Muutama kommentti omista kokemuksista:
Aamupala, kuinka usein olen sinut korvannut pelkällä kahvilla. Myös silloin, kun yritän uskotella itselleni, että aterian väliin jättäminen vähentää kaloreidensaantia. Pöh, nyt olen melkein joka aamu syönyt kaurapuuroa. Useimmiten marjoilla tai omenalla/banaanilla ja kanelilla.
Mitä tuhdimpi aamupala, niin sen parempi. Kun jättää ne iltasyöpöttelyt kokonaan pois, on yleensä aamusta edes jonkinlainen nälkä, ja päivän saa hyvin käyntiin reippaalla aamupalalla. Aika usein se "ei mulla ole aamuisin koskaan nälkä" johtuu nimenomaan siitä, että pitkin edellistä iltaa tai jopa osittain yötä on paineltu jos minkälaista tavaraa ääntä kohden, mikä kostautuu aamupalan puutteena, joka sitten taas kostautuu myöhemmin päivällä. Ilman minkäänlaista aamu- ja/tai välipalaa ennen lounasta tuleekin tuputettua aina se tuhdimpi lounas, kun nälkä on karmiva. Ja siitä se kierre taas jatkuu.
Kukaan ei yhtenä iltana nälkään kuole, vaikka hieman nälkäisenä menisikin nukkumaan. Sen jälkeen maistuu se aamupalakin kummallisen hyvälle, ja yhtäkkiä saakin sen syömisrytmin helpolla kohdilleen. Kokemuksen rintaäänellä tämä.
Syö usein ja pienempiä aterioita! Kasvikset tuo jo sitä täytettä lautaselle ja mahaan, mutta vältä sitä ylensyöntiä. Varsinkin jotain pastaa/riisiä syö aina ihan liikaa. En ole niitä kokonaan hylännyt, mutta monella aterialla lautasella on vain kasviksia ja kanaa/kalaa.
Yleensä ihmisille joilla on tai on ollut liiallisen isot ateriakoot, on ajatus nälän "jäämisestä" tai ylipäätään nälän tunteesta jollain tavalla kauhea. Se on jostain selkärangasta tulevaa, mutta hankalaa periaatteessa sanoiksi selittää. Syödään vähän niin kuin varmuudeksi tarpeeksi, ettei ainakaan tästä ateriasta jää nälkä. Tällaisen ihmisen ajatuskulkuhan menee jotenkin niin, että jaahas, nyt on nälkä, joten nyt on jotain kyllä syötävä. Jaa, jonkin aikaa jo syötyään saatetaan huomata, että eihän mulla oikeastaan niin kova nälkä ollutkaan, mutta tilasinhan/teinhän/sainhan mä jo näin ison annoksenkin. Menkööt nyt, niin ei jää ainakaan nälkä ja ei tarvitse myöhemmin syödä niin paljoa, kun eihän tätä viittis oikein mukaankaan ottaa/pois heittää. Eipä oo ainakaa nälkä!
Ja illalla se nälkä on kuitenkin ihan samanlainen, söi sen ylimääräisen tai ei. Kyllä, tunnustan myös itse kuuluneeni tähän porukkaan.
Jos nyt ihan järjellä ja loogisesti tätäkin asiaa miettii, niin ihminen sellaisen pienemmänkin lounaan syödessään
lähes aina huomaa n. 10-15 minuuttia siitä aterioinnista, että tämä oli ihan riittävä annos. Nälkä häviää pois. Ehkä se tulee hieman aikaisemmin taas takaisin, mutta joka tapauksessa se siitä hetkeksi häviää. Jostain syystä se tieto ei ehdi kulkeutumaan riittävän ajoissa aivoihin asti, että tämä ateria nyt riittää, tällä me säilytään hengissä. Yleensä sen ensimmäisen pienen lautasen jälkeisen santsilautasen puolivälin kohdalla huomataankin, että menihän se pahin nälkä jo vähän ohi, ei tätä olisi välttämättä enää tarvinnutkaan. Toisaalta otin jo, joten syödään tämäkin nyt pois. Eipä mene tämäkään ruoka hukkaan.
Vasta nyt tässä talvella/keväällä olen itse havahtunut siihen, että se on ihan OK, että ihmisellä on joskus nälkä. Pienempiin ateriakokoihin tottuu hetkessä. Joskus se nälkä on vähän kovempi, joskus vähän pienempi. Joskus syön jo niin, ettei edes ole nälkä. Kukaan ei kuitenkaan joudu jatkuvassa nälässä olemaan, jos syödään 5-6 ateriaa päivässä. Olen periaatteessa siirtynyt "kellosyöjäksi", joka syö enemmänkin kellon kuin nälän mukaan. Suosittelen kokeilemaan, jos ei ole ennen kokeillut, nimittäin toimii ainakin allekirjoittaneelle.
Pidä itsesi kiireisenä! Kun en ole kotona toimettomana, ei tule tylsiä hetkiä täytettyä käymällä katsomassa mitä jääkaapista sattuis löytymään. Tässä auttaa mm. se lenkkeily, vaikka syöminen on aluksi etusijalla, mutta lenkillä ollessa on kaukana jääkaapista. PS. Jätän lompakon kotiin, niin en saa kaupastakaan mitään matkalla, kun on heikko hetki.
Tämähän se. Ja kaiken kukkuraksi yleensä hieman rankemman lenkin/treenin jälkeen ainakin oma kroppa huutaa enemmänkin nestettä sen ensimmäisen tunnin ajan, ja nälkä tulee uusiksi takaisin vasta suihkujen ja muiden askareiden jälkeen. Liikunta siirtää tehokkaasti nälkää hetkellisesti, minkä vuoksi ihan matalankin temmon kävelylenkit tekevät hyvää siihen arkeen.
Ei tässä omakaan urakka nyt vielä missään maalissa ole, joten en nyt halua mitään asiantuntijaa leikkiä. Vähän omia lähiajan kokemuksia. Nyt on kuitenkin pystytty lisäilemään hiljaisista kävelylenkeistä jo vähän rankempiinkin treeneihin ja lenkkeihin, joten suunta on ainakin oikea. Liikuntaa menee se n. 4h viikossa ilman mitään "pakottamista" ja tuloksia huomaa niin salilla kuin lenkkipolunkin varrella. Toki nyt paino on jumitellut parin viikon ajan samoissa, mutta vyötärö on taas tänäkin aikana vähän kaventunut. Ja välillä se paino nyt vain junnaa, tulokset näkee sitten peilistä.
Tsemppiä urakkaasi!
