Näinhän se on, mutta meidän on voitava pohjimmiltaan luottaa kahteen asiaan:
1) Siihen, että suurin osa ihmisistä toimii oikein ja yhteiksunnan demokraattisesti asettamia säädöksiä kunnioittaen.
ja
2) Siihen, että suurin osa ihmisistä pystyy arvioimaan riskit omalta kohdaltaan ja päättämään omista tekemisistään.
Näin toimitaan työpaikoissa, harrastuksissa, liikenteessä, ruokakaupassa, pankissa, kaupanteossa, lääkärillä asioidessa, parturi-kampaamossa, baarissa, festareilla, futismatsissa... kaikkialla. Itse asiassa meidän koko yhteiskuntamme toimivuus perustuu luottamukseen näissä kahdessa asiassa. Toinen vaihtoehto on olla luottamatta yksilöön, jolloin lähtökohta on se, että valtiokoneisto tietää parhaiten, mikä on yksilölle parasta. Tästä lähtökohdasta voidaan perustella valvontayhteiskunta ja jopa poliisivaltio.
Aina kaikki eivät toimi asetetun luottamuksen mukaan. Joskus rattijuoppo aiheuttaa liikenneonnettomuuden, jossa kärsii täysin sivullisia ihmisiä. Joskus joltakin huijataan rahat kiinteistökaupoissa tai uhkapeleissä. Paljon tapahtuu ikäviä asioita. Mutta riittävän moni toimii riittävän rehellisesti, ja riittävän moni pystyy riittävällä tasolla arvioimaan, mikä on itselle parhaaksi. Siksi avoimet yhteiskunnat ovat osoittaneet voivansa kehittyä kaikista elinkelpoisimmiksi.
Kyllä tässä on jo jonkin aikaa ollut kyse paljon laajemmista asioista, kuin viruksesta ja sen aiheuttamasta taudista.