Laitetaan tänne oma tarina, kun tässä vaiheessa, noin 10 kuukauden yritysten ja erehdysten jälkeen uskaltaa jo puhua elämäntaparempasta laihdutuskuurin sijaan. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, niin kyllä ainoa vaihtoehto on hiljalleen omaksua sellaiset uudet tavat ja käytännöt, mitä pystyy ylläpitämään. Itsestäänselvää, mutta sanon sen kuitenkin: kukaan ei pysty olemaan loppuelämää laihdutuskuurilla. Lisäksi kaikesta kirjaviisaudesta huolimatta matka on itselläkin ollut melkoinen yritysten ja erehdysten ja lipsumisten kautta tapahtunut metamorfoosi.
Minulla on tässä muutoksessa auttanut seuraavat alla listatut "kulmakivet", jotka olen pikku hiljaa omaksunut osaksi normaalia arkea (ei pidä sisällä yllätyksiä tai mitään mystisiä uusia jippoja..) Ehkä suurimpana yllätyksenä, että ruoka itsessään ei näyttele niin suurta roolia tässä listauksessa, kuten kuvitella saattaisi. Kuten Kari Runk totesikin tuossa yllä; jos pääosin syö "puhdasta ruokaa" niin sitä saa kyllä syödä niin paljon, että tuskin nälkä ainakaan vaivaa.
1. Mässy-päivä... Tämä auttoi oikeasti henkisesti rakentamaan niljakkaan selkärankaa kohti teräsmiehen vastaavaa... Kun tietää, että kerta viikkoon saa "luvan kanssa", niin kyllä se vaan helpottaa roskaruoka-retkahduksissa, mitä ennen tuli harrastettua. Tiedätte tunteen.. ajelet nälkäisenä illalla töistä kotiin, niin paljon helpompaa oli tilata jotain himaan (yleensä epäterveellistä), kuin alkaa itse kokkailemaan. Mässypäivän ansiosta voin luvata itselle, että ei tänään kuomaseni, odota lauantaille. Ja sitten kun se mässy-päivä tulee, niin yllättävän usein silloinkin ruoka on varsin terveellisellä pohjalla, kun se mielihalu on jo selätetty. Olisin etukäteen luullut, että aamupala mässypäivinä olisi ollut mallia tex-mex, lounas hampurilainen ja päivällinen pizza ja kyytipojaksi joka aterialla kaljaa, mutta ei se siihen kuitenkaan ole mennyt, heh
Karkit ja muut makeiset eivät koskaan ole olleet minun suuri heikkous, joten niitä en tähän ole alkanut omalla kohdallani sen enempää listaamaan. Mutta uskon tämän mässypäivä-metodin toimivan myös makeishimon yllättäessä...
2. Alkoholinkulutuksen radikaali vähentäminen. Tässä en vielä ole varmastikaan mikään malliesimerkki, mutta nyt kulutus on luokkaa kerta tai pari viikossa lasillinen tai kaksi viiniä ruoan kanssa ja korkeintaan kerta viikkoon enempi, silloinkin kuitenkin maksimissaan 6-8 annosta. Sitten korkki kiinni. Verrattuna aikaisempaan kulutukseen siinä on kuitenkin aika huima prosentuaalinen vähennys :-)
3. Perunan/riisin/pastan puolittaminen lautaselta ja salaattia/juureksia vastaava määrä tilalle. Toimii kuin junan vessa, joten turha tehdä asiaa monimutkaisemmaksi. En ole siis jättänyt hiilareita pois, koska kyllä niitä kuitenkin treenatessa tarvitsee, mutta annoskoko niiden osalta on paljon pienempi kuin ennen. Vihannesten, juuresten ja pitkälti myös tuoreiden hedelmien osalta en välitä tuon taivaallista niiden sisältämästä hiilarimäärästä. Alkuun (ensimmäiset kuukaudet..) pyrin syömään lounailla pelkästään salaatin tai keiton, mutta nyt syön aika vapaasti mitä milloinkin. Mulla on duunin vuoksi niin paljon lounas- ja päivällistapaamisia, että homma meni jo vähän hankalaksi.. Olen myös pitänyt huolen siitä, että syön vähintään neljä kertaa viikossa kalaa (lounas tai päivällinen..) proteiinilähteenä. En tiedä, onko sillä painon suhteen mitään merkitystä, mutta uskon sen olevan ainakin terveellistä.
4. Aamupalan lisääminen ruokarytmiin. En ollut ennen aamupala-ihminen, en sitten yhtään. Siitä seurauksena oli "negatiivinen kierre", eli jouduin syömään tukevan lounaan ja sitten taas parin tunnin ähkyn kautta ilman ruokaa päivälliseen saakka. Aamupalan myötä pystyn syömään kevyen lounaan ja senkin aiempaa myöhemmin, jonka ansiosta sitten pärjään ihan hyvin illalliseen ilman että taas on sudennälkä ja vältyn iltasyöpöttelyltä. Monet vannovat vielä tätäkin tiheämmän ruokarytmin nimiin, mutta tämä tuntuu toimivan minulle. Aamupalan lisäämisen lisäksi avainasemassa on myöhäisempi lounas (klo 13-14 välillä ja myöhäisempi illallinen, noin klo 19:30-20:30.
5. Ja sitten se ikivanha totuus... Ei yksin ruokavalio tai liikunta vaan molemmat! Olen kokeillut saada painoa alas vähentämällä syömistä sekä olen kokeillut ylläpitää painoa tiukalla liikunnalla. Kumpikin toimii niin kauan, kun ei sorru tai sairastu, mutta huomattavasti vaikeampaa painonhallinta on vain toiseen noista satsaamalla.
Liikunnan osalta ainakin allekirjoittaneelle kaikkein vaikeinta oli luoda kalenteriin tilaa säännölliselle liikunnalle hektisestä työstä ja siihen liittyvästä matkustamisesta johtuen. Olen erilaisten yritysten ja erehdysten jälkeen päätynyt treenaamaan arki-aamuisin ennen töitä, vaikka vain joitakin kuukausia sitten pidin tätä täysin mahdottomana ajatuksena. Herätys 6:30, nopea s-postien tsekkaaminen ja kiireellisimpiin työviesteihin vastaaminen. Siitä vartin yli seiska jo salilla tai uima-altaalla ja 45 minuutin treeni ja suihkun kautta töissä joskus puoli ysin aikaan, joka arki-aamu! Treeniaika lyhentynyt aika selvästi, mutta vastaavasti treenaan nyt säännöllisesti vähintään 5 kertaa viikossa, Viikkotasolla treenaaminen on lisääntynyt noin puolellatoista tunnilla. Negatiivisena puolena, että illalla nukkumatti hiipii yökylään jo reilusti ennen puoltayötä, joten arkipäivät ovat aika spartalaisia tätänykyä.
6. Hyötyliikunta, joka mun kohdalla on tarkoittanut hyvästejä hissille. Kun ravaa 4-8 kertaa päivässä sekä töissä että himassa portaat ylös viidenteen kerrokseen, niin kyllä se vaan toimii. Eron huomaa, kun joskus, ilmeisesti kohteliaisuus-syistä, työkaverit, asiakkaat tai vieraat haluavat kävellä portaat mun kanssa ylös (vaikka kehottaisin ottamaan hissin) ja niillä piruparoilla meinaa pumppu leikata kiinni viidenteen kerrokseen päästyään.
(7.) Työn alla... Kerta viikkoon puhdas kasvisruokapäivä. Se, että homma ei ole vielä täysin hallussa ei ole niinkään kyse itse ruoasta, vaan pinttyneistä tavoista. Hyvää kasvisruokaa on kyllä tarjolla.
Näillä minä olen nyt kohta kymmenisen kuukautta keventänyt hiljalleen. Painoa on lähtenyt erittäin tasaisesti noin kilo tai puolitoista kiloa kuukaudessa, (paitsi kun olin 6 viikkoa alkoholilakossa, niin silloin lähti enempi). Varmasti nopeamminkin saa tuloksia aikaan, mutta mulla kupletin juonena on ollut opetella yritysten ja erehdysten kautta sellaisia tapoja, jotka saan osaksi normaalia arkea. Se mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle!
Negatiivisena puolena, että vaimo on muuttunut mustasukkaisemmaksi, kun mies komistuu :-). Kyllä se läski vaan vanhentaa. Paitsi ei sekään ole hyvän näköistä jos kehon rasvaa ei ole ollenkaan kropassa. Sellainen ohut terve laardikerros on hyvä olla olemassa suojaamassa rypyiltä ja muilta (vanhenemisen) uurteilta...