Itse olen onneksi insinööri, ja minun on siksi helppo luottaa raakoihin lukuihin. Ja tiedän, että ne ovat lahjomattomia, enkä pysty millään perusteella niitä muuttamaan muuksi, vaikka kuinka keksisin omasta mielestäni hyviäkin syitä.
Itse olen huikeat 176.5 cm pitkä. Neljänkymmenen ikävuoteni aikana olen kolmesti tehnyt elämäntaparemontteja. Ikinä en ole ollut radikaalisti ylipainoinen, mutta kuitenkin jonkin verran. Paino on kyllä lähtenyt hyvin putoamaan, mutta sitten erinäisten syiden takia on tullut ajanjaksoja, joilla sitä on tullut takaisin. Ensimmäisen kerran aloin pudottaa painoa yliopisto-opintojen jälkeen. Lähtötilanne oli silloin 80.5 kg. Ei paha, mutta kuitenkin 10kg enemmän, kuin opintoja aloittaessa. Keinoina syötyjen ja kulutettujen kaloreiden seuranta, joka johti kuin itsestään lisääntyneeseen liikuntaan ja terveellisempään syömiseen. Paino laski 72 kiloon vajaassa vuodessa. Siellä pysyttiin kolmisen vuotta. No, sitten pariuduin, ja siinä alkoi tulla enemmän sukulaisvierailuja, herkuttelua ja liikunnan vähenemistä. Paino olikin sitten 2012 jo 82 kiloa. No, samalla reseptillä kuin aiemminkin mentiin, eli seurasin hieman kevyemmin kulutusta ja syömistä. 73 kiloa olikin sitten vuotta myöhemmin mittarissa.
Sitten taas hieman tuli otettua liian rennosti. Ostin kuitenkin tuollaisen Omronin kehonkoostumusmittarin. 2017 alkuvuodesta paino oli taas 78 kg, joten asialle piti tehdä jotain. Enää en seurannut kulutuksiani, mutta tiesin kuitenkin, että mitä pitää tehdä. Syöminen on kokonaisuutena kunnossa. Ja olen noiden kahden aiemman elämäntaparemontin yhteydessä oppinut, mitkä ruoat kannattaa pitää mahdollisimman minimissä. Minulle riittää puhdas matematiikka tuohon. Välillä herkuttelen, enkä ole mitenkään spartalainen. Tiedostan kuitenkin, että herkuttelun hinta on usein se, että se näkyy vyötäröllä. Siksi herkuttelunkin voi pyrkiä hoitamaan "fiksummin". On todella övereitä kaloripommeja, mutta myös huomattavasti parempia herkkuja - minusta niin maultaan kuin ravintoarvoiltaan.
Omalla kohdallani tavoitteena olisi pyrkiä hallitsemaan painoa. Ja saada keskivartalorasvaa vielä pienemmäksi. Tässä on taustalla ihan se, että huono kierre on paljon helpompi katkaista alkumetreillä. Lisäksi haluan välttää lihomista ihan jo terveydellisistä syistä. Itselläni on lievä skolioosi, joka ei vaikuta mitenkään elämään, mutta lisäkilojen kanssa tilanne on toinen. Sukurasitteena on taas diabetes- ja verenpainetautiriski. Ja lisäksi itselläni on kaikenlaisia iho-ongelmia, joita keskivartalolihavuus voi pahentaa ns. hiljaisen tulehduksen myötä.