Tartuntojen nollaaminen on aika lähellä "mission impossible" omasta näkökulmasta. Minusta kysymys on enemmänkin se, kannattaako väkisin yrittää estää tartuntoja hirveänä resurssisyöppönä, jos kuitenkaan emme pysty sulkematta/poistamatta kohtaamisia saamaan mitään todellista vaikutusta aikaan? Tästä puhui myös mm. HUSin Asko Järvinen. Mun mielestä pitäs vähän kysellä, onko toi edes järkevää. Toki varovaisempiakin kantoja on asiaan.
Tämä on juurikin näin. Tämä tartuntojen nollaaminen ei mielestäni ole - onneksi - esiintynyt keskeisten asiantuntijoiden tai päättäjien puheessa aikoihin, koska se ei ole realismia. Toki se esiintyy kumman usein tietyn siiven puheissa, kun annetaan ymmärtää, että se olisi mukamas joku mittari, jonka mukaan yhteiskunta avataan. Tai sitten se on joku kriteeri, minkä me koronaan edelleen vakavasti suhtautuvat vaadimme, ennen kuin uskallamme ottaa maskit pois nukkumaan mennessämme. Tämä viimeinen lause oli vähän samalla mitalla kirjoitettu pienimuotoinen kärjistys.
Delta-variantista oli Ilta-Sanomien mittakaavassa varsin pätevä uutinen:
Aiemmin yleistä koronaoiretta tavataan nyt vähemmän.
www.is.fi
Tuossa oli minusta keskeistä se, mistä spekuloin hieman joskus aiemminkin: asiantuntijoilla on vahva epäilys, että tauti on muuttunut jonkin verran vaarattomammaksi. Tämä selittyy osin sillä, että tauti on entistä enemmän puhtaampi hengitystieinfektio, joka vaikuttaa vähemmän keskushermostoon. Tästä osoituksena se, että haju- ja makuaistin häiriöt ovat jääneet tyyppioireista pois. Tämä on minusta erinomainen uutinen, koska näin maallikon rajoittamattomalla pätevyydellä veikkaisin, että tämä vähentää runsaasti myös long-covidin ikävimpiä oireita, kuten tätä ns. aivosumua.
Toki tuossa spekuloidaan sitäkin vaihtoehtoa, että käsitys lievemmästä taudinkuvasta voi osittain selittyä silläkin, että tauti jyllää nyt nuorten parissa.
Ruotsissa on nyt tilastoitu tätä Long-covidia vähän kattavammin. Tämän artikkelin mukaan lokakuusta 2020 alkaen tuo on tilastoitu noin 25 000 ihmisellä.
Pitkän koronan saaneiden määrä on kasvanut viime kuukausina.
www.is.fi
Mutta samat ihan aiheelliset kritiikit esitetään Ruotsissa kuin täällä meilläkin:
Pitkän koronan saaneiden hoito ja itse diagnoosikin jakavat kuitenkin mielipiteitä Ruotsissa. SVT:n haastattelema lääkäri arvostelee sitä, jos pitkä korona todetaan potilaalla, jolla ei ole koskaan virallisesti todettu koronatartuntaa ja pelkää, että joku muu terveydellinen ongelma jää huomioimatta sen takia.
Tämä seuraava on taas ihan validi pointti artikkelista, ja vahvistaa kyllä sitä, että long-covid ei ole pelkkää höpöhöpöä, ja näyttöjä siitä, että kyseessä on ihan varteenotettava riski nuorille, ilmeisesti löytyy enemmänkin, kuin vain yksi pieni norjalaistutkimus - kuten täällä on esitetty (tai näin tulkitsen, kun tuossa puhutaan tutkimuksista monikossa). Toki Ilta-Sanomien ollessa kyseessä, ei tästäkään voi täyttä varmuutta sanoa. Aihetta kuitenkin tutkitaan, ja se on hyvä.
IS UUTISOI viime viikolla, että Suomessa on useita tuhansia koronavirustartunnan saaneita, jotka kärsivät pitkäkestoisesta koronasta. Jälkitaudin saaminen ei riipu sairastetun taudin vaikeusasteesta, sanoi neurologian emeritusprofessori ja Suomen Aivot ry:n puheenjohtaja
Risto O. Roine.
– Uusimpien tutkimusten mukaan näyttää yllättäen siltä, että nimenomaan nuorille, alle 30-vuotiaille ja lievän taudin sairastaneille, pitkäkestoinen korona tulee useammin kuin muille.