E.Valtonen rahottaisi investointeja velkarahalla joka Helsingin budjetissa on kaiketi se ja sama koska Helsingin talous on ylijäämäinen. Pari vuotta sitten kunnalisverotusta tiputettiin napsun verran alaspäin. Mutta vähän särähti korvaan että onko hän rahoittamassa esim. tunnelin kaupungin alitse velkarahalla? Kaikki muut infrahankkeet (asunnot, ratikkalinjat+poikittaisliikenne) menee omalla painollaan ennalta sovitusti ja Helsingin sisällä julkinen liikenne on ihan hyvällä mallilla.
Kuluneella valtuustokaudella vasemmiston ja viherpuolueen yhteisponnistuksin torpattu keskustatunnelihanke olisi yksi infrahanke muiden joukossa. Sen rahoittaminen ei ole sen kuumempi peruna kuin minkään muunkaan vastaavaa suuruusluokkaa olevan hankkeen, vaikka mahdollinen budjetti iso onkin. Tai olisi, kun hankkeen tulevaisuus on hämärän peitossa. Yksityistä rahoitusta voi tällaiselle hankkeelle tavoitella jonkin verran, myös käyttömaksupohjaisesti, mutta julkinen rahoitus olisi avainasemassa. Tämä on sikäli loogista, että keskustatunneliin liittyy voimakas julkinen intressi, joka tosin ei millään muotoa löydä prioriteettia viherpuolueen ja vasemmiston agendalta. Uskon kylläkin, että demarit olisivat sopivien tuulten puhaltaessa valmiita poliittiseen lehmänkauppaan täysimääräisestä keskustatunnelista. Edellä mainitsemastani julkisesta intressistä lisää jäljempänä.
Liikenteen solmukohtiin tulee asuntoja ja palveluita. Skeptikkona pitää kysyä että parantaako E.Valtonen lähipalveluita, kiertotaloutta ja yrittäjyyttä investoimalla velkarahalla keskustatunneliin? Tavallinen helsinkiläinen ei siitä juuri kostu, suhteellisen harvalla on auto vaikka sellainen olisikin, tunneli hyödyttäisi vain jos on tarvetta mennä itä-länsi suunnassa eli niitä helsinkiläisiä jotka asuvat Itäkeskuksen suunnalla (köyhät, ei autoa) tai Länsiväylän varrella (Lauttasaari). Tosin sitä samaa linjaa menee metro nopeammin ja halvemmin ja se pysähtyy keskustassa jossa ovat palvelut.
Kuten aiemmin sanoit, niin Helsingin julkisessa liikenteessä ei ole nykyisin isompaa moitittavaa. Sen sijaan yksityisautoilun ja muun ei-julkisen liikenteen kuten tavarajakelun näkökulmasta tämän vuosituhannen puolella tapahtunut kehitys on ollut kiihtyvällä vauhdilla negatiivista. Sillä on myös merkitystä niille helsinkiläisille, joilla ei ole omaa moottoriajoneuvoa. Helsingin keskustan saavutettavuus sekä henkilöautoilla että raskaalla liikenteellä on aivan keskeinen tekijä sen suhteen, kuinka elinvoimaisena keskusta ja kantakaupunki säilyvät tulevaisuudessa. Tämä siksi, että autolla saavutettavuuden edelleen heikentyessä olennainen osa asioinneista, työpaikoista, tavarakaupasta ja yrittäjyydestä siirtyy suotuisampiin sijainteihin. Tuo kehitys on alkanut jo vuosia sitten ja nyt se on jonkinlaisessa kiihtymisvaiheessa. Kehitys tarkoittaa myös sitä, että keskustassa asioinnille on jatkossa yhä vähemmän tarvetta, kun työ- ja asiointipaikat siirtyvät muualle. Osa keskustan mikrosijainneista säilyttää jatkossakin arvonsa, mutta joidenkin alueiden haluttavuus ja nykyisellään korkeat kiinteistöjen arvot putoavat. Ennen kuin tätä tapahtuu, näiden alueiden palveluinfra alkaa rapautua erityisesti vähittäiskaupan osalta, ja monet palvelutkin ovat ahtaalla. Kun asiointimäärät putoavat, niin jossakin pisteessä yrittäjällä ei ole varaa maksaa entistä vuokraa - olettaen, ettei vähentynyttä asiointia ei voi kompensoida ostoksen keskikoon kasvulla, kuten yleensä tilanne on. Yrittäjänsä menettäneisiin liiketiloihin tulee jollakin aikavälillä uusia yrittäjiä, mutta alueellinen palvelurakenne muuttuu vääjäämättä, eikä välttämättä helsinkiläisten ja keskustassa vierailevien kannalta toivotulla tavalla.
Yhtä kaikki, keskustan elinvoimaisuuden kannalta työpaikat ja riittävän monipuolinen asiointi-infrastruktuuri ovat ratkaisevassa roolissa. Jos joku on täysin eri mieltä, niin kuulisin mielelläni perusteluja.
Vihreiden ja vasemmiston visioissa siintää autoton tai ainakin erittäin rajoitetun autoilun keskusta. Itse asiassa keskustatunneli mahdollistaisi tällaisenkin vision huomattavasti realistisemmalta pohjalta kuin skenaario, jossa tietyt osat kaupungista yksinkertaisesti suljettaisiin autoilta, kun samalla Helsinkiin sekä pk-seudulle saapumisesta autolla rangaistaisiin tulleilla ja käyttömaksuilla. Tosin käyttömaksujen hyödyntämiseen saatetaan joka tapauksessa mennä, ja ne ovat yksi mahdollinen tapa ratkaista keskustatunnelin tapaisten suurten infrahankkeiden rahoituskysymyksia.
Monen vasta-argumentti on tässä kohdassa se, ettei keskustaan tulla enää ostamaan autokuljetusta vaativia tavaroita, koska ne voi tilata verkkokaupoista tai ne voi käydä hakemassa keskustan ulkopuolisista kauppakeskuksista yms. Tämäkin on totta, mutta tuo kuvaa hyvin suppealla ja riittämättömällä tavalla autoasioinnin tarvetta ja luonnetta. Ihmisille auto voi muista syistä olla asiointipäivän aikana tärkeä; matkustajat voivat käydä useassa paikassa ja ehkä jatkaa matkaa siten, ettei julkisen liikenteen käyttäminen ole järkevä vaihtoehto. Myös tavaraa siirtyy, usein siten, ettei niiden kuskaaminen ole julkisissa välineissä mielekästä tai edes mahdollista. Keskustaan tullaan myös monista muista syistä autolla kuin ostamaan ja liikuttelemaan tavaraa, kuten käyttämään palveluja, tekemään töitä, siirtymään päivän mittaan autolla eri paikkoihin työn tai muun syyn takia, poikkeamaan vapaa-ajan matkustuksen ohessa, ja paljon muuta. Osan noista käynneistä voi toteuttaa mainiosti julkisilla liikennevälineillä, mutta osaa taas ihmiset eivät voi tai halua tehdä ilman autoa. Eikä tuo ole välttämättä asennekysymys, vaan se voi olla olosuhteisiin perustuva rationaalinen valinta.