Mä otan aina toimituksen lähimpään asiamiespostiin tai muun kuriirin vastaavaan settiin. Aina sitä mahdollisuutta ei ole, ja esim. viimeksi Saksasta tavaraa tilatessani ainoa vaihtoehto oli ilmainen kotiinkuljetus. Eipä tässä vanhempainvapaalla hirveästi muuta ole kuin kotona kökkimistä, mutta silti mikä tahansa muu vaihtoehto olisi ollut parempi.
No, päivä koittaa ja postipate soittaa, että puolen tunnin päästä olisi tulossa. Mä siinä kakofoniassa kuulin, että puolentoista, ja olin että ok, täällä ollaan. Ei muuta kuin tenavan kanssa metsään lumihankeen peuhaamaan. Puolen tunnin päästä soi jälleen puhelin, että täällä ollaan ja ketään ei ole kotona. Pyysin, että jos pari minuuttia odottaa, niin juoksen kotiovelle. Nappula syliin ja sieltä helvetin umpihangesta kauheeta munaravia paikalle. Erittäin kohtelias vanhempi herrasmies ojensi paketin, ja minä siinä hengitystäni keräillen yritin sopertaa, että kuulin aikataulun väärin.
Pisteet siis Postille ja kyseiselle kuskille, että joustoa riitti tuon verran vastaanottajan selkeästä virheestä huolimatta. Ei ole mikään automaatio tänä päivänä. Toki tuolla haja-asutusalueella paketin olisi voinut jättää myös ovelle minun puolestani, mutta kun puumerkki piti saada, niin en tiedä, olisiko suostunut.
Mutta mm. tästä syystä paketti aina johonkin muualle kuin kotiin. Isommat lähetykset sitten asia erikseen.