Mainos

Kuinka päästä läskeistä eroon?

  • 588 439
  • 3 060

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
@Jyyd mitä lajeja oot kokeillut? Itse olen todennut omassa liikkumisessani, että sitä heikommaksi motivaatio käy, mitä enemmän liikuntaa ajattelee suorituksena/pakkona. Itselleni mikään "dietti" ei ole koskaan tuonut kovin hyviä tuloksia, koska kuitenkin lähtökohtaisesti halutaan aina pyrkiä pysyvämpään elämäntaparemonttiin ja tätä kautta pysyvämpiin tuloksiin. Itselläni paljon tärkeämpi kuin puhdas painonpudotus on se, että oma olo/itsetunto voivat aina vain paremmin. Luulen, että pelkästään ajatus "terveemmästä kropasta" tuottaa jo mielihyvää ja se oma peilikuva jotenkin vaan tykästyttää silloin enemmän.

Omalla kohdallani parhaiten on onnistunut liikunnan integrointi elämään ja heikoiten on onnistunut tuo syömiskuri. Syömiskurissa annan itseni jonkin verran lipsua ja annan aika paljon anteeksi, koska elämän pitää olla mukavaa tai se tekee monesta asiasta helpompaa. Liikunta ja liiallinen ruokakontrolli vievät ainoastaan hyvän maun elämästä ja nopeasti homma muuttuu puuksi, kun tuntuu, että jatkuvasti pitää olla kontrollin alla. Tätä kautta myös se pysyvämpi muutos jää syntymättä ja se ilo, jota liikunta ja oikeanlainen syöminen tuottavat jäävät saavuttamatta. Jossakin vaiheessa se elimistö yksinkertaisesti oppii pyytämään oikeita ruoka-aineita; esim. omalla kohdallani pelkästään kova hikiliikunta vei lähes kokonaan halut juoda limsaa, koska sokerihötöistä tulee huono olo, kun taas puhtaasti vesi / kivennäisvesi / vichy piristävät olotilaa.

Parhaita tapoja on jaksaa maltilla etsiä itselleen sopivaa lajia; itselläni on kaksi suosikkilajia yli muiden ja ne ovat pyöräily ja rullaluistelu. Pyöräilyn olen liittänyt elämääni siten, että asetan pyöräilylle aina sen tarvittavan määränpään. Oma työpaikka sijaitsee 17km kotoa, joten päätin siirtyä työpaikkapyöräilyyn. Vähän enemmän aikaa se vaatii, mutta töihin on pakko mennä. Liikunta tulee kivasti ohimennen matkalla töihin ja sieltä takaisin. Vapaapäivinä voi sitten tökkiä kavereita, että lähetään rullisteleen.

Sitten, kun niitä tuloksia alkaa tulla niin se oma motivaatio pysyy ja jatkuu ihan itsellään. Ei tarvitse miettiä, lähdenkö, koska haluan lähteä lenkille. Se on parasta liikunnassa! :)
 

Jyyd

Jäsen
Suosikkijoukkue
♠️, Flyers
@Jyyd mitä lajeja oot kokeillut? Itse olen todennut omassa liikkumisessani, että sitä heikommaksi motivaatio käy, mitä enemmän liikuntaa ajattelee suorituksena/pakkona. Itselleni mikään "dietti" ei ole koskaan tuonut kovin hyviä tuloksia, koska kuitenkin lähtökohtaisesti halutaan aina pyrkiä pysyvämpään elämäntaparemonttiin ja tätä kautta pysyvämpiin tuloksiin. Itselläni paljon tärkeämpi kuin puhdas painonpudotus on se, että oma olo/itsetunto voivat aina vain paremmin. Luulen, että pelkästään ajatus "terveemmästä kropasta" tuottaa jo mielihyvää ja se oma peilikuva jotenkin vaan tykästyttää silloin enemmän.
En ole juurikaan kokeillut monia lajeja. Juurikin näitä jotka ovat aina sydäntä lähellä olleet olen harrastellut, eli jääkiekko ja jalkapallo. Nyt kun lätkässä on off-season omankin höntsäporukan kanssa, ei tule juuri kesällä jäillä käytyä kuin sen muutaman kerran. Jalkapalloakin intensiivisesti pelaan lähinnä muutaman kaverin kesken keskenämme, silloin tällöin käyn yksin viereisella kentällä potkimassa.

Eli siis lähinnä tuo on tollasta harrastamista, ei niinkään kuntoilua. Kuntopyörää olen polkenut aina silloin kun olen kuvitellut aloittavani jonkintapaisen elämäntaparemontin, eli muutamat kerrat viimeisten kuukausien aikana. Annan varmaankin liian helposti periksi, enkä ehdi tykästyä näihin. (Kunto)pyöräilemisestä en välitä sinänsä pätkääkään, mutta eihän se rankkaa olisi vaikka vetää sitä 40min settiä päivässä 7/krt viikossa. Vapaaehtoisesti olen käynyt juoksemassa lenkkipolulla viimeksi varmaankin viime syksyllä, kun piti koulusta Sports Trackerillä liikunnantunti korvata. Juokseminen voisi olla sellainen juttu, että siihen jäisi kiinni kun jaksaisi sen muutaman kerran lenkillä käydä.

Tässä on käynyt siten klassisesti, että kun muutama vuosi sitten seurajoukkue-urheilut loppuivat, vähitellen on alkanut muutenkin pysyä pois kentiltä ja siinähän sitä alkaa lihota. Jääkiekko on kuitenkin sen verran rakas laji, että siihen pystyisin uhraamaan monta tuntia päivässä jos halli takapihalla olisi. Tavallaan siis ongelma on löytää sellaista mielekästä lajia, jota aktiivisesti ympäri viikon voisi harrastaa ja antaa kunnon kasvaa. Täytynee siis varmaan poistua mukavuusalueelta pian, tai alkaa säännöllisesti tekemään kaikkia näitä jo kokeilemiani lajeja, niin eiköhän se siitä. Ainiin, nyrkkeilysäkin ostoa olen pohtinut. Conor McGregor on hieno mies ja todella inspiroiva persoona.

Kiitokset asiallisesta vastauksesta!
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
@Jyyd harkitsepas vaikka rullaluistelua. Jos on vähänkään jääkiekko- tai jalkapallointoa niin jaloilla tekeminen on ihan jees. Rullaluistelussa on kova alkuinvestointi, mutta kunnon suojilla (kypärä + muut ranne-, polvi- ja kyynärsuojat + rullat niin se on äkkiä 200€) - mikäli majailet Porissa minulle on kerrottu, että on erittäin loistava rullaluistelukaupunki. Kannattaa panostaa oikeasti siihen "yksilölajin" valintaan, koska jos se laji on kiva ja siinä saa helposti sen 45-60 min kulumaan hauskasti niin sitten ei mee kauan, kun homma alkaa olla melkoisella rutiinilla :) Toinen vaihtoehto on yrittää suostutella joku kaveri lähtemään mukaan johonkin lajiin ja tehdä enemmän yhdessä.

Liikunta on hauskaa, kun kehittelee siitä itselleen hauskaa. :) Yllättävän usein monessaki ystävä- ja perhepiirissä on paljon kiinnostuneita aloittamaan aktiiviliikunnan elämäänsä, mutta jostain syystä näitä ei käytetä. Yhdessä kilot lähtee karisten ja hauskaa on :)
 

Haastattelija

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Winnipeg Jets
Juokseminen voisi olla sellainen juttu, että siihen jäisi kiinni kun jaksaisi sen muutaman kerran lenkillä käydä.

Jos lenkkipolulle eksyt, niin aloita rauhallisesti. Tarkoitus ei ole repiä itseään hajalle vaan kuunnella omaa kroppaansa ja edetä maltillisesti. Liian raju aloitus johtaa lähes kaikilla joko henkiseen tai fyysiseen uupumiseen ja vauhdilla alkanu harrastus jää yhtä nopeasti kuin alkoikin. Tämän tajusin itsekin vasta tätä ketjua luettuani. Jos tuntuu että se hitainkin mahdollinen juoksuvauhti pistää puuskuttamaan, niin kävele. Siitä se kunto vähitellen kohoaa ja koko touhu muuttuu mielekkäämmäksi kerta kerralta.

Omalta kohdaltani vielä todettakoon, että on helpompi syödä terveellisesti kun on liikuntaa alla. Kun urheilee, tekee mieli syödä oikein. Kun syö oikein, tekee mieli urheilla. Jotenkin sitä ei vaan halua "tuhlata" sitä aiempaa hikoilua, vaan palkita kroppa oikeanlaisella polttoaineella. Symbioosi mun makuun.

Mutta tsemppiä sulle, kyllä se siitä lähtee!
 

Jyyd

Jäsen
Suosikkijoukkue
♠️, Flyers
@Jyyd harkitsepas vaikka rullaluistelua. Jos on vähänkään jääkiekko- tai jalkapallointoa niin jaloilla tekeminen on ihan jees. Rullaluistelussa on kova alkuinvestointi, mutta kunnon suojilla (kypärä + muut ranne-, polvi- ja kyynärsuojat + rullat niin se on äkkiä 200€) - mikäli majailet Porissa minulle on kerrottu, että on erittäin loistava rullaluistelukaupunki. Kannattaa panostaa oikeasti siihen "yksilölajin" valintaan, koska jos se laji on kiva ja siinä saa helposti sen 45-60 min kulumaan hauskasti niin sitten ei mee kauan, kun homma alkaa olla melkoisella rutiinilla :) Toinen vaihtoehto on yrittää suostutella joku kaveri lähtemään mukaan johonkin lajiin ja tehdä enemmän yhdessä.

Liikunta on hauskaa, kun kehittelee siitä itselleen hauskaa. :) Yllättävän usein monessaki ystävä- ja perhepiirissä on paljon kiinnostuneita aloittamaan aktiiviliikunnan elämäänsä, mutta jostain syystä näitä ei käytetä. Yhdessä kilot lähtee karisten ja hauskaa on :)

Jep, itseasiassa rullaluistelu jäi mainitsematta. Viimeksi viime kesänä taisin käydä muutamat kerrat, ja paritkin rullikset löytyy joten investointeja ei tarvitsisi juurikaan (yhtään) tehdä. Pohjoispuolella Poria asustelen muutaman kilometrin kaupungista, ja täällä on sikäli loistavat olosuhteet, kun uutta asfalttia on vedetty monta kilometriä eteenpäin aina Ulvilan puolelle asti. Löytyy siis jos jonkinlaista mäkeä matkan varrelta myöskin. Pitää varmaan tällä kertaa ottaa kuulokkeet mukaan, jos se musiikki veisi vielä ajatuksia pois enemmän siitä itse tekemisestä :)

Keppejäkin taitaa jossain autotallissa olla, olisikohan hyvä ottaa myös noi sauvat mukaan? Olen ennen mennyt pelkästään luistimilla, ja sauvat varmasti antavat jaloille hiukan helpotusta.


Jos lenkkipolulle eksyt, niin aloita rauhallisesti. Tarkoitus ei ole repiä itseään hajalle vaan kuunnella omaa kroppaansa ja edetä maltillisesti. Liian raju aloitus johtaa lähes kaikilla joko henkiseen tai fyysiseen uupumiseen ja vauhdilla alkanu harrastus jää yhtä nopeasti kuin alkoikin. Tämän tajusin itsekin vasta tätä ketjua luettuani. Jos tuntuu että se hitainkin mahdollinen juoksuvauhti pistää puuskuttamaan, niin kävele. Siitä se kunto vähitellen kohoaa ja koko touhu muuttuu mielekkäämmäksi kerta kerralta.

Omalta kohdaltani vielä todettakoon, että on helpompi syödä terveellisesti kun on liikuntaa alla. Kun urheilee, tekee mieli syödä oikein. Kun syö oikein, tekee mieli urheilla. Jotenkin sitä ei vaan halua "tuhlata" sitä aiempaa hikoilua, vaan palkita kroppa oikeanlaisella polttoaineella. Symbioosi mun makuun.

Mutta tsemppiä sulle, kyllä se siitä lähtee!
Tuohan on juuri monella ilmeisesti ongelma, että aloitetaan liian lujaa. Ja onhan tuota joskus juostessa tullut huomattua, että kun voimia ei tasaisesti jaeta niin lopussa se juoksu onkin jo ihan tervanjuontia. Ja kun lenkki loppuu tuohon "**ttu mitä paskaa" -fiilikseen, niin ei välttämättä tee seuraavalla kerralla mieli lähteä uudestaan, ainakaan samalla taktiikalla liikenteeseen.

Mullakin on monta kertaa tullut näitä pätkiä kun oon yrittänyt tätä projektia alotella, että sitten myös syön hyvin. Jossain vaiheessa vaan se into lopahtaa ja varmaan samassa kohtaa ruokavaliokan ei ole niin viimeisen päälle enää.

Jääkiekossa sitä aina jaksaa painaa loppuun asti kun se on sitä mistä oikeasti tykkää, mutta auta armias kun lyön rullaluistimet jalkaan ja pitäisi lähteä ns. suorittamaan eikä pelaamaan, niin se palo ko. urheiluharrastusta kohtaan ei ole samanlainen. Mutta eiköhän esimerkiksi juuri tässä rullaluistelussa, kuten juoksussakin, oikealla tahdilla ja oman kropan kuuntelemisella pääse alkuun ja varmasti jaksaa käydä useammankin kerran. Tietysti pitää myös synnyttää jonkinasteinen rakkaussuhde kyseiseen harrastukseen. Menipä syvälliseksi jo.

Huomenna jos kelit sallii, niin lähtee toivottavasti elämän viimeinen laihdutusprojekti käyntiin. Eihän ne edellisetkään kestäneet kuin muutamia päiviä, mutta valoa on tunnelin päässä.

Kiitokset tsempeistä molemmille! Jatkakaahan omaa duunianne kuten olette jo huikein tuloksin tehneet!
 

Warrington

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jääkiekossa sitä aina jaksaa painaa loppuun asti kun se on sitä mistä oikeasti tykkää, mutta auta armias kun lyön rullaluistimet jalkaan ja pitäisi lähteä ns. suorittamaan eikä pelaamaan, niin se palo ko. urheiluharrastusta kohtaan ei ole samanlainen. Mutta eiköhän esimerkiksi juuri tässä rullaluistelussa, kuten juoksussakin, oikealla tahdilla ja oman kropan kuuntelemisella pääse alkuun ja varmasti jaksaa käydä useammankin kerran. Tietysti pitää myös synnyttää jonkinasteinen rakkaussuhde kyseiseen harrastukseen. Menipä syvälliseksi jo.

Tähän samaan olen itsekkin törmännyt, jääkiekossa sitä jaksaa painaa ja painaa vaikka olisi valmiiksi aivan hapoilla. Se peli vie mukanaan niin vahvasti, kipu ei tunnu juuri miltään ja tunne ei ole omassa kropassa vaan siinä pelissä. Lenkillä tekee mieli kävellä heti kun alkaa vähänkin puuskuttamaan ja se puhki olo on päälimmäisenä mielessä. Monesti ennen kun on mennyt pelaamaan jääkiekkoa, ja vaikka selkä tai käsi on ollut kipeänä, sitä on miettinyt että mitähän siitä pelistä nyt tulee, kentälle kun pääsee niin se kipu unohtuu sillä hetkellä kun kiekko on jäässä. Vaihtoaitiossa voi sitten vähän irvistyttää. Kaikki kokeilemani urheilu tuottaa jonkinlaista hyvänolontunnetta, mutta jääkiekko vie sen vielä pari tasoa ylemmäks.

Jalkapallo on hyvä vaihtoehto lenkkeilylle, pää saa muutakin ajateltavaa kuin lenkkipolun reitin. Jalkapallossa (10vs10) pitäisi vaan aina pelata keskikenttää, puolustuksessa ja hyökkäyksessä ei saa itsestä kaikkea irti, eli pelin jälkeen on semmonen olo että voisi käydä vielä lenkillä, vaikka peli olisi kestänyt sen noin 90min. Toki aivan kesän ensimmäiset kerrat jalkapallossa oli niitä kun oli puhki jo ennen tuntia, ja puolustuksessakin oli aivan riittävästi liikuntaa.Ne melko vähäiset kerrat kun olen puntteja nostellut, olen huomannut että ennen sitä kannattaa käydä lenkillä tai harrastaa jotain ''kestävyysurheilua''. Kroppa lähtee paremmin käyntiin ja jaksaa tehdä alusta loppuun. Lämmittelyt painoilla ei toimi ainakaan mun kohdalla.

Lämmittelyn lisäksi toinen on tankkaus ennen urheilua. Nälissään urheilu on hölmöläisen hommaa, jos siis haluaa jaksaa liikkua koko suorituksen ajan. Pastaa/makaroonia parempaa energiaa en ole vielä tähän päivään mennessä löytänyt, nuorempana tuli kiireessä vetästyä pelkästään jotain jogurttia ennen urheilua ja se näkyi monesti siinä että olo oli alun jälkeen semmonen veltto, tai kuin olisi veto vähän pois. Vanhempana kun on alkanut syömään oikein ennen urheilua, myös suoritus on ollut parempi. Pastan sisältämät hiilihydraatit antavat energiaa pitkäksi aikaa, ja esim. tunnin urheilun jälkeen ei ole ainakaan itsellä ollut mikään huutava nälkä, ruokaa syön yleensä noin 2-3h ennen urheilua. Pastan tai makaroonin kylkeen tietenkin jotain proteiinia, esim lihaa.

Tämä meni nyt vähän ohi itse ketjun aiheen, sikälikin ettei itselläni ole painon kanssa ongelmaa, vaan itsellä on nopeampi aineenvaihdunta eli energiaa kuluu enemmän ja nopeammin. Olen toki sikäli hyvässä tilanteessa ettei tarvi hirveästi katsoa mitä syö, mutta miinuksena on se, että pitää syödä normaalia useammin, vaikka ei varsinaisesti ole isompaa ruokahalua. Elimistö polttaa energiaa kovempaa tahtia vaikka sohvalla makaisi, kädet hikoilee ja tärisee herkästi jos syömättömyys on kestänyt liian kauan, tai jos on tullut syötyä jotain paskaa joka ei pidä nälkää. Nuorempana sai punastellen selitellä koulun terveydenhoitajille ettei ruoka maistu tämän enempää, ja että kyllä mä syön ihan samaan aikaan ku muutkin skidit. No intin jälkeen paino normalisoitui ja tuli sentään lihaakin luiden ympärille, kun ikää on tullut niin on ymmärtänyt paremmin mikä vaikuttaa mihinkin, ja minkälaisilla rutiineilla tätä arkea kannattaa vaeltaa. Ja korostan ettei tarkoitus ole millään tavalla vertailla näitä tietynlaisia ääripäitä, tarkoitus oli vain tuoda ajatuksia toisenlaisista lähtökohdista. Olipa lyhyt tai pitkä, kevyt tai painava, niin liikunta on hyväksi kaikille, ja helpottaa elämää monella tapaa.

Onnea kaikille kesän suorituksiin!
 

Jyyd

Jäsen
Suosikkijoukkue
♠️, Flyers
Tähän samaan olen itsekkin törmännyt, jääkiekossa sitä jaksaa painaa ja painaa vaikka olisi valmiiksi aivan hapoilla. Se peli vie mukanaan niin vahvasti, kipu ei tunnu juuri miltään ja tunne ei ole omassa kropassa vaan siinä pelissä. Lenkillä tekee mieli kävellä heti kun alkaa vähänkin puuskuttamaan ja se puhki olo on päälimmäisenä mielessä. Monesti ennen kun on mennyt pelaamaan jääkiekkoa, ja vaikka selkä tai käsi on ollut kipeänä, sitä on miettinyt että mitähän siitä pelistä nyt tulee, kentälle kun pääsee niin se kipu unohtuu sillä hetkellä kun kiekko on jäässä. Vaihtoaitiossa voi sitten vähän irvistyttää. Kaikki kokeilemani urheilu tuottaa jonkinlaista hyvänolontunnetta, mutta jääkiekko vie sen vielä pari tasoa ylemmäks.
Tämäpä, jääkiekko se on vain niin hieno laji. Taitaa olla suurinpiirtein viikko takaperin kun sain suht kovan rannelaukauksen juuri ylipienen rintapanssarini alapuolelle, siitä muistoksi jäi mustelma sekä kylkiluun kohdalle että käteen hauiksen tietämille. Mutta nämähän eivät satu kuin sen hetken siellä kaukalossa, ja sitten kaikki unohtuu. Ne ikään kuin kuuluvat peliin. Lätkää pelatessa tykkään vielä aina ängetä itseni maalin eteen kun kiekko on viivalla, ja jollain pervolla tapaa yritän ängetä itseni kiekon tielle ja toivon että se osuu, jollei mailaan niin vaikka juurikin tuohon kylkeen ja kimpoaa siitä maaliin.

Tällaista "uhrautumista" ja itsensä likoon laittamista kun saisi vielä muihinkin harrastuksiin, niin eihän tässä olisi mitään ongelmaa!
 

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
@Jyyd

Kuulostaa siltä, että voisit tykätä rugbysta. Nyt kun kerran etsit kivaa tapaa tehdä aerobisia, ota ihmeessä yhteyttä paikalliseen seuraasi (Pori Rugby - Porilaista Rugbya vuodesta 2011 ja fb:ssa Pori Rugby) ja käy kokeilemassa.

Plussapuolia:
- helvetin hauskaa ja ainakin yhtä rankkaa
- painosta on myös hyötyä
- lätkätaustasta on hyötyä
- aika menee kuin siivillä treeneissä

Miinuspuolia:
- aluksi laji on aika kolhuherkkä ennen kuin oppii oikeat tekniikat
- painonpudotusprojekti saattaa alkaa tuntua toissijaiselta ja ykkösprioriteetiksi nousta vastustajien jyrääminen

Rugbyseurat etsivät jatkuvasti uusia pelaajia ja kaikenkokoiset ja kaikenlaisella liikuntahistorialla toimivat otetaan mukaan. Jos ei ole kontaktiurheilua estävää vammaa, kannattaa antaa rugbylle vähintään muutaman treenin mahdollisuus, jos mukava painonpudotustapa on haussa. Äkkiä sen näkee, onko se oma juttu vai ei. Ja
 

Jyyd

Jäsen
Suosikkijoukkue
♠️, Flyers
@Jyyd

Kuulostaa siltä, että voisit tykätä rugbysta. Nyt kun kerran etsit kivaa tapaa tehdä aerobisia, ota ihmeessä yhteyttä paikalliseen seuraasi (Pori Rugby - Porilaista Rugbya vuodesta 2011 ja fb:ssa Pori Rugby) ja käy kokeilemassa.

Plussapuolia:
- helvetin hauskaa ja ainakin yhtä rankkaa
- painosta on myös hyötyä
- lätkätaustasta on hyötyä
- aika menee kuin siivillä treeneissä

Miinuspuolia:
- aluksi laji on aika kolhuherkkä ennen kuin oppii oikeat tekniikat
- painonpudotusprojekti saattaa alkaa tuntua toissijaiselta ja ykkösprioriteetiksi nousta vastustajien jyrääminen

Rugbyseurat etsivät jatkuvasti uusia pelaajia ja kaikenkokoiset ja kaikenlaisella liikuntahistorialla toimivat otetaan mukaan. Jos ei ole kontaktiurheilua estävää vammaa, kannattaa antaa rugbylle vähintään muutaman treenin mahdollisuus, jos mukava painonpudotustapa on haussa. Äkkiä sen näkee, onko se oma juttu vai ei. Ja
Kiitokset ideasta, mutta taidan passata rugbyn. Kokeilematta uskaltaisin väittää, että ei ole mun juttu. Ainoat palloilulajit joissa mulla on jotain annettavaa, on lätkä, futis ja koripallo. Koripalloa on myös mukava käydä välillä heittelemässä, mutta siinä kyse ei ole niinkään pyrkimyksestä laihtua, vaan pitää vaan hauskaa. Sama toki lätkässä itsellä. Futista olen käynyt potkimassa lähinnä herättääkseni kiinnostukseni uudelleen, ja vähän myös kunnon ylläpitämisen vuoksi.

Luulen, että tuo rullaluistelu on aika vahvoilla näistä jo mainituista. En tiedä miten hyvin tuo laihiduttaa suhteessa juoksemiseen, mutta siinä on ainakin tuo luistelu mukana jolloinka se etäisesti muistuttaa vähän jääkiekkoa ja täten myöskin käy hyvästä reenistä. Jossain ajanjaksossa olisi tarkoitus päästä alle 90kilon, ja katsoa peiliin kuinka paljon vielä tarvitsee ottaa pois. Tärkeintä nyt olisi vain päästä alkuun, ja luulen rullaluistelun olevan potentiaalinen kandidaatti tässä.
 

Haastattelija

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Winnipeg Jets
Viikoittainen päivitys.

Paino aamulla 83,9 eli sen puolisen kiloa vähemmän taas kuin edellisessä päivityksessä. Eipä tuo puntarin näyttämä lukema tosin mulle enää paljoa merkkaa, kun on saanut tuon ruokailun ja liikunnan järkevöitettyä. Jokatapauksessa vajaassa kahdessa kuukaudessa on tultu yli 9kg alaspäin ja fiilis on hyvä.

Mulla oli aikaisemmin ongelma aamusyömisen kanssa kun mikään ei meinannut upota, mutta sekin ratkesi niin yksinkertaisella asialla kuin tuopillisella vettä heti heräämisen jälkeen. Tästä neuvosta kiitos @Jupe :lle. Nyt nälkä iskee aikalailla tunnin sisään ekasta vesihörpystä ja aineenvaihdunta ja orastava ummetus ovat helpottaneet siinä samassa.

Ero parin kuukauden takaiseen on kyllä järkyttävä. Vaatekoko on pienentynyt reippaasti ja energiaa tuntuu riittävän koko päiväksi. Avovaimon iloksi myös kuorsaus on loppunut kuulemma kokonaan, joten elämänlaatu on parantunut siltäkin osin täällä.

Liikuntakin maistuu taas hyvältä kun tajusi ettei itseään tarvitse vetää ihan piippuun joka kerta. Täällä siis mennään kaikinpuolin positiivisissa fiiliksissä.

Mites muilla?
 

M@rko77

Jäsen
Suosikkijoukkue
LFC, FC Lahti ja Pelicans
Olisikohan täällä JA:ssa jotain personal traineria, joka voisi tällaiselle aloittelijalle tehdä saliohjelman? Pientä maksua vastaan tietysti. YV jos löytyy! Tak. Tavoitteeni ei ole tosin päästä läskeistä eroon (koska sitä ei liiemmin ole), vaan ihan kiinteyttää jne.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Arnoldin golden six on hyvä aloittelijan ohjelma. Toki liikkeet kannattaa opetella jonkun kokeneemman kanssa tai perehtyä niihin kunnolla, mutta tämä koskee kaikkia ohjelmia.
 

OH26

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit
Vähän pohjaa ensinnäkin. Olen aina urheillut: pelannut jalkapalloa ja jääkiekkoa joten nuorena pysyi hyvässä kunnossa sillä vaikka tuli syötyä mitä vaan. Intin jälkeen muutin omilleni ja joka vkl biletys yms paskaruuan syöminen rupesi kerryttämään kiloja vaikka jääkiekkoa tuli treenattua 3-4x vko ja pelit päälle. Muutettuani toiseen kaupinkiin kiekkoa tuli harrastettua 2x vko ja pelit päälle noin kerta viikkoon (mitä nyt rautaliigassa normaalisti pelataan) ja vähän kuin huomaamatta paino nousi noin sataan kiloon ja ylikin. 2014 ja 2015 puhdistettiin vuoroin molemmat polvet ja kiekko homma jäi sitä kautta vähiin ja sitä kautta liikunta koostui epäsäännöllisestä salitreenauksesta ja lenkeistä silloisen tyttöystävän kanssa.

Nyt paino on päässyt kipuamaan jo noin 115kg tuntumaan. Viime syksynä aloitin crossfit harrastuksen ja kunto sekä voimatasot on noussut todella paljon sen lisäksi että polviongelmat on jäänyt unholaan. Kuitenkin painossa on noin 20-25kg liikaa mikä tulisi saada pois. Käyn ohjatuilla crossfit tunneilla 3-6x vko, jonka lisäksi pyrin käymään kerran viikossa juoksemassa rappuja ja uimassa. Näin ollen liikuntapuoli on kunnossa ja ongelmat jäävät syömiseen.

Niin se syöminen. Ongelmia: syön liikaa, syön liikaa herkkuja (sipsit, karkit yms), käyn subilla/mäkissä/kiinalaisessa liian usein ja juon batterya ja kokista yhteensä 5-8 tölkkiä / vko. Ongelma onkin siinä että joka vko päätän että ensi viikolla lopetan kaiken paskaruuan vetämisen ja aloitan syömään oikein, mutta sitten motivaatio ei riitä. Tähän pitäisi keksiä joku hyvä ratkaisu miten saisin homman kuriin.

Tiedän miten tulisi syödä ja mitä minun tulisi tehdä että saisin painoa pudotettua, mutta en saa itseäni niskasta kiinni. Olisiko teillä antaa jotain hyviä vinkkejä?
 

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
@OH26

Kysymyksiä: Kun syöt "oikein", syötkö todella huomattavasti ali kulutuksesi? Vedätkö etenkin hiilarit alas?

Oletko pohtinut, miksi syöt paskaa? Siis mikä on se oikea syy siihen. Oletko tyytymätön? Palkitsetko itseäsi jostain? Oletko turhautunut jne? Oletko nälkäinen koko ajan?
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Ongelma onkin siinä että joka vko päätän että ensi viikolla lopetan kaiken paskaruuan vetämisen ja aloitan syömään oikein, mutta sitten motivaatio ei riitä. Tähän pitäisi keksiä joku hyvä ratkaisu miten saisin homman kuriin.
Käy verikokeessa ja kuule madonluvut. Usko kuulemaasi ja korjaa ruokavaliosi ennen elimistön protestia.

Minusta voisit tosin vaihtaa osan liikunnasta peruskuntotreeniin. En tiedä, mikä tuon uinnin funktio on, mutta minusta tuo ei ole tasapainossa kunnonkasvatuksen eikä painonpudotuksen suhteen.
 

lempoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, AS Roma
Tiedän miten tulisi syödä ja mitä minun tulisi tehdä että saisin painoa pudotettua, mutta en saa itseäni niskasta kiinni. Olisiko teillä antaa jotain hyviä vinkkejä?
Sanoisin, että jätä herkut yms. pikkuhiljaa vähemmälle, esimerkiksi viikkotasolla. Käytännössä jos käyt neljä kertaa viikossa pikaruokailemassa, pudota määrä ensiksi kolmeen, seuraavalla viikolla kahteen jne. Samalla lisäät terveellisen ruoan määrää samalla tavalla askel kerrallaan, niin muutoksesta ei tule liian raju ja siitä voi jopa tulla pysyvä. Yhtäkkiä huomaat, ettet enää kaipaa takaisin vanhaan, kun yleisfiilis ja vireystila on paljon parempi. Älä kuitenkaan kiellä itseltäsi satunnaisia (yksi täysin vapaa ateria viikkoon) herkkuja, niin pääkään ei mene jumiin.

Itse söin vielä vuosi sitten kaikennäköistä roskaa thaikuutioista hornetteihin, mutta nyt en voisi kuvitellakaan tilannetta, jossa ruokavalio pohjautuisi valmissafkoihin vaan teen kaiken itse. Muutos on tullut ihan huomaamatta, osin myös tyttöystävän fiksun ruokavalion vaikutuksesta. Väliin on mahtunut ja mahtuu edelleen välipaloja ja juhannusgrillailuja, mutta tässäkin asiassa kokonaisuus ratkaisee. Nyrkkisääntönä voi hyvin pitää 80/20-mallia, jossa 80 % ajasta syödään terveellisesti ja "oikein" ja loput 20 % ajasta hieman vapaammin. Tapoja on monia, kokeilemalla selviää se itselle paras ratkaisu. Eli siis pitkäjänteisyyttä peliin ja ole sopivan armollinen itsellesi.

Ja kuten yllä mainittiin, "oikein" syöminen ei tarkoita, että söisi vähän vaan oikeaa ruokaa voi määrällisesti syödä yllättävän paljon ja helposti vähemmän kuin kroppa tarvitsisi.
 

lunar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Real Madrid
Tiedän miten tulisi syödä ja mitä minun tulisi tehdä että saisin painoa pudotettua, mutta en saa itseäni niskasta kiinni. Olisiko teillä antaa jotain hyviä vinkkejä?
Itse olen tässä parin vuoden aikana karsinut roskaruoat ja herkuttelut aika minimiin siitä mitä joskus kulutin. Itselläni avain tähän oli säännöllisempi ruokailurytmi, eli pienempiä annoksia ja useammin. Jos päästän itseni siihen tilaan, että on kova nälkä, alkaa tekemään mieli nimenomaan rasvaista ja paljon hiilareita sisältävää ruokaa. Muutenkin herkkujen syömisessä omalla kohdallani olen huomannut sen, että mitä vähemmän sitä harrastaa, sitä vähemmän sitä tekee mieli.
 

M@rko77

Jäsen
Suosikkijoukkue
LFC, FC Lahti ja Pelicans
Itse olen tässä parin vuoden aikana karsinut roskaruoat ja herkuttelut aika minimiin siitä mitä joskus kulutin. Itselläni avain tähän oli säännöllisempi ruokailurytmi, eli pienempiä annoksia ja useammin. Jos päästän itseni siihen tilaan, että on kova nälkä, alkaa tekemään mieli nimenomaan rasvaista ja paljon hiilareita sisältävää ruokaa. Muutenkin herkkujen syömisessä omalla kohdallani olen huomannut sen, että mitä vähemmän sitä harrastaa, sitä vähemmän sitä tekee mieli.
Jep. Eilen olin todella maittavien karkkituotteiden äärellä. Ei vaan tehnyt mieli, koska pitänyt yhden herkuttelupäivän viikossa. Siihen kannattaa pyrkiä. Muutenkin tavoitteiden asettelussa on hyvä palkita itseään aina, kun pääsee johonkin tavoitteeseen. En tarkoita mitään mässyttelyiltaa, vaan jos painoa on pudottanut x kiloa, niin sitten joku leffa/keikka yms. konkreettinen asia. Toimi Pavlovin koiralla ainakin. :D
 

OH26

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit
Kysymyksiä: Kun syöt "oikein", syötkö todella huomattavasti ali kulutuksesi? Vedätkö etenkin hiilarit alas?

Oletko pohtinut, miksi syöt paskaa? Siis mikä on se oikea syy siihen. Oletko tyytymätön? Palkitsetko itseäsi jostain? Oletko turhautunut jne? Oletko nälkäinen koko ajan?

Olen syönyt hieman muunneltuna exän aikaisemmin noudattamaa fitfarmin ruokavaliota (en mm. syö maitorahkaa koska siitä tulee tukkoinen ja turvonnut olo), mutta esimerkiksi lounas normaalisti koostuu jauhelihasta/kanasta, 1dl (kuivapaino) makaroonia ja sit tomaattia, kurkkua ja paprikaa.

Olen miettinyt ja olen selkeästi tunnesyöjä. Jos olen huonolla tuulella tai on "paha olla" tai tylsää niin sipsi pussi löytyy kauppakassista useastikkin. Tämä on paha tapa ja olenkin tämän kanssa pikkuhiljaa edistynyt, mutta matkaa on erittäin paljon vielä.

Ensimmäinen asia minkä pistän sivuun on noi kokikset ja batteryt ja korvaan ne vedellä / vichyllä. Siitä sit tiputellaan pikku hiljaa roskaa pois ja korvataan paremmilla valinnoilla.

Hyviä vinkkejä kaikilta joten kiitos niistä. Koen että näillä vinkeillä pääsen alkuun. En nyt sano tai oleta että motivaatio on samantien ihan tapissa ja että 6kk päästä täällä kirjottaa läskit karistanut ukko mutta oikeaan suuntaan olen menossa. Itseasiassa ensimmäinen askel oli kirjottaa tänne ja tuoda asia julkiseksi.

Jep. Eilen olin todella maittavien karkkituotteiden äärellä. Ei vaan tehnyt mieli, koska pitänyt yhden herkuttelupäivän viikossa. Siihen kannattaa pyrkiä. Muutenkin tavoitteiden asettelussa on hyvä palkita itseään aina, kun pääsee johonkin tavoitteeseen. En tarkoita mitään mässyttelyiltaa, vaan jos painoa on pudottanut x kiloa, niin sitten joku leffa/keikka yms. konkreettinen asia. Toimi Pavlovin koiralla ainakin. :D

Tuota palkitsemista olen suunnitellut siten että otan seuraavan tatuoinnin kun pääsen tavoitteeseeni.
 

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
@OH26

jos et syö koko ajan, desin annos makaronia hiilarin lähteenä lämpimällä aterialla noin 120 kiloiselle melkein joka päivä raskasta liikuntaa harrastavalle miehelle kuulostaa ihan liian vähältä. Minä esimerkiksi syön noin 30 kiloa kevyempänä ja suurin piirtein saman verran liikkuvana kolminkertaisen määrän, eikä painoni nouse sillä.

En ole todellakaan mikään ammattilainen tai edes itse ylipainosta normaalipainoon laihduttanut, mutta tällaisena ajatuksen siemenenä mieleesi pohdittavaksi sellainen ajatus, että "oikein" syödessäsi syöt aivan liian vähän. _Yleensä_ urheilijan, joka sinäkin olet liikuntamääristäsi päätellen, ruokavalion tulisi olla noin 60-70 %:sti hyvänlaatuista hiilaria, koska se on se peruspolttoaine.

Nostin itse hiilareiden osuutta ruokavaliossa proteiinin kustannuksella todella merkittävästi ja se auttoi jaksamiseen paljon. Lisäksi kun jatkuvasti saa riittävästi energiaa, ei ole mitään mielitekoja. Ei mitään. Sitä en tosin osaa sanoa, mikä on se tarkka energiamäärä, joka laihduttaessa tulisi saada, mutta sinun nauttimasi kuulostaa tosi pieneltä.
 
Ongelmat painonhallinnan kanssa ovat hyvin läheistä sukua masennukselle ja päihdeongelmille ja juontuvat nähdäkseni meidän alkukantaisten luontaisten halujemme ja nyky-yhteiskunnan tuottamista ristiriitaisuuksista. Ei ole kovin harvinaista että nämä kaikki mainitut ongelmat kasautuvat samoille ihmisille.

Se että ylipainoiset karppaavat ja laskevat syömisiään on minusta vähän sama kuin se että masentuneet syövät mielialalääkkeitä tai alkoholistit antabusta. Helppoja keinotekoisia ratkaisuja jotka vain tehokkaasti lievittävät oireita mutta useimmiten eivät poista itse ongelmaa. Tietysti on jokaisen oma valinta haluaako juurta jaksain ratkaista ongelman joka vaatii hieman tietoa kehon ja mielen toiminnasta ja erinäisten asioiden vaikutuksesta kehoon ja mieleen, työtä, ja tahdonvoimaakin, vaiko vain saada oireet pois mahdollisimman helposti. Molemmista koulukunnista tietysti löytyy oman elämänlaatunsa parantamisessa onnistuneita ja sitä avaimeksi onneen julistavia.

Tässä linkityksen muodossa oma vaatimaton panokseni mitä tieto-osuuteen tulee, vilkaiskaa jos kiinnostaa tai älkää vilkaisko jos ei kiinnosta:
The Starch Solution - John McDougall MD - YouTube
The Power of Addiction and The Addiction of Power: Gabor Maté at TEDxRio+20 - YouTube
 

Chambza

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Flyers
Olen miettinyt ja olen selkeästi tunnesyöjä. Jos olen huonolla tuulella tai on "paha olla" tai tylsää niin sipsi pussi löytyy kauppakassista useastikkin. Tämä on paha tapa ja olenkin tämän kanssa pikkuhiljaa edistynyt, mutta matkaa on erittäin paljon vielä.

Ensimmäinen asia minkä pistän sivuun on noi kokikset ja batteryt ja korvaan ne vedellä / vichyllä. Siitä sit tiputellaan pikku hiljaa roskaa pois ja korvataan paremmilla valinnoilla.
Näissä on jo hyviä huomioita. Kannattaa edelleen miettiä ja havainnoida mitkä on ne omat heikot kohdat ja heikot hetket, ja iskeä niihin. Esimerkiksi minä ostan vähintään joka toinen kerta kaupassa käydessäni sipsejä mukaan, koska ne vaan on niin helvetin hyviä ja ihan liian suuri osa mun rentoutumista. Mutta paljon helpompaa kuin kontrolloida sitä ostopäätöstä sipsihyllyn edessä kuolatessa, onkin kontrolloida kaupassakäyntiä - nykyisin käyn kerran viikossa kaupassa hoitaen koko viikon ostokset kerralla. Lisäbonarina kaupassa ei ole nälkäisenä, vaan yleensä aamupalan jälkeen. Ja vähän rahaakin säästyy pelikoneeseen laitettavaksi. Jaksamisia lähikaupan pitäjälle tosin.

Jonkinlaisena jojolaihduttajana olen myös ollut huomaavinani, että jos energiajuomia kuluu vähänkään, on painonpudotus hemmetin hankalaa. Olen miettinyt, voisiko niissä olla jotain kalorinsa ylittävää extraefektiä...
 

lempoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, AS Roma
jos et syö koko ajan, desin annos makaronia hiilarin lähteenä lämpimällä aterialla noin 120 kiloiselle melkein joka päivä raskasta liikuntaa harrastavalle miehelle kuulostaa ihan liian vähältä. Minä esimerkiksi syön noin 30 kiloa kevyempänä ja suurin piirtein saman verran liikkuvana kolminkertaisen määrän, eikä painoni nouse sillä.
Tämä. Itse 182 cm / 76 kg tiputtelen rasvoja niin, että treenipäivän kalorit pyörii n. 3100 tuntumassa ja välipäivinä n. 2100. Treenipäiviä on kolme viikossa jolloin treenaan koko kropan (HST-tyyppinen) ja kevyttä aerobista muutamana välipäivänä ja hyvin on toiminut näin istumatyötä tekevänä. Energiantarve tottakai kasvaa mitä suuremmaksi kasvetaan ja näin ollen olisi hyvä selvittää paljonko oikeasti saa ruokavaliostaan ravintoa, koska liian vähän syömällä aineenvaihdunta heikkenee ja paino ei tipu vaikka söisi kuinka vähän ja kroppa alkaa muutenkin oireilemaan. Tietenkään elämästä ei kannata tehdä liian hankalaa laskemalla grammalleen kaikkea minkä syö, mutta lähtötilanne olisi hyvä selvittää mahdollisimman tarkasti.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Sokeri on kyllä ihme aine. Toiset voi syödä aika paljonkin kerralla, kun taas toisten kroppaa turvottaa ihan huolella pienempikin määrä. Siinä on ainakin yksi selvä ero, joka kannattaa huomioida. Eli jos jo muutaman irtokarkin jälkeen vatsa turpoaa kun kuumailmapallo ja muutenkin nestettä kerääntyy siitä, niin kannattaa herkuttelu suorittaa jotenkin muuten kun sokerilla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös