Itsekin aloitin tänä kesänä ihan uudella tarmolla "oman kesätreenini", kun pääsi kiekkokauden aikana sohvan puolella tulemaan melkoinen kilokasa. Itse en ole edes käynyt vaa'alla, koska haluan tehdä liikunnasta mieluummin elämäntavan kuin kuurin, joten en jaksa edes kiinnostua siitä, mikä on lähtötilanne ja mikä on tuleva tilanne. Aikaisemmin olen saanut aikaiseksi useampia liikuntaputkia ja yleensä nimenomaan juoksu on ollut se mun juttu.
Viime talvena kuitenkin kävi niin, että polvelle tuli joku hätä ja se ei siitä ole koskaan toipunut. Juoksemaan ei vain pysty, joten olen hyväksynyt tilanteen. Kävin pari kertaa fyssarilla talvella ja todettiin ongelmat (lättäjalka, heikot lihakset jaloissa, virheasento), joten lajispektrumi meni uusiksi. Pyöräily valikoitui sitten lajiksi ja sitä on nyt sitten harrastettu n. 4-5x viikossa pitkäkestoisesti.
Tulihan siinä tehtyä kaikki aloittelijan mokat taas; pitkän tauon jälkeen lähdin liian kovaa ja elimistö oli vähän sekaisin ekat pari viikkoa, mutta sitten alkoi löytyä oikea tahti pyöräilyyn. Loppujen lopuksi monessa on kyse siitä, että miten lähtee tekemään. Itse sidoin pyöräilyn työmatkoille (17 km/suunta), jolloin "lenkille lähteminen" ei ole ollut enää niin ison työn takana. Viime viikolla oli niin paljon sadetta, että jäi pyöräilyt kahteen kertaan ja kyllähän sen huomaa jo muutaman päivän päästä, että se elimistö sitä liikuntaa oikeasti huutaa ja kaipaa.
Tuo polviongelma on opettanut itselle yhtä sun toista liikunnasta ja se on ehkä jopa ollut joku "tarkoitus", että joku vaiva tulee osoittamaan, että asiat pitää tehdä toisin. Koko talven tyydyin siihen, että odottelin josko se polvi nyt taas kestäisi juoksua ja liikunnat jäi. Tuntuu, että polvi meni "levosta" vaan huonommaksi ja yleisolotila sitä samaa rataa. Nyt oon huomannut, että kun sitä liikuntaa on paljon niin polvikaan ei arjessa juuri jaksa vinoilla, mutta heti kun se liike loppuu ja jäät liiaksi istumaan niin sitten se vaiva vasta pahentuukin.
Seuraavaksi kokeilussa rullaluistelu (tuli ostettua sellaiset) ja siitä sitten katsotaan, olisiko siitä sauvojen kanssa vaihtoehtoiseksi lajiksi pyöräilylle. Pyöräily kun on hieman yksipuolinen laji ja erityisesti niskat jäävät ilman liikettä.
Viime talvena kuitenkin kävi niin, että polvelle tuli joku hätä ja se ei siitä ole koskaan toipunut. Juoksemaan ei vain pysty, joten olen hyväksynyt tilanteen. Kävin pari kertaa fyssarilla talvella ja todettiin ongelmat (lättäjalka, heikot lihakset jaloissa, virheasento), joten lajispektrumi meni uusiksi. Pyöräily valikoitui sitten lajiksi ja sitä on nyt sitten harrastettu n. 4-5x viikossa pitkäkestoisesti.
Tulihan siinä tehtyä kaikki aloittelijan mokat taas; pitkän tauon jälkeen lähdin liian kovaa ja elimistö oli vähän sekaisin ekat pari viikkoa, mutta sitten alkoi löytyä oikea tahti pyöräilyyn. Loppujen lopuksi monessa on kyse siitä, että miten lähtee tekemään. Itse sidoin pyöräilyn työmatkoille (17 km/suunta), jolloin "lenkille lähteminen" ei ole ollut enää niin ison työn takana. Viime viikolla oli niin paljon sadetta, että jäi pyöräilyt kahteen kertaan ja kyllähän sen huomaa jo muutaman päivän päästä, että se elimistö sitä liikuntaa oikeasti huutaa ja kaipaa.
Tuo polviongelma on opettanut itselle yhtä sun toista liikunnasta ja se on ehkä jopa ollut joku "tarkoitus", että joku vaiva tulee osoittamaan, että asiat pitää tehdä toisin. Koko talven tyydyin siihen, että odottelin josko se polvi nyt taas kestäisi juoksua ja liikunnat jäi. Tuntuu, että polvi meni "levosta" vaan huonommaksi ja yleisolotila sitä samaa rataa. Nyt oon huomannut, että kun sitä liikuntaa on paljon niin polvikaan ei arjessa juuri jaksa vinoilla, mutta heti kun se liike loppuu ja jäät liiaksi istumaan niin sitten se vaiva vasta pahentuukin.
Seuraavaksi kokeilussa rullaluistelu (tuli ostettua sellaiset) ja siitä sitten katsotaan, olisiko siitä sauvojen kanssa vaihtoehtoiseksi lajiksi pyöräilylle. Pyöräily kun on hieman yksipuolinen laji ja erityisesti niskat jäävät ilman liikettä.