Verkkolehden uusimmat jutut

Kokoomus

  • 1 509 174
  • 12 663
F

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Sinipunahallitus nykyisessä poliittisessa ilmastossa voisi olla paluu Kataisen aikaan. Tai sitten Kokoomuksen ja demareiden on kylmästi tuupattava Vihreät ja Vasemmistoliitto oppositioon Persujen seuraksi ja tyydyttävä jälleen kerran kepuun ja ruotsalaisiin.
 
K

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
E.Valtonen rahottaisi investointeja velkarahalla joka Helsingin budjetissa on kaiketi se ja sama koska Helsingin talous on ylijäämäinen. Pari vuotta sitten kunnalisverotusta tiputettiin napsun verran alaspäin. Mutta vähän särähti korvaan että onko hän rahoittamassa esim. tunnelin kaupungin alitse velkarahalla? Kaikki muut infrahankkeet (asunnot, ratikkalinjat+poikittaisliikenne) menee omalla painollaan ennalta sovitusti ja Helsingin sisällä julkinen liikenne on ihan hyvällä mallilla. Liikenteen solmukohtiin tulee asuntoja ja palveluita. Skeptikkona pitää kysyä että parantaako E.Valtonen lähipalveluita, kiertotaloutta ja yrittäjyyttä investoimalla velkarahalla keskustatunneliin? Tavallinen helsinkiläinen ei siitä juuri kostu, suhteellisen harvalla on auto vaikka sellainen olisikin, tunneli hyödyttäisi vain jos on tarvetta mennä itä-länsi suunnassa eli niitä helsinkiläisiä jotka asuvat Itäkeskuksen suunnalla (köyhät, ei autoa) tai Länsiväylän varrella (Lauttasaari). Tosin sitä samaa linjaa menee metro nopeammin ja halvemmin ja se pysähtyy keskustassa jossa ovat palvelut.

Toisaalta hän on sitä mieltä että Malmin lentokenttä tulisi säilyttää lentokäytössä (Yle vaalikone). Jos 20.000 uutta asukasta ei luo tarvetta lähipalveluille, en itse heti keksi parempaa kohdetta minne investoida velkarahalla. Tai sitten on pakkolunastettava lisää maata Sipoosta.
 
C

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Telaketju kirjoitti:
Kyllähän Kaleva on maineensa ihan itse rakentanut somepresenssillään. Mutta ihanko aikuisten oikeasti olet sitä mieltä, että turvapaikanhakijat pitäisi sitoa johonkin moderniin maaorjuuteen?
Laajenna klikkaamalla

Missä olen kirjoittanut haluavani turvapaikanhakijat maaorjuuteen? Sinua ei asian suhteen muistaakseni lukutaidottumuudesta voi syyttää, joten menisikö väite tahallisen väärinymmärryksen piikkiin - kenties kännissä ja läpällä :)

Kuten totesin, aikanaan nostin tuon esille ja mallini oli sellainen, että esimerkiksi 2+4 (vanhemmat, neljä lasta) pakolaisperheelle annetaan luokkaa 26 000 euroa nettona käteen vuodessa. Sen he voivat käyttään halunsa mukaisesti. Jos haluavat asua Helsingissä, muihin menoihin jää vähemmän kuin asumalla jossain pienemmällä paikkakunnalla keskimäärin samanlaisessa asunnossa.

Valinnanvapaus siis säilyy, ja yhteiskuntakin sitoutuu maksamaan kohtuulliset kulut. Jos itse pystyy ja haluaa tienata työssä lisätuloa, se on mahdollista päätettävin ehdoin.

En ole tähän Kalevan neronleimaukseen tutustunut, joten voi olla, että arvosteluni on pinnallista, mutta tuntuisi olevan paitsi a) perustuslain vastaista myös b) järjenvastaista työelämään integroitumisen kannalta.
Laajenna klikkaamalla

Esittämäni malli - jota Kaleva ei sellaisenaan toistanut - on läheistä sukua perustilille, jota Kokoomuksessa Elina Valtonen on ajanut. Veronmaksajien tukisumma olisi sovittu esimerkiksi vuodeksi kerrallaan, ja sen puitteissa henkilö tai perhe voi järjestää elämänsä haluamallaan tavalla. Lisätuloa voi hankkia sen päälle työskentelemällä. Yksityiskohtia lisätulon progressiosta tms en ole miettinyt eikä ne ole tässä vaiheessa oleellisia. Mutta jos malli toteutuisi, siinä vaiheessa toki ovat.
 
C

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kimmo_Ahteri kirjoitti:
E.Valtonen rahottaisi investointeja velkarahalla joka Helsingin budjetissa on kaiketi se ja sama koska Helsingin talous on ylijäämäinen. Pari vuotta sitten kunnalisverotusta tiputettiin napsun verran alaspäin. Mutta vähän särähti korvaan että onko hän rahoittamassa esim. tunnelin kaupungin alitse velkarahalla?
Laajenna klikkaamalla

Velkaa kannattaa ottaa investointeihin. Kruunusillat on järkevä investointi. Jätkäsaaresta tehdään suppeampi tunneli, jota demarit nyt ajavat. Kannattaa tehdä arvio, olisiko keskustatunneli tässä tilanteessa kannattava vai ei, kun on tunnistettu, että tunneli tarvitaan Jätkäsaareen liittyen.

Kaikki muut infrahankkeet (asunnot, ratikkalinjat+poikittaisliikenne) menee omalla painollaan ennalta sovitusti ja Helsingin sisällä julkinen liikenne on ihan hyvällä mallilla. Liikenteen solmukohtiin tulee asuntoja ja palveluita. Skeptikkona pitää kysyä että parantaako E.Valtonen lähipalveluita, kiertotaloutta ja yrittäjyyttä investoimalla velkarahalla keskustatunneliin? Tavallinen helsinkiläinen ei siitä juuri kostu, suhteellisen harvalla on auto vaikka sellainen olisikin, tunneli hyödyttäisi vain jos on tarvetta mennä itä-länsi suunnassa eli niitä helsinkiläisiä jotka asuvat Itäkeskuksen suunnalla (köyhät, ei autoa) tai Länsiväylän varrella (Lauttasaari). Tosin sitä samaa linjaa menee metro nopeammin ja halvemmin ja se pysähtyy keskustassa jossa ovat palvelut.
Laajenna klikkaamalla

Skeptikko osui hieman harhaan. Tunnelin perusideahan on siirtää raskas liikenne ja henkilöautoliikenne isolla prosentilla keskustasta maan alle. Tällöin pohditaan, onko jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden etu vähentää rekkoja, kuorma-autoja ja henkilöautoja. Ja sitä, onko siirrolla vaikutuksia mm. ilmanpuhtauteen keskustassa ja vähentääkö tunneli saasteita esimerkiksi jatkuvien valoissa pysähtymisten jäädessä vähemmälle.

Toisaalta hän on sitä mieltä että Malmin lentokenttä tulisi säilyttää lentokäytössä (Yle vaalikone). Jos 20.000 uutta asukasta ei luo tarvetta lähipalveluille, en itse heti keksi parempaa kohdetta minne investoida velkarahalla. Tai sitten on pakkolunastettava lisää maata Sipoosta.
Laajenna klikkaamalla

Valtosen vastauksen jakaa moni muukin:

"Kunnioitan aikaisempien valtuustojen tekemiä päätöksiä yleiskaavan osalta, mutta erilaisia vaihtoehtoja pitää yhä punnita. Asiat eivät välttämättä myöskään ole ristiriidassa keskenään. Helsingin saavutettavuus mm. sähköisessä lentämisessä tulee turvata tulevaisuutta varten".
 
P

Pisin Kääpiö 186cm

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Kimmo_Ahteri kirjoitti:
E.Valtonen rahottaisi investointeja velkarahalla joka Helsingin budjetissa on kaiketi se ja sama koska Helsingin talous on ylijäämäinen. Pari vuotta sitten kunnalisverotusta tiputettiin napsun verran alaspäin. Mutta vähän särähti korvaan että onko hän rahoittamassa esim. tunnelin kaupungin alitse velkarahalla? Kaikki muut infrahankkeet (asunnot, ratikkalinjat+poikittaisliikenne) menee omalla painollaan ennalta sovitusti ja Helsingin sisällä julkinen liikenne on ihan hyvällä mallilla.
Laajenna klikkaamalla
Kuluneella valtuustokaudella vasemmiston ja viherpuolueen yhteisponnistuksin torpattu keskustatunnelihanke olisi yksi infrahanke muiden joukossa. Sen rahoittaminen ei ole sen kuumempi peruna kuin minkään muunkaan vastaavaa suuruusluokkaa olevan hankkeen, vaikka mahdollinen budjetti iso onkin. Tai olisi, kun hankkeen tulevaisuus on hämärän peitossa. Yksityistä rahoitusta voi tällaiselle hankkeelle tavoitella jonkin verran, myös käyttömaksupohjaisesti, mutta julkinen rahoitus olisi avainasemassa. Tämä on sikäli loogista, että keskustatunneliin liittyy voimakas julkinen intressi, joka tosin ei millään muotoa löydä prioriteettia viherpuolueen ja vasemmiston agendalta. Uskon kylläkin, että demarit olisivat sopivien tuulten puhaltaessa valmiita poliittiseen lehmänkauppaan täysimääräisestä keskustatunnelista. Edellä mainitsemastani julkisesta intressistä lisää jäljempänä.

Kimmo_Ahteri kirjoitti:
Liikenteen solmukohtiin tulee asuntoja ja palveluita. Skeptikkona pitää kysyä että parantaako E.Valtonen lähipalveluita, kiertotaloutta ja yrittäjyyttä investoimalla velkarahalla keskustatunneliin? Tavallinen helsinkiläinen ei siitä juuri kostu, suhteellisen harvalla on auto vaikka sellainen olisikin, tunneli hyödyttäisi vain jos on tarvetta mennä itä-länsi suunnassa eli niitä helsinkiläisiä jotka asuvat Itäkeskuksen suunnalla (köyhät, ei autoa) tai Länsiväylän varrella (Lauttasaari). Tosin sitä samaa linjaa menee metro nopeammin ja halvemmin ja se pysähtyy keskustassa jossa ovat palvelut.
Laajenna klikkaamalla
Kuten aiemmin sanoit, niin Helsingin julkisessa liikenteessä ei ole nykyisin isompaa moitittavaa. Sen sijaan yksityisautoilun ja muun ei-julkisen liikenteen kuten tavarajakelun näkökulmasta tämän vuosituhannen puolella tapahtunut kehitys on ollut kiihtyvällä vauhdilla negatiivista. Sillä on myös merkitystä niille helsinkiläisille, joilla ei ole omaa moottoriajoneuvoa. Helsingin keskustan saavutettavuus sekä henkilöautoilla että raskaalla liikenteellä on aivan keskeinen tekijä sen suhteen, kuinka elinvoimaisena keskusta ja kantakaupunki säilyvät tulevaisuudessa. Tämä siksi, että autolla saavutettavuuden edelleen heikentyessä olennainen osa asioinneista, työpaikoista, tavarakaupasta ja yrittäjyydestä siirtyy suotuisampiin sijainteihin. Tuo kehitys on alkanut jo vuosia sitten ja nyt se on jonkinlaisessa kiihtymisvaiheessa. Kehitys tarkoittaa myös sitä, että keskustassa asioinnille on jatkossa yhä vähemmän tarvetta, kun työ- ja asiointipaikat siirtyvät muualle. Osa keskustan mikrosijainneista säilyttää jatkossakin arvonsa, mutta joidenkin alueiden haluttavuus ja nykyisellään korkeat kiinteistöjen arvot putoavat. Ennen kuin tätä tapahtuu, näiden alueiden palveluinfra alkaa rapautua erityisesti vähittäiskaupan osalta, ja monet palvelutkin ovat ahtaalla. Kun asiointimäärät putoavat, niin jossakin pisteessä yrittäjällä ei ole varaa maksaa entistä vuokraa - olettaen, ettei vähentynyttä asiointia ei voi kompensoida ostoksen keskikoon kasvulla, kuten yleensä tilanne on. Yrittäjänsä menettäneisiin liiketiloihin tulee jollakin aikavälillä uusia yrittäjiä, mutta alueellinen palvelurakenne muuttuu vääjäämättä, eikä välttämättä helsinkiläisten ja keskustassa vierailevien kannalta toivotulla tavalla.

Yhtä kaikki, keskustan elinvoimaisuuden kannalta työpaikat ja riittävän monipuolinen asiointi-infrastruktuuri ovat ratkaisevassa roolissa. Jos joku on täysin eri mieltä, niin kuulisin mielelläni perusteluja.

Vihreiden ja vasemmiston visioissa siintää autoton tai ainakin erittäin rajoitetun autoilun keskusta. Itse asiassa keskustatunneli mahdollistaisi tällaisenkin vision huomattavasti realistisemmalta pohjalta kuin skenaario, jossa tietyt osat kaupungista yksinkertaisesti suljettaisiin autoilta, kun samalla Helsinkiin sekä pk-seudulle saapumisesta autolla rangaistaisiin tulleilla ja käyttömaksuilla. Tosin käyttömaksujen hyödyntämiseen saatetaan joka tapauksessa mennä, ja ne ovat yksi mahdollinen tapa ratkaista keskustatunnelin tapaisten suurten infrahankkeiden rahoituskysymyksia.

Monen vasta-argumentti on tässä kohdassa se, ettei keskustaan tulla enää ostamaan autokuljetusta vaativia tavaroita, koska ne voi tilata verkkokaupoista tai ne voi käydä hakemassa keskustan ulkopuolisista kauppakeskuksista yms. Tämäkin on totta, mutta tuo kuvaa hyvin suppealla ja riittämättömällä tavalla autoasioinnin tarvetta ja luonnetta. Ihmisille auto voi muista syistä olla asiointipäivän aikana tärkeä; matkustajat voivat käydä useassa paikassa ja ehkä jatkaa matkaa siten, ettei julkisen liikenteen käyttäminen ole järkevä vaihtoehto. Myös tavaraa siirtyy, usein siten, ettei niiden kuskaaminen ole julkisissa välineissä mielekästä tai edes mahdollista. Keskustaan tullaan myös monista muista syistä autolla kuin ostamaan ja liikuttelemaan tavaraa, kuten käyttämään palveluja, tekemään töitä, siirtymään päivän mittaan autolla eri paikkoihin työn tai muun syyn takia, poikkeamaan vapaa-ajan matkustuksen ohessa, ja paljon muuta. Osan noista käynneistä voi toteuttaa mainiosti julkisilla liikennevälineillä, mutta osaa taas ihmiset eivät voi tai halua tehdä ilman autoa. Eikä tuo ole välttämättä asennekysymys, vaan se voi olla olosuhteisiin perustuva rationaalinen valinta.
 
C

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Telaketju kirjoitti:
En ehdi tarkistaa tätä, mutta muistaakseni liikennesimuloinneissa keskustatunneli nimenomaisesti vetäisi raskaan liikenteen ja henkilöautoliikenteen kehäteiltä keskustan alle. Ja kun siihen liittyy lisääntynyt liityntöjen käyttö keskustankin alueella saattaa se ilman laatukin huonontua ja keskustan ruuhkautuminen kasvaa.
Laajenna klikkaamalla
Näin voi todellisuudessakin olla, ei vain mallinnuksessa. Mutta todennäköistä se ei ole liikennevälineiden kehitys huomioiden. Keskustunneliinhan voi päästää esimerkiksi sähköautoa ja muita erilaisin rajoituksin. En tiedä miten mallinnus on toteutettu, mutta itse näkisin esimerkiksi Kaisaniemen puistoon pääsyn, ja sen lähiseudun Kruunuhaan ja sen Pohjoisrannan aina Hakaniemeen asti sekä rautatieaseman seudun kaikkineen mukavampana liikkua, jos autoja on vähemmän. Myös uusia terasseja ja taideteoksia voisi suunnitella, jos kaistoilta saataisiin jotain ihmisille.

Vuoden 2035 Helsingissä autoilu on paljon puhtaampaa. Tällöin painopisteet ilmaston ja ympäristöviihtyvyyden välillä muuttuvat. Vaikka tämäkin asia näytti olevan valtuuston haatatelluille vassareille ja vihreille mahdoton myöntää, kannattaa meidän muiden pitää huoli siitä, että tunneli tutkitaan osana tulevia suuria liikennehankkeita. Samalla pohditaan, onko syytä tehdä rajoituksia käyttöön tunnelin, keskustan ja kehien osalta joskus vuonna 2030 tai 2035 sen osalta, millä polttoaineella auto liikkuu.
 
V

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Garantie kirjoitti:
Ei tuossa oikein muuta vaihtoehtoa ollut.

Nyt katsotaan näkyykö Orpon omahyväisyys vaalivoitosta kuinka rajusti jatkossa kun aletaan suuntaamaan kohti eduskuntavaaleja.
Laajenna klikkaamalla
Ei nyt vielä nuolaista. Ensi vuonna on puoluekokous, jossa pj joko pysyy tai vaihtuu. Tuskin näin lähellä menneitä vaaleja (kun meni ihan ok) kukaan lähtisi haastamaan. Katsotaan ensi keväänä uudelleen.

Tosin harvinaisia ilmeisestikin olleet Kokoomuksessa tilanteet ettei pj saisi halutessaan jatkaa - tai kovin vakavissaan haastettaisiin.
 
C

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ramchester kirjoitti:
Orpolla mennään sitten eduskuntavaaleihin, sääli.
Laajenna klikkaamalla

Sen verran korjaisin, että tuo ei tarkoita suoraan Orpon jatkokautta puheenjohtajana. Hänen johdollaan valmistaudutaan nyt voittoon eduskuntavaaleissa 2023, mutta Kokoomuksen puoluekokous vuonna 2022 päättää puheenjohtajasta. Toki Orpon osakkeet paranivat vaalivoiton myötä.

Uutta tämä ei ole. Orpo ilmoitti jo vuonna 2020 loppuvuodesta halustaan jatkaa puheenjohtajana. Kokoomuksen ulkopuolella Orpoa pidetään vaarallisempana eduskuntavaalivoiton osalta 2023 kuin esimerkiksi Häkkästä. Kokoomuksen sisällä Orpolla on ollut luottoa koko ajan enemmistön eli maakuntakannatuksen verran, eikä hänen asemansa ole mm. Varsinais-Suomessa ja Turussa uhattuna.

Maakuntien hieman konservatiivisemmille kokoomuslaisille Valtonen ei ole helppo niellä. Nielemisvaikeuksia lisäsi uskoakseni hieman sekin, että Valtonen irtaantui sotesta, joka olisi tuonut yksityisen puolen hyvään asemaan Sipilän mallissa.
 
O

otus

Jäsen
Suosikkijoukkue
لօҟҽɾìէ
Kokoomus voitti vaalit Orposta huolimatta. Saatu äänisaalis pieneni, mutta toisaalta ydinryhmä äänestää aina. Kokoomus voittaa silloin kuin muut jää kotiin.
 
C

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Byvajet kirjoitti:
Tarkoittaako tämä sitä, että yhteistyö keskustan kanssa katkaistaan? Vasurihallituksella siis jatkossakin. Vai muuttuuko tilanne hallitusneuvoitteluissa?
Laajenna klikkaamalla

Keskustahan vastustaa maakuntaveroa (näin siis julkisesti). Ei Kokoomus voi taktisistakaan syistä asettua vasemmistorintamaan. Nyt maakuntaveroa ajavat Vihr, Vas ja SDP opposition vastustaessa ja Keskustan vastustaessa julkisesti, mutta naureskellen salaa maakuntaveron kannattajana tilannetta. Keskusta haluaa maakunnille lisää muitakin tehtäviä kuin sote + pelastustoimi. Kun maakunnat ovat Keskustan käsissä, kaikki mahdollinen valta tulee haalia maakunnille ja verottaa varsinkin pääkaupunkiseutua kunnolla lisää.

Tämän vastustaminen tulee olemaan Kokoomuksen linja, ja samalla Vihreät haastetaan vasemmistopolitiikastaan, joka kaiken lisäksi vie kaupungeilta valtaa keskustalaisille maakunnille kaikissa vihreiden tärkeissä asioissa.
 
H

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Telaketju kirjoitti:
Ikävä kuulla noista Orpon sydänongelmista. Pallolaajennus ei sinänsä tarvi merkitä mitään isompaa. Saattaa kuitenkin pistää harkitsemaan, kannattaako varsin kuluttavassa tehtävässä jatkaa kovin pitkään. Nyt kun kokoomuksen pj-pörssissä on Elina Valtonen jälleen noussut kirkkaimmaksi tähdeksi, voisi olla hyvä aika kaikkien (ei vain kokoomuksen) kannalta vaihtaa vetäjää. Toki sitten Orpon uran kruunuksi haviteltu pääministeriys jää kokematta.
Laajenna klikkaamalla

Sepelvaltimotauti on se kansansairaus, perinteiset syyt: tupakointi, korkea kolesteroli, ei liikuntaa, korkea verenpaine. Elämäntapamuutos puree tuohon usein hyvin, ruokavalio uusiksi ja liikuntaa. Eikös Stubb aikanaan osoittanut, että pääministeri ehtii liikkumaan ja syömään terveellisesti.
 
U

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Itse kun elän pallolaajennetun kanssa, tiedän että tokeneehan tuosta työkuntoon hyvinkin. Elämässä pitää vaan valita fiksusti, koska monella tapaa tosiaan omalla arjella tuohon voi vaikuttaa.

Petterin toivon silti asettelevan asioita hieman tärkeysjärjestykseen. Ja jos nyt ilkeältä haluan kuulostaa näin sote-vääntöjen aikaan, oppiipahan jotain terveydenhuollostamme. Toki Tyks erikoissairaanhoitoa, ei sitä perustasoa. Erityisosaamista tarvitaan.
 
H

halogeeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport
Hagi kirjoitti:
Sepelvaltimotauti on se kansansairaus, perinteiset syyt: tupakointi, korkea kolesteroli, ei liikuntaa, korkea verenpaine. Elämäntapamuutos puree tuohon usein hyvin, ruokavalio uusiksi ja liikuntaa. Eikös Stubb aikanaan osoittanut, että pääministeri ehtii liikkumaan ja syömään terveellisesti.
Laajenna klikkaamalla

Muistaakseni Orpo on kyllä esim. harrastuksiltaan liikunnallinen ja juossut puolimaratonejakin, eipä se aina elintapojakaan katso, joskin riskiä alentaa paljon.
 
K

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Cobol kirjoitti:
Tällöin pohditaan, onko jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden etu vähentää rekkoja, kuorma-autoja ja henkilöautoja. Ja sitä, onko siirrolla vaikutuksia mm. ilmanpuhtauteen keskustassa ja vähentääkö tunneli saasteita esimerkiksi jatkuvien valoissa pysähtymisten jäädessä vähemmälle.
Laajenna klikkaamalla
Tunnelihanketta on jo selvitetty kertaalleen ja vaikka raporttia en ole lukenut, uskoisin että kyseisiä tekijöitä on jo kertaalleen selvitetty. Vaikka kaupungin talous on vakaa ja rahoituksen lähteellä ole Helsingille suurempaa merkitystä, hankkeen arvioitu hinta n.1½ miljardia on kova hinta jotta pystytään taklaamaan mainitsemasi ongelmat.

Valtosen vastauksen jakaa moni muukin:

"Kunnioitan aikaisempien valtuustojen tekemiä päätöksiä yleiskaavan osalta, mutta erilaisia vaihtoehtoja pitää yhä punnita. Asiat eivät välttämättä myöskään ole ristiriidassa keskenään. Helsingin saavutettavuus mm. sähköisessä lentämisessä tulee turvata tulevaisuutta varten".
Laajenna klikkaamalla
Mitä me tiedämme sähköisestä lentämisestä tänään ja miten se tulisi huomioida tulevassa Malmin lentokentän kaavassa? Emme voi jäädä odottamaan että sähköisestä lentämisestä tulee uusi vakaa liikkumismuoto. Jos sen aika joskus tulee, sille voitaneen katsoa uusi paikka tarvittavineen maa-alueineen jostain muualta. Miksi linkittää tämä Malmin lentokenttään?

Olen eri mieltä näistä:

Pisin Kääpiö 186cm kirjoitti:
Helsingin keskustan saavutettavuus sekä henkilöautoilla että raskaalla liikenteellä on aivan keskeinen tekijä sen suhteen, kuinka elinvoimaisena keskusta ja kantakaupunki säilyvät tulevaisuudessa. Tämä siksi, että autolla saavutettavuuden edelleen heikentyessä olennainen osa asioinneista, työpaikoista, tavarakaupasta ja yrittäjyydestä siirtyy suotuisampiin sijainteihin.
Laajenna klikkaamalla
Ensinnäkin työpaikat Helsingissä ja pk-seudulla syntyvät nykyään sinne missä ovat hyvät julkiset yhteydet. Pasila, Leppävaara, Itäkeskus, Keilaniemi esimerkkeinä. Espoossa on tyhjää toimistotilaa on tarjolla alueilla jotka ovat vaikeasti julkisilla saavutettavissa mutta helposti autoilla. Stockan alla on suhteellisen uusi parkkihalli ja sinne pääsee autolla kohtalaisen kätevästi lännestä, mutta koko tavaratalo on lähes konkurssissa. Ja näyttää siltä olemassa olevien palveluiden ympärille syntyy työpaikat. Seuraavatko palvelut esim. Keilaniemeen, jää nähtäväksi. Helsingin keskusta tulee hyötymään näistä, kiitos metron ja junan.

Ja samaa mieltä tästä:

Yhtä kaikki, keskustan elinvoimaisuuden kannalta työpaikat ja riittävän monipuolinen asiointi-infrastruktuuri ovat ratkaisevassa roolissa. Jos joku on täysin eri mieltä, niin kuulisin mielelläni perusteluja.
Laajenna klikkaamalla
Eiköhän tämä ole kaikkien yhteinen visio ja tavoite, puolueesta riippumatta. Kyse on keinoista, millä tähän tavoitteeseen päästään.

Tämäkin ilmiö on varmasti olemassa:

Keskustaan tullaan myös monista muista syistä autolla kuin ostamaan ja liikuttelemaan tavaraa, kuten käyttämään palveluja, tekemään töitä, siirtymään päivän mittaan autolla eri paikkoihin työn tai muun syyn takia, poikkeamaan vapaa-ajan matkustuksen ohessa, ja paljon muuta.
Laajenna klikkaamalla
Mutta se pitää laittaa oikean kokoiseen lokeroon tarkasteltaessa kokonaisuutta. Kantakaupungin alueelle tullaan suhteessa 80/20 julkisten hyväksi. Länsi- ja itäväylää ajaa n. 40.000 autoa päivässä. Mahdollinen keskustatunneli lisäisi liikennemääriä, mutta enemmän läpiajoa itä-länsi -suunnissa ja keskustan saama hyöty jäisi minimaaliseksi. Tämä yhtenä osatekijänä investoinnin hyödyssä on pieni. Kysymysmerkki on mahdollinen tunnelin käyttömaksu, jonka suuruus määrittelee autoilijoiden halukkuuden käyttää sitä.

Jos jakeluliikenne saataisiin maan alle, olisi varmasti hyödylinen kaikille mutta mikä sen hintalappu veronmaksajille olisi?

Summaten, E.Valtonen väläytti että tulevaisuuden investointeja voisi kiihdyttää velalla. Helsingille ei ole oleellista miten rahoitus hankitaan koska pelkkä käyttäkate huitelee 800M€ vuosittain. Mutta kannattaako nyt boostata investointeja velkarahalla huomioiden nykyinen investointitahti? Vaikka E.Valtonen ei maininnut tunnelia, tehokkaampaa olisi panostaa julkiseen liikenteen toimivuuteen koska se on tehokas tapa luoda työpaikkoja ja niiden ympärille palveluita. Tämä on ollut hyvä strategia. Asumisen hinta Helsingissä määrittelee paljonko asukkailla on varaa käyttää palveluihin. Tunneli tai verotuksen keventäminen ei ole juuri tuo helpotusta juurisyyhyn.

Toivottavasti Kokoomus ei hairahdu tyhmiin investointeihin nyt kun kaupungin talous on saatu kuntoon edellisten päättäjien johdolla.
 
C

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kimmo_Ahteri kirjoitti:
Tunnelihanketta on jo selvitetty kertaalleen ja vaikka raporttia en ole lukenut, uskoisin että kyseisiä tekijöitä on jo kertaalleen selvitetty. Vaikka kaupungin talous on vakaa ja rahoituksen lähteellä ole Helsingille suurempaa merkitystä, hankkeen arvioitu hinta n.1½ miljardia on kova hinta jotta pystytään taklaamaan mainitsemasi ongelmat.
Laajenna klikkaamalla

Uskon, että selvitetään uudelleen. Muutoshan on siinä, että demarit ajavat nyt itse pienempää tunnelia Jätkäsaaren ongelmat taklatakseen. Jätkäsaareen halutaan rakentaa 180 (500) miljoonan euron tunneli, ja hankkeessa on mukana mm. Razmyar. Suluissa arvioni lopullisesta hinnasta, kun kaikki rakennusyritysten haluamat välttämättömät, tunneliin kuulumattomat rakentamisen on tehty.

Mitä me tiedämme sähköisestä lentämisestä tänään ja miten se tulisi huomioida tulevassa Malmin lentokentän kaavassa? Emme voi jäädä odottamaan että sähköisestä lentämisestä tulee uusi vakaa liikkumismuoto. Jos sen aika joskus tulee, sille voitaneen katsoa uusi paikka tarvittavineen maa-alueineen jostain muualta. Miksi linkittää tämä Malmin lentokenttään?
Laajenna klikkaamalla

Itse en tiedä sähköisestä lentämisestä mitään. Mutta moni helsinkiläinen jakaa Valtosen ajatuksen kentän säilyttämisen pohtimisesta.

TNS Gallup teki tehnyt 24.–30.11.2020 mielipidemittauksen Malmin lentoaseman ilmailukäytössä. Vastausten perusteella 58 prosenttia (2017 62%, 2016 59%) helsinkiläisistä haluaa säilyttää Malmin lentoaseman ilmailukäytössä ehdoitta.

Muutama vihreiden vaikuttaja totesi kuntavaalien 2021 jälkeen hieman siihen suuntaan, että Vihreät voisivat sietää muitakin mielipiteitä kuin omaansa. Olisiko tässä yksi paikka?
 
P

Pisin Kääpiö 186cm

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Kimmo_Ahteri kirjoitti:
Ensinnäkin työpaikat Helsingissä ja pk-seudulla syntyvät nykyään sinne missä ovat hyvät julkiset yhteydet. Pasila, Leppävaara, Itäkeskus, Keilaniemi esimerkkeinä. Espoossa on tyhjää toimistotilaa on tarjolla alueilla jotka ovat vaikeasti julkisilla saavutettavissa mutta helposti autoilla. Stockan alla on suhteellisen uusi parkkihalli ja sinne pääsee autolla kohtalaisen kätevästi lännestä, mutta koko tavaratalo on lähes konkurssissa. Ja näyttää siltä olemassa olevien palveluiden ympärille syntyy työpaikat. Seuraavatko palvelut esim. Keilaniemeen, jää nähtäväksi. Helsingin keskusta tulee hyötymään näistä, kiitos metron ja junan.
Laajenna klikkaamalla
Työpaikoja on ennenkin syntynyt ympäri pk-seutua ja syntyy jatkossakin. Kysymys on nyt siitä, kuinka paljon ja minkälaisia työpaikkoja katoaa Helsingin keskustan alueelta ja mitä sinne tulee jatkossa. Viime vuosikymmenellä ydinkeskustan kivijalkaliiketiloissa pystyi vielä tekemään paremmin bisnestä, mutta asiakasvirrat olivat vähenemään päin muutamissa entisissä huippulokaatioissa jo ennen korona-aikaa. Autolla saapumisen ja kulkemisen helppous tai vaikeus ei selitä tätä muutosta kuin pieneltä osin, mutta jos asiakasvirtojen suunta on muualle (mm. mainitsemasi työpaikat keskustan ulkopuolella ja isot viimeaikaiset kauppakeskushankkeet), niin tämäkin on omiaan heikentämään keskusta-alueen vetovoimaa ykkösluokan hotspotteja lukuunottamatta. Stockalle ja keskustaan pääsee suht kohtuullisesti lännestä autolla joo, vähän heikommin idästä, ja vaihtelevan nihkeästi pohjoisesta. Parkkifasiliteetit ovat ok, vähän hintavat vaan, kävisin useammin jos autolla pääsisi näppärämmin. Toki käyn myös julkisilla, jos autoa ei tarvita, mutta usein auto liittyy eri syistä päivän liikkumistarpeisiini.

Keskustan pitäisi pystyä säilyttämään kilpailukykynsä palvelemalla riittävän hyvin muillakin kuin julkisilla liikennevälineillä liikkuvia, mm. koska moneen muuhunkin hyvät palvelut ja kiinnostavat asiat tarjoaviin paikkoihin pääsee oikein hyvin julkisilla. Toki on sekä subjektiivisiin oletuksiin perustuva talousmatemaattinen kysymys että arvostuskysymys, kuinka paljon esimerkiksi autoilua palvelevasta infrastruktuurista tulee maksaa, jos keskusta halutaan pitää iskussa seuraavien vuosikymmenten aikana ja siitä eteenpäinkin. Minä oletan, että yksityisautoilun tapainen liikkuminen tulee jatkumaan pitkälle tulevaisuuteenkin, ja että sillä on olennainen vaikutus siihen, millainen työpaikka- ja palveluinfrastruktuuri myös Helsingin keskustassa on.

Tartun vielä tuohon Espoo-asiaan. Espoon tyhjän toimistotilan alueille on paikoin todella vaikea saada vuokralaisia oikein millään käyvällä korvauksella. Esimerkiksi Turun väylän varsialue Kehä ykköseltä eteenpäin eli suunnilleen Säterinportista Turun suuntaan edustaa suurelta osin vanhentunutta toimistorakennuskantaa, joka kiinnostaa vähenevässä määrin enää niitäkään firmoja, joiden väki liikkuu paljon autoilla. Jo ennen korona-aikaa noissa on ollut usein hankala saada lounasravintolayrittäjää pärjäämään, vaikka tältä ei perittäisi vuokraa tai juuri muitakaan kuluja. Lounasrafla omassa toimistotalossa on asukkaille tärkeä lisäarvopalvelu tuolla, kun muutamissa paikoissa on käytännössä pakko ottaa auto alle, jos haluaa lähteä syömään. Moni vanha 70-80-lukujen espoolainen toimistorakennus muutetaan asuinkäyttöön tai puretaan asuinneliöiden tieltä kuluvalla vuosikymmenellä, siis ainakin ne, joissa sijainti puoltaa tätä. Tuotahan on tehty jo, esim. jossakin Niittykummussa on ollut kova suhina päällä, mutta sehän onkin metroradan varrella. Jossakin Sinimäessä on vähän eri.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy

Verkkolehden uusimmat jutut

Ylös