K.A.H

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Flexi ei ole kyllä oikein käytettynä ole millään tavalla vaarallinen. Elämäni aikana olen kahdella koiralla käyttänyt flexiä, yhteensä 15 vuoden ajan, ja vaaratilanteita on sattunut tasan nolla. Toki siitä saa vaarallisen pikkulapsen käsissä, tai jos ei yhtään ole hereillä mitä ympäristössä tapahtuu. Yhtään flexiä en ole myöskään saanut rikki, mutta koiranikin ovat toki olleet pieniä eivätkä ne vedä siis kovin lujaa.
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Noinkin voi toki sanoa. Ei mainittu suoraan, että on flexissä joo, mutta ne hihnat ja kaulapannat vaan hajoaa huomattavasti harvemmin ku flexirimpulat, vai kiistätkö?
Tuossa tapauksessa ei käy yhtään mistään ilmi että koira olisi ollut flexin jatkeena. Kuten jo todettiin, heppoinen lukko hajoaa tuollaisen koiran kiskaisessa, oli se flexin tai tavan hihnan päässä. Flexien lukot ei ole yhtään heppoisempia kun kunhan on oikeanlainen talutin koiran painon ja vetovoiman mukaan.

Ja olen pahoillani jos noin koet, mutta haluaisin kyllä vastauksen tuohon viimeiseen kysymykseeni. Eli miksi sen koiran pitäisi päästä pidemmälle pusikkoon kaupunkialueilla? Sellaiseen pusikkoon mihin itse et koiran perään sitten voisikaan mennä? Ei tässä ole kyse mistään muusta kuin siitä, että kukaan ei kykene perustelemaan flexihihnojen käyttöä kaupungeissa.
Koira saa talutettaessa ihan eri malliin liikuntaa kun vapautta liikkua pitkän taluttimen ansiosta. Koulutetulla koiralla toimii paremmin kuin hyvin kun pysyy penkan puolen pusikoissa. Kouluttamaton koira laiskan ihmisen taluttamana valtaa koko pyörätien tai jalkakäytävän tavallisessakin hihnassa.

Ja tuohon viimeiseen tarkentaisin, että tuolllaisia koiranomistajia ei tarvitsisi ollenkaan.
Oli sentään yksi järkeväkin pointti tuossa ristiretkessäsi.
 
Cobol 1.1.2009: En mene sanomaan mitään muista joukkueista ja siitä kuinka niiden johto seuraa Jatkoaikaa, mutta Jokerien johto lukee moneen kertaan päivässä sen mitä kirjoitan.

Keskiviiva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuopion KalPa
Metsässä koiraa tottunut vapaana pitämään. Sellainen harvinainen terrierirotu. Tottelee hyvin. Jos toinen koira lähellä ja sanoo paikka, niin aina pysähtyy ja saan kytkettyä. Rusakot oli pahempia nuorempana, joskus lähti perään mutta tuli pian takaisin. Nykyisin vanhana koirana ei jaksa enää höntyillä samaan tapaan. Kissat edelleen nostaa sykettä, mutta kun karjuu tarpeeksi vakuuttavasti paikka! Niin siihen jää.

Mutta entäs ne toiset vapaana olevat koirat samassa metsässä. Ihmistä ei näy mailla halmeilla, mutta niin vain silloin tällöin joku koira ryntää juoksujalkaa mun koiran luo joka on ehkä 20m päässä minusta. Ne on välillä jänniä hetkiä mitä tapahtuu. Aina niistä on kuitenkin selvitty.
Siinä vaiheessa kun mun selän takaa kuuluu kovaäänistä henkotusta, niin tietää jälleen kerran sieltä olevan tulossa vapaana oleva mopsi ja omistaja vaivanloisesti suomea puhuva suomenruotsalainen nainen usein jossain kaukana jota ei edes näe.

Olen sitä mieltä, että hyvä kun koirat annetaan juosta vapaana metsissä ja pelloilla vaikka laki sen kieltääkin. Mutta siinä tapauksessa jos koira ei tottele kunnolla omistajaansa niin onhan se miettimisen paikka mitä voi tapahtua koirien välillä.
Ja yli 20 kiloista koiraa en kaupungin läheisyydessä olevassa metsässä vapaana välttämättä pitäisi, ainakaan sillä tavoin että koira kulkee polulla edellä, koska siinä voi tulla yllättäviä tilanteita jotka ei ole hallittavissa.
 

Dev

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Onkos täällä kenelläkään ollut koiran närästyksen kanssa ongelmia? Meille tuli tossa pari kuukautta sitten lapinkoiranpentu ja tuntuu, että on ihan alusta saakka kärsinyt närästyksestä, eikä tunnuta millään pääsevän tästä eroon. Alkuun ajateltiin, että johtuisi naudanlihasta, mutta nyt alkanut vähän haiskahtamaan siltä että ei ole tämä ja lääkärin myötä siirrytään nyt pikkuhiljaa noissa nappuloissa johonkin hypoallergisiin versioihin, mutta vielä ei ole näidenkään myötä tapahtunut muutosta. Toisin sanoen kohta alkaa haiskahtamaan siltä, että ei edes johdu ruoasta nämä närästykset. Todella turhauttavaa ja raskasta salapoliisityötä tällaisten asioiden selvittäminen.

Kaiken kukkuraksi nyt tullut viimeisen puolentoista viikon aikana vielä hirveä kutina koko kroppaan. Ja tämän takia nyt alkanut järsimään omaa häntäänsä ja tassuja ym. (Ja mitään ihmeellistä ruokaa tai lääkettä ei ole saanut ennen kutinan alkua, poislukien punkkisetit jotka sai puoltoista viikkoa ennen kutinaa) Selkeesti näkee että jotain kiputiloja on. Muutenhan kaveri on saakelin iloinen, eloisa ja villi tapaus, aina kun ei järsi itseään.
 

Freya

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, TPS & M.Koivu
Okei. Kiitos tiedosta. Yritän etsiä joku päivä. Vai oisko sulla heittää hyviä hakusanoja?
Muistaakseni olisi ainakin ihan suoraan sellainen ryhmä kuin Koiran ulkoilutusapua.

Itse taidan kuulua ainakin Lemmikkikummit ja Etsitään/tarjotaan hoitopaikkaa koiralle ja muille lemmikeille
- ryhmään, mutta siellä etsitään enempi myös pitempiä hoitopaikkoja kuin vain ulkoilutusta. Toki niihinkin voisi varmaan tehdä oman ilmoituksen, mutta ehkä tuo ensimmäinen on lähinnä sitä mitä haet?
 

Giba

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kainalniemen Hiki
8.5 vuotta Elmon kanssa kuljettu paikasta paikkaan. Päivä päivältä ystävyys vain kasvaa. Autolla, kun ajellaan niin herra istuu etupenkillä ikkuna auki ja naurattaa kanssakulkijoita. On ollut sairauksia ja vastoinkäymisiä. Syksyllä jouduttiin virtsa-avanne laittamaan virtsakivien takia. Ja se hoito toimii, herra vaan nostaa jalkaa ja kusi tulee. Ruokavaliomuutos tuli ja aika monta kertaa keskustellaan, että syödäkö vai ei... Elmon emo on Amstaffi ja isä Pitbull. Uskomattoman ihmisystävällinen tyyppi ja ennen kaikkea lapset on kaikki parhaita kavereita

Äitini on vakavasti muistisairas ihminen. Tänään kun äitienpäivänä käytiin, niin Elmo juoksi heti äidin viereen sänkyyn, pussaili hetken ja painoi pään äidin kaulalle. Itku tuli. Niin se tekee aina äidille. Rakastakaa lemmikkejänne ja äitejänne <3
 

heavylutaa18

Jäsen
Suosikkijoukkue
Saimaan Pallo, Seattle Kraken
Kyllä sitä huomaa heti kun vanhalla kaverilla on joku pielessä. Tässä nyt ollaan kohta lähemmäs 10v menty kaksistaan ja nää helteet alkaa jo vanhusta selvästi painamaan. Kun ei ruoka maistu, koskaan ei oo ollu vastaavia ongelmia. Keskiviikkona ei auttanu mikään, ei se tuttu ja turvallinen tonnikalakaan. Aina syönyt hyvin. Läähätys -> kylmä pyyhe pesuhuoneeseen -> makoili ja jossain kohtaa oli kuppi tyhjentynyt. Tästä voi tulla jo aika erilainen kesä. Noh, kaikkeen täytyy valmistautua. Nyt ollut pari päivää ihan ok, mutta kyllä nuo säikäyttää. Siis ihan oikeasti.
 
Maassa jota sika johtaa porsaat pyrkii ylöspäin

Anne73

Jäsen
Onkos täällä kenelläkään ollut koiran närästyksen kanssa ongelmia? Meille tuli tossa pari kuukautta sitten lapinkoiranpentu ja tuntuu, että on ihan alusta saakka kärsinyt närästyksestä, eikä tunnuta millään pääsevän tästä eroon. Alkuun ajateltiin, että johtuisi naudanlihasta, mutta nyt alkanut vähän haiskahtamaan siltä että ei ole tämä ja lääkärin myötä siirrytään nyt pikkuhiljaa noissa nappuloissa johonkin hypoallergisiin versioihin, mutta vielä ei ole näidenkään myötä tapahtunut muutosta. Toisin sanoen kohta alkaa haiskahtamaan siltä, että ei edes johdu ruoasta nämä närästykset. Todella turhauttavaa ja raskasta salapoliisityötä tällaisten asioiden selvittäminen.

Kaiken kukkuraksi nyt tullut viimeisen puolentoista viikon aikana vielä hirveä kutina koko kroppaan. Ja tämän takia nyt alkanut järsimään omaa häntäänsä ja tassuja ym. (Ja mitään ihmeellistä ruokaa tai lääkettä ei ole saanut ennen kutinan alkua, poislukien punkkisetit jotka sai puoltoista viikkoa ennen kutinaa) Selkeesti näkee että jotain kiputiloja on. Muutenhan kaveri on saakelin iloinen, eloisa ja villi tapaus, aina kun ei järsi itseään.
Omalla koirallani (terrieri) oli kanssa närästystä. Ruokana oli kanagan nappulaa. Närästys johti siihen, että ruoka meni huonosti alas ja iltaruoka jäi syömättä, närppi vaan ruokaansa ja oksenteli vaahtoa. Siirsin hänet kokonaan raakaruokaan. Nyt hän syö vain possupullia (Käyn ostamassa suoraan tehtaanmyymälästä, 6 kg maksaa 24 euroa). Kokeilin muitakin "makuja", mutta tämä kelpaa parhaiten...kuppi tyhjä minuutissa :) Närästys loppu siihen.
 

Giba

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kainalniemen Hiki
Omalla koirallani (terrieri) oli kanssa närästystä. Ruokana oli kanagan nappulaa. Närästys johti siihen, että ruoka meni huonosti alas ja iltaruoka jäi syömättä, närppi vaan ruokaansa ja oksenteli vaahtoa. Siirsin hänet kokonaan raakaruokaan. Nyt hän syö vain possupullia (Käyn ostamassa suoraan tehtaanmyymälästä, 6 kg maksaa 24 euroa). Kokeilin muitakin "makuja", mutta tämä kelpaa parhaiten...kuppi tyhjä minuutissa :) Närästys loppu siihen.
Ilmeisesti Päivärannassa käyt ostoksilla? Siellä mekin käydään ja loistavaa kun eläin pääsee ostoksille mukaan.

Ja tänään ikuistettu koirani Elmon nimi oikeaan käteen. Parin vuoden pähkäily ohi. Elokuussa jatketaan projektia. Moni varmaan ihmettelee miksi ottaa koiran nimi tatuointina, antaa ihmetellä.
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Hassua miten jostain pikkuasioista tulee välillä entiset koirat mieleen. Tossa äsken rupesin leikaamaan nurmikkoa ja kun vedin ruohonleikkuria käyntiin niin vaistomaisesti odotin että jostain ilmestys salaman lailla semmonen räksyttävä kaveri siihen viereen... Ennen tommonen asia ärsytti, mutta nyt sitäkin muistelee lämmöllä.
 
Requiescat in pace. Kiekko-Espoo 1984 - 2016 Espoo Blues

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Miro Heiskanen, Mikko Rantanen
Kyllä sitä huomaa heti kun vanhalla kaverilla on joku pielessä. Tässä nyt ollaan kohta lähemmäs 10v menty kaksistaan ja nää helteet alkaa jo vanhusta selvästi painamaan. Kun ei ruoka maistu, koskaan ei oo ollu vastaavia ongelmia. Keskiviikkona ei auttanu mikään, ei se tuttu ja turvallinen tonnikalakaan. Aina syönyt hyvin. Läähätys -> kylmä pyyhe pesuhuoneeseen -> makoili ja jossain kohtaa oli kuppi tyhjentynyt. Tästä voi tulla jo aika erilainen kesä. Noh, kaikkeen täytyy valmistautua. Nyt ollut pari päivää ihan ok, mutta kyllä nuo säikäyttää. Siis ihan oikeasti.
Onko sun koirasi sydän tutkittu? Meidän jo edesmennyt tyttömme alkoi kuumilla keleillä laahustamaan ja oli todella voipunut. Futsittiin, että hänellä voisi olla ongelma sydämessä ja sehän se oli; sydämen vajaatoiminta. Vuoden jaksoi lääkityksen kanssa ja seuraavan kesän lopussa jouduimme hautaamaan hänet. Poikakoiramme käy nyt 13. kesää ja aika raskasta näyttää kuumalla olevan eikä paljoa halua liikkua, vaikka muuten on reipas eikä kummoista pumppuongelmaa vielä ole. Mutta kyllä noiden vanhojen kanssa vähän päivä kerrallaan menee. Rapsuja kaverillesi!
 
Mörököl on Ice 2019

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
Hiljainen ilta meidän perheessämme...
Iso, lempeä uroslansumme lähti viimeiselle matkalleen päivälllä, kun elo oli käynyt jo niin vaikeaksi. Kaksitoista vuotta olisi tullut täyteen viikon päästä, mutta toisin kävi. Takaselän kivut alkoivat äityä kevättalvella koviksi ja samalla liikkuminen vaikeutui silminnähtävästi, portaat olivat myrkkyä. Kivunlievitykseen tuli kova lääkitys, Neurontin 600mg kolmesti päivässä, mutta itse vaivaahan lääkkeet eivät parantaneet, vain lievittivät kipuja.
Silti - päätös oli vaikea, niin vaikea, etten hetkeen muista moista surun ja epätoivon myllerrystä väistämättömän edellä käyneeni, mutta tänään se oli lopultakin tehtävä. Nyt on suru puserossa, mutta kaksi muuta koiramme pitävät meidät kiinni arjessa ja rutiineissa - elämä jatkuu....
 
Minäkö tyhmä - nyt en ymmärrä!?

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Miro Heiskanen, Mikko Rantanen
Hiljainen ilta meidän perheessämme...
Tiedän, miltä sinusta tuntuu...

Meidän rakas, kiltti, iso vinttikoirapoikamme lähti vajaa kolme viikkoa sitten. Hänelle tuli pääsiäisenä ensin epileptisiä kohtauksia, joihin lääkitys auttoi, kunnes kohtaukset alkoivat taas joskin lievempinä. Lopulta tuli muita, pahoja oireita ja pari päivää niitä katsottuamme päätimme, että hänen aikansa lähteä siskonsa luo oli tullut. Loppu oli karu, sillä viime hetkillään - onneksi jo tajuttomana - koira sai pahimman epileptisen kohtauksen ikinä. Se oli aivan kamalaa ja traumaattista. Poika, joka oli aina niin ystävällinen kaikille, olisi ansainnut kauniimman lähdön. Joku sanoi hänestä joskus, että jos jokaisella olisi oma Allu, niin maailma olisi parempi paikka.

Nyt meillä ei ole enää koiraa. Kotoa puuttuu jotain ja maailma tuntuu olevan täynnä muiden koiria. Ikävoin molempia koiriamme niin paljon...
 
Mörököl on Ice 2019

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
...
Nyt meillä ei ole enää koiraa. Kotoa puuttuu jotain ja maailma tuntuu olevan täynnä muiden koiria. Ikävoin molempia koiriamme niin paljon...
Olen joutunut olemaan pitkään ilman koiraa ihan olosuhteiden pakosta, mutta muutettuamme tänne Savoon nykyiseen kotiimme, jossa tilaa riittää niin sisällä kuin ulkonakin, meillä on ollut koira tai useampia koko ajan. Vaikeaa olisi kuvitella elämää ilman koiraa/-ia.
 
Minäkö tyhmä - nyt en ymmärrä!?

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Hiljainen ilta meidän perheessämme...
Nyt meillä ei ole enää koiraa. Kotoa puuttuu jotain ja maailma tuntuu olevan täynnä muiden koiria. Ikävoin molempia koiriamme niin paljon...
Voimia molemille palstatovereille. Kuten tässä ketjussa olen kirjotellut niin tiedän tuntee liiankin hyvin. Kolmas vuosi koiratonta elämää alkoi ja eikä tää vieläkään helppoa ole. Nyt kun olen kesämökillä niin täällä on paikkoja jossa ne koirat aina makoili/päivysti niin kyllä aina välillä iskee sellainen kaihoisa fiilis kun näkee että ne on tyhjillään.
 
Requiescat in pace. Kiekko-Espoo 1984 - 2016 Espoo Blues

Skeletor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, urheilullisesti avoin sarja
Viime aikojen puheenaihe on ollut koirien hyökkääminen sivullisten koirien tai ihmisten kimppuun: Tässäkö ratkaisu koirahyökkäyksiin: Omistajat kursseille, rotuja mustalle listalle – tätä mieltä suomalaiset olivat Ylen kyselyssä

Ainakin omassa elinympäristössä irtokoirien määrä on kasvanut ja ihmisten välinpitämättömyys lisääntynyt. Koira voi karata kerran vahingossa, mutta ei toistuvasti ilman omistajan hölmöyttä. Samoin tarkoituksenmukainen lenkkeily ilman koiran kiinnipitämistä tuntuu lisääntyneen. Itse olen kaksi kertaa joutunut irtokoiran vihan kohteeksi ja nykyään taskusta löytyvä suihke saa käyttötarkoituksen, jos näitä vielä lenkillä eteen tulee.

Tämä on toisaalta luonnollinen kehitys, kun koirien määrä ihmisillä lisääntyy koko ajan. Aina löytyy joukosta enemmän urpoja. Siksi tuossa jutussa esitettävät keinot ovat ihan kannatettavia. Ja eipä tuo lisääntyvä määrä ilmastonmuutosta ainakaan paranna.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Nyt ollaan siinä pisteessä, että koira on vakavassa harkinnassa. Kaikenlaista. En itse mikään eläinihminen koskaan ole ollut, vaikka lapsuudenkodissa näitä karvakavereita jokunen olikin, mutta en varsinaisesti ole inhonnutkaan. Vähän sama suhtautuminen kuin vieraisiin lapsiin eli normaalisti käyttäytyvät ja suht häiriöttömät ovat jopa kivoja, mutta sitten mitä enemmän ääntä ja hallitsematonta liikettä, sitä vähemmän jaksan sietää.

Mutta, havannalainen olisi tähtäimessä ja tuossa alkutalvesta luovutus. Pelottaa jo nyt rahanmeno kaikenmaailman rokotuksineen, mutta kerrankos sitä. Toivottavasti ei ole vittumainen luonne yksilönä, ainakin rodun pitäisi olla ok. Ei käsittääkseni juurikaan hauku, ja ainakin meillä hoidossa ollut kaverin havannalainen on ollut aika iisi tapaus, mutta kuitenkin sillä paukkuja löytyy myös ulkoiluun. Ihan puhdasta sohvatyynyä ei haluta, mutta ei mitään metsästyskoirakaan. Ja karvat pidetään lyhyenä ehdottomasti.

No, eiköhän tuosta myös mulle ihan rakas tule, enkä tosiaan ole hirveästi edes vastustellut lopulta lasten väsytystaistelua. Lähinnä mua on mietityttänyt matkustelu, kun tykätään jonkin verran ulkomailla viihtyä. Mutta eiköhän tuolle hoitopaikka löydy.
 
”Niin paljon kuin internetiä halveksinkin, mun on myönnettävä, että internet pelastaa meidät uudelta vapaussodalta. Kuka viitsisi lähteä kaupungille osoittamaan mieltään tai edes kirjoittaa jotain vakavasti odotettavaa, kun voi sen saman työajan ja vapaa-ajan viettää vaikka pornografisilla sivustoilla? "
(Teemu Keskisarja)

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Requiescat in pace. Kiekko-Espoo 1984 - 2016 Espoo Blues

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Nyt ollaan siinä pisteessä, että koira on vakavassa harkinnassa. Kaikenlaista. En itse mikään eläinihminen koskaan ole ollut, vaikka lapsuudenkodissa näitä karvakavereita jokunen olikin, mutta en varsinaisesti ole inhonnutkaan. Vähän sama suhtautuminen kuin vieraisiin lapsiin eli normaalisti käyttäytyvät ja suht häiriöttömät ovat jopa kivoja, mutta sitten mitä enemmän ääntä ja hallitsematonta liikettä, sitä vähemmän jaksan sietää.

Mutta, havannalainen olisi tähtäimessä ja tuossa alkutalvesta luovutus. Pelottaa jo nyt rahanmeno kaikenmaailman rokotuksineen, mutta kerrankos sitä. Toivottavasti ei ole vittumainen luonne yksilönä, ainakin rodun pitäisi olla ok. Ei käsittääkseni juurikaan hauku, ja ainakin meillä hoidossa ollut kaverin havannalainen on ollut aika iisi tapaus, mutta kuitenkin sillä paukkuja löytyy myös ulkoiluun. Ihan puhdasta sohvatyynyä ei haluta, mutta ei mitään metsästyskoirakaan. Ja karvat pidetään lyhyenä ehdottomasti.

No, eiköhän tuosta myös mulle ihan rakas tule, enkä tosiaan ole hirveästi edes vastustellut lopulta lasten väsytystaistelua. Lähinnä mua on mietityttänyt matkustelu, kun tykätään jonkin verran ulkomailla viihtyä. Mutta eiköhän tuolle hoitopaikka löydy.
Onnea. Kunhan muistaa pienestä pitäen kouluttaa sitä koiraa kunnolla. Siis perus tottelevaisuuskoulutusta yms.
99% vittumaisen luonteen omaavista koirista on saanut sen sieltä remmin päästä. Ei osata/halua/jakseta kouluttaa. Tai koulutetaan väärin.
Johdonmukaisesti ja pienestä pitäen. Muistaen sen että vaikka koira onkin "perheenjäsen", se EI ole lapsi, ei ihminen ja sen paikka on aina laumassa se pahnan pohjimmainen.
Sitten se yksi tärkeä seikka. Lapsille pitää myös opettaa miten koiran kanssa ollaan ja mitä saa tehdä ja mitä ei. Tarkoittaen että lapset myös jollain tasolla ymmärtävät mikä koira on, mikä sen asema on ja ettei se ole leikkikalu.
 
“There’s a beast in every man. And it stirs when you put a sword in its hand.”

Orvo Muusi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Mutta, havannalainen olisi tähtäimessä ja tuossa alkutalvesta luovutus. Pelottaa jo nyt rahanmeno kaikenmaailman rokotuksineen, mutta kerrankos sitä.
Rokotukset nykyään kolmen vuoden välein ni ei se silloin se viiden kympin sijoitus niin karmea ole. Kunhan muuten on tuuria ja osuu terve yksilö kohdalle.
 

Jakke76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Boston Bruins, Man United
Vakuutusta suosittelen ottamaan! Vaikka se maksaakin sen parisen sataa vuodessa, niin maksaa itsensä nopeasti takaisin jos jotain vakavampaa tulee.
 
"Ei tästä tuu taaskaan mitään"
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy