelaajat ovat kyselyn mukaan avoimen sarjan kannalla, suurista kiekkovalmentajista Jukka Jalonen ja Antti Pennanen ovat esittäneet näkemyksensä avoimen Liigan puolesta. Vastaan tuntuu enää olevan muutama jääräpäinen seurajohtaja.
Näin SaiPan kannattajana saatan kokea tämän aiheen hieman voimakkaammin kuin muut. Olen käynyt peleissä reilu 20 vuotta. Olen ollut monena kautena kausarin omistaja ja jääkiekko on ollut tärkeimpiä asioita mitä voi olla. Valitettavasti tänä aikana SaiPa on enimmäkseen taistellut siellä Liigan häntäpäässä ja yllättävän monesti pudotuspelijuna on karannut jo vuodenvaihteen tienoolla. Sitten on tyhjennetty pelaajia pois ja pelailtu ilman merkitystä iso osa kaudesta.
Jossain vaiheessa kausikortin ostaminen loppui. En halunnut ottaa riskiä, että sillä ei tee mitään enää joulun jälkeen. Vapaa-aika alkaa olemaan tiukilla, joten miksi kävisin pelkän tukemisen vuoksi katsomassa kun joukkue vain osallistuu sarjaan. Tai aloittaa seuraavaan kauteen valmistautumisen, kun pelejä on vielä pari kuukautta pelaamatta. Fanien aliarvioimista. Sen on toki havainneet muutkin, kun todellinen yleisömäärä Lappeenrannassa on ollut alle tonnia jo tovin. Tämä on itselläni heijastunut mielenkiintoon koko Liigaa kohtaan, jota ennen seurasin aivan hulluna myös SaiPan ulkopuolelta.
Kaipaan kokea jäähallilla tunteita ja merkityksellisyyttä. Jos kausi valahtaa toistuvasti kaivoon, niin antakaa kokea edes karsintojen tuoma jännitys. Olisi loppukaudella jotain mitä odottaa (tai pelätä) eikä pelkkää harmaata merkityksellisyyttä. Olisi pikkaisen parempi fiilis lähteä tulevaan kauteen, jos sarjapaikka olisi säilytetty ja puolustettu karsintojen kautta pelaamalla. Kausi päättyisi epäonnistumisesta huolimatta suureen voittoon ja helpotukseen. Tunnetta! Muistoja!
Jos on mennyt ohi, niin Ilari Melartilla oli Urheilucastissa hyvin perusteltu ehdotus uudesta mallista jossa molemmat sarjat ovat elinvoimaisia. Sen pohjalta olisi hyvä lähteä rakentamaan:
(alkaen noin 48 minuutin kohdalla). Spotifystä löytyy myös. Kun yhteinen tahtotila löytyy, niin Mestiksestä on oikeasti mahdollista rakentaa sarja, jonne putoaminen ei aja seuraa konkurssiin.
SHL-joukkue Timrån urheilujohtaja Kimmo Kapanen kertoi taannoin Jatkoajan haastattelussa, kuinka rakentaa ensi kauden joukkuetta kahden skenaarion mukaan: "– Meillä on olemassa sekä SHL- että Allsvenskan-budjetit. Sellaista ei Suomessa tarvitse miettiä."
Tämä on urheilujohtamista ja valmistautumista etukäteen. Pudotessa alas ei tule yllätyksenä se, että tulopuoli pieneneekin.
Pelaajat ovat kyselyn mukaan avoimen sarjan kannalla, suurista kiekkovalmentajista Jukka Jalonen ja Antti Pennanen ovat esittäneet näkemyksensä avoimen Liigan puolesta. Vastaan tuntuu enää olevan muutama jääräpäinen seurajohtaja.