Koira – ihmisen paras ystävä

[Walkin]

Aina ikäviä tuommoiset tapahtumat. Itselläni oli isokokoinen uros saksanpaimenkoira pitkään ja ikinä ei tullut mitään ongelmia sen kanssa, vähän se meinasi olla välillä semmoinen hihnarähisijä kun sille päälle sattui, mutta muuten totteli kuin unelma ja pystyi olemaan siitä hyvin ylpeä. Pihasta kun ajoi jänikset ja kissat pois niin pysähtyi aina rajalle kuin seinään. Muiden koirien kanssa tuli loistavasti toimeen. Kovaa kuria ja paljon aikaa se vaati pentuna ja vielä vähän myöhemminkin, että siitä tuollaisen tottelevaisen sai, ilman koulutusta nuo ovat liian vaikeita koiria pidettäväksi.

Ei rotu helpoimmasta päästä, mutta jos jaksaa nähdä vaivaa niin kyseessä on sitten kyllä suorastaan mahtava koira.

 

[Orvo Muusi]

Ja joo pistää vitun kovasti vihaksi, kun noita saa lukea harvasepäivä ja paljonko on niitä tapauksia joista ei kirjoiteta taikka selvitään muuten vaan säikähdyksellä. Eikä se remmikään tunnu kaikkee estävän.

Koira-ajokortti olisi hyvä kaikille koirille. Jossain keskieuroopan kaupungissa oli systeemi että omistajan koirineen piti käydä koiran hommaamisen jälkeen kouluttajalla joka arvioi miten koulutus edistyy. Parin vuoden välein tämä ja hintaa oli 30-40 euroa kerta. Tämä koski vain tiettyjä rotuja mutta minusta voisi laittaa koskemaan kaikkia koiria.

 

[Blue F]

Melkein voisi laittaa Vitsit-puuhun.

Koiran haukkupannalle annetaan 3 vuoden takuu, muttei anneta takuuta sen toimivuudesta. Kuitissa seisoo vain, että avattua pakettia ei vaihdeta, ellei laitteessa ole vikaa. Pirustako sen tietää onko laitteessa vai koirassa vika, jos haukkuminen jatkuu. Avaanko vai palautanko avaamattomana? Kokemuksia?

 

[K.A.H]

Kolme vuotta sitten avopuolison kanssa mietittiin, että jokin pieni koira voisi olla juuri sopiva meidän arkeamme piristämään. Löysin netistä ilmoituksen, jossa aivan tässä lähiseudulla oli myynnissä 4 pentua, joiden isä oli chihuahua, emo sekarotuinen mutta puoliksi jack russell. Yksi pennuista lähti sieltä mukaamme, ja se on kyllä ollut elämäni parhaita päätöksiä. Usein pikkukoiria nimitellään rotiksi tai ties millä nimillä, ja toiset eivät lainkaan ymmärrä mitä iloa sellaisesta voi olla. Mutta nyt muutaman vuoden jälkeen voin sanoa, ettei koiran ja ihmisen välinen suhde katso koiran kokoon lainkaan. Tuosta 2,5 kiloisesta otuksesta on tullut paras kaveri, mitä minulla on koskaan ollut ja mitä kuvitella saattaa. Töistä kun tulen väsyneenä kotiin, ja käyn nokosille raskaan työpäivän jälkeen niin mieltä lämmittää kun karvakaveri tulee viereeni tai vatsani päälle tuhisemaan tai puruluuta pureksimaan. Ulkosalla lempipuuhaa on oravien jahtaaminen ja katselu, vaikka eihän tuo niitä koskaan kiinni saisi enkä moisen antaisikaan tapahtua. Siinäkin suhteessa aivan mahtava koira, ettei tuo hauku lainkaan sisätiloissa (siis oikeasti en ole koskaan kuullut), mikä sopii erinomaisesti tänne kerrostaloon. Leikkiähän tuo tahtoisi jatkuvasti, mutta mukaavaahan se on katsoa kun toinen on innoissaan.

Ainoa, mikä joskus harmittaa on se että tuollaisen todella pienen koiran kanssa tarvitsee muiden koirien kohdalla olla erittäin varovainen, sillä isompi koira kun kerran nappaa kiinni niin hengenlähtö on melko todennäköinen. Nykyään varsinkin välillä hirvittää, kun monet hankkivat taistelukoiria vain egoaan pönkittämään eikä koiraa kouluteta lainkaan. Ulkona kun joskus noita näkee, niin suosiolla vaihdan koiran kanssa kadunpuolta tai käännyn toiseen suuntaan jottei tule turhia vaaratilanteita.

Nyt vain kovasti toivon, että koirani pysyy terveenä ja saa elää hyvän elämän. Ei se elämän pituuskaan ole niin merkitsevä, kunhan se vaan on hyvä elämä. Uskomatonta, että niin pieni kaveri voi tulla niin tärkeäksi isolle miehelle.

 

[Alamummo]

Kova viikko kaikilla mittareilla. Elmo-koirallani (emo Amstaffi ja iskä Pitti) taas jokavuotinen eturauhastulehdus, toinen viikko antibioottia menossa. Vointi tosin ollut koko ajan hyvä. Nuo tyttöjen pissit ja juoksut eskaloi taas tilanteen äkillisesti. Laitettu jälleen Suprelorin-impalantti joka kutistaa pallit. Ensi vuonna 10 vuotta täyteen ja herra edelleen liiankin viriili.

Pallit pois niin ongelmat jäävät siihen. Miksi kiusaat koiraa jatkuvilla kivuliailla tulehduksilla? Tuo implanttikin auttaa vain jonkin aikaa ja sitten tilanne on sama ja koira sairaana. Koirasi ei sekarotuisena ole edes jalostuskoira, jonka palleja pitäisi sen takia varjella.

 

[Knox]

Sinun vastaukseni viestiini tuo semmoisen leiman, että olen huono isäntä koiralle ja kiusaan sekä aiheutan hänelle kipuja. Ja vittuilet vielä, kun tiedät että huomenna on kova päivä, niin ystävälleni kuin minulle.

Luit kyllä viestin totaalisen väärin, mitään tuollaista siinä ei ollut.

Ihan aiheellinen kysymys se oli. Toki syykin on hyvä, mutta kyllä mullakin ensimmäisenä kävi tuo mielessä.

Noin yleisesti uroksen kohdalla pallien poisto on varsin hyvä ratkaisu. Jalostuskoirat tietysti erikseen, mutta monta vaivaa sillä välttää. Tämä ei ollut piikki sitten sinulle.

 

[Alamummo]

@Giba Kommentti ei ollut vittuilua vaan lähinnä ihmettelin, miksi koiraa ei kastroida, jos tulehdukset ovat jatkuvia. Ei uroskoira osaa palliensa perään itkeä. Enkä pidä sinua huonona isäntänä.

Olen pahoillani ystäväsi vuoksi. Oma koira lähti kesällä, eikä se ollut helppoa.

 

[Delter]

Yle julkaisi viime viikonloppuna jutun koiranruuan sisältämästä arseenista: Osa koiranomistajista hätääntyi riisiruokien riskeistä – lääkäri pitää raakaruokaa isompana ongelmana: "Ei saa päästää nuolemaan pikkulapsen kasvoja"

Ovatko palstalaiset miettineet koiran ruokavalion muuttamista riisittömämpään suuntaan? Oma koiramme syö riisipohjaista kuivaruokaa, mutta tietenkin tällaisten juttujen myötä alkaa miettiä vaihtoehtoja. Hysteriaa kuitenkaan lietsomatta.

Ruuaksi koira saa yleensä tuota riisi-kana -kuivaruokayhdistelmää sekä pakastettua jauhelihaa tai tonnikalaa. Kovinkaan monipuolista tuo ruokavalio ei ole, mutta pyrimme säilyttämään kontaktin muihin ruokiin satunnaisilla tähteillä (marjoja, porkkanaa, kananmunaa, kinkkua, savukalaa jne).

Mitä vaihtoehtoja riisipohjaisten kuivaruokien sijaan suosittelette? Viljat olemme pyrkineet jättämään ruokavaliosta kokonaan pois silmien rähmääntymisen vuoksi, mutta nyt jos tuosta riisistäkin koettaisi hankkiutua eroon, niin mitä vaihtoehtoja kuivaruokasektorilla jää?

 

[Peltinen]

Ovatko palstalaiset miettineet koiran ruokavalion muuttamista riisittömämpään suuntaan? Oma koiramme syö riisipohjaista kuivaruokaa, mutta tietenkin tällaisten juttujen myötä alkaa miettiä vaihtoehtoja. Hysteriaa kuitenkaan lietsomatta.

Nauroin samalle uutiselle. Maailmassa on satoja miljoonia ihmisiä joiden pääasiallinen ruokavalio koostuu riisistä ja jotka elävät moninkertaisesti pidempään kuin koirat. Täällä me silti huolehdimme lemmikkien karvojen pienistä arseenipitoisuuksista. Sarjassamme first world problems.

Tästä tuli mieleen tarina, jossa aikanaan 80-luvulla Kuopion yliopistoon hankittiin tarkka säteilymittari siihen aikaan uusien mikroaaltouunien mittaamiseen. Eihän niistä mitään tietenkään säteillyt, joten kalliilla mittarilla mittailtiin sitten kaikkea mahdollista. Siinä mittaillessa paljastui, että samaan aikaan muodissa olleet vesisängyt säteilivät pohjaveden radonpitoisuuksien takia. Tuo tulos pääsi aikoinaan iltapäivälehtien kansiin asti kauhisteltavaksi, kuinka vesisängyt ovat syöpäriski. Missään ei tietenkään mainittu, että säteilyn määrä oli silti minimaalinen ja syy oli sama talousvesi, jota ihmiset joivat.

 

[Surukuku]

Yle julkaisi viime viikonloppuna jutun koiranruuan sisältämästä arseenista: Osa koiranomistajista hätääntyi riisiruokien riskeistä – lääkäri pitää raakaruokaa isompana ongelmana: "Ei saa päästää nuolemaan pikkulapsen kasvoja"

Ovatko palstalaiset miettineet koiran ruokavalion muuttamista riisittömämpään suuntaan? Oma koiramme syö riisipohjaista kuivaruokaa, mutta tietenkin tällaisten juttujen myötä alkaa miettiä vaihtoehtoja. Hysteriaa kuitenkaan lietsomatta.
....

Luin myös uutisen, muttei tuo mitään paniikkireaktiota saanut aikaan.
Meillä on ollut jo pitkään vain isoja koiria, joiden ruokavaliota ovat säännelleet enemmänkin painonhallinnan suuntaviitat kuin mikään yksittäinen kuivamuonan ainesosa. Lisäksi niiden pentu- ja kasvuvaiheruuat ovat vasta vähän aikaa sitten jääneet pois aikuisiän ruuan tieltä.
Jutussa mainittua raakaruokaa koiramme saavat lähes päivittäin kuivamuona-annokseen "houkuttimeksi" sekoitettavan jauhelihanökäreen ja enemmän satunnaisten lihaisten luiden muodossa, jotka taas tulevat Kuopion teurastamolta suoraan, ei kauppojen pakastealtaista. Luille ym. jauhelihoille on ihan oma pakastearkkunsa lähinnä niiden vaatiman suuren tilan ja tietysti hygieniasyidenkin vuoksi.

En/emme ole kerinneet edes tutkia mitään riisittömämpiä vaihtoehtoja, kun vasta vähän aikaa sitten olemme saaneet (toivottavasti) tasapainotettua näiden molempien koiriemme ruuat niiden yksilöllisten ominaisuuksien mukaan - toinen taipuvainen lihavuuteen, syö kaikkea ja aina kaikki, toinen turhankin laiha rotuisekseen (landseer) eikä kuivamuona oikein aina tahdo maistua.

 

[vsmo]

Ei ole tähän ketjuun ollut aikaisemmin asiaa, kun koiraa en ole koskaan ottanut pakollisten lenkitysten ym takia. Vanhemmilla niitä on ollut aina.

Naisystävä (asutaan erillään että sopu säilyy) otti reilut parivuotta sitten pyreneittenkoirapennun ja siihen olen sitten kiintynyt matkan varrella.

Nyt hänellä on vaikeuksia hoitaa koiraa, kun työpäivät on pitkiä ja venyy joskus aamusta iltaan. Itse en jaksa enää ajella sitä jatkuvasti lenkittämään ja koiran pois antaminen tuntuisi pahalta. Ehdotin että koira on viikot minun luona ja viikonloput sitten kotonaan. Tilaa kyllä riittää, mutta miten mahtaa onnistua koiran ja n. 15v kissan yhteiselo?

Onko jollain kokemuksia minkä aikaa ottaa tottuminen? Yksilöltähän nuo toki aina on.

 

[Jonisti]

Melkein voisi laittaa Vitsit-puuhun.

Koiran haukkupannalle annetaan 3 vuoden takuu, muttei anneta takuuta sen toimivuudesta. Kuitissa seisoo vain, että avattua pakettia ei vaihdeta, ellei laitteessa ole vikaa. Pirustako sen tietää onko laitteessa vai koirassa vika, jos haukkuminen jatkuu. Avaanko vai palautanko avaamattomana? Kokemuksia?

En varsinaisesti osaa kysymykseesi vastata, mutta meillä on hajonnut kaksi kahden vuoden aikana noita sitruunapantoja. Koira aiemmin satunnaisesti ulvoi yksin ollessaan ja tuolla pannalla ja koulutuksella ollaan saatu ongelma kuriin. Panta kaulaan lähdön hetkellä on merkki koiralle, että nyt ei pääse matkaan. Rikkinäinen panta kaulassa ei tietääksemme ole ulvonut. Tai, naapurit eivät ole sanoneet asiasta vaikka sitä eilettäin kysyin.

Pannan toimivuuden testaan laittamalla sen omaa kaulaani vasten ja haukahtamalla.... :D

Takuuseen pitäisi viedä tämä uusin. Vanhempi oli tilattu saksasta ja palautus ym asiat oli sen verran sekavia, että kävin hakemassa lemmikkiliikkeestä uuden. Eli hyötyä on ollut ja suosittelen kyllä avaamaan.

 

[Orvo Muusi]

Tilaa kyllä riittää, mutta miten mahtaa onnistua koiran ja n. 15v kissan yhteiselo?

Onko jollain kokemuksia minkä aikaa ottaa tottuminen? Yksilöltähän nuo toki aina on.

Omien kokemusten perusteella riippuu lähinnä kissasta. Yleensä ne oppii sietämään toisiaan mutta ylimpiä ystävyksiä niistä ei välttämättä tule, toki poikkeuksiakin on puoleen ja toiseen. Kun tilaa on niin kissallakin on mahdollisuus kadota koiran näköpiiristä. Ajasta ei uskalla sanoa ku voi viedä vuodenkin :). Viimeisin nuori kissa tottui päivässä koiraan.

 

[vsmo]

Omien kokemusten perusteella riippuu lähinnä kissasta. Yleensä ne oppii sietämään toisiaan mutta ylimpiä ystävyksiä niistä ei välttämättä tule, toki poikkeuksiakin on puoleen ja toiseen. Kun tilaa on niin kissallakin on mahdollisuus kadota koiran näköpiiristä. Ajasta ei uskalla sanoa ku voi viedä vuodenkin :). Viimeisin nuori kissa tottui päivässä koiraan.

Onneksi nuo saa erotettua eri huoneisiin kun itse on töissä tai muualla. Muuten kämppä voisi olla remontissa kun koira on nuoresta iästään huolimatta kohtuu kookas.

Toivon mukaan tutustuminen menee kohtuu nopeasti, jotta säätäminen jäisi minimiin. Mutta sama se, näillä mennään. Elämme jännittäviä aikoja :)

 

[sampio]

Syyslomalla haettiin havannalaispoju meille ja onhan tuo oman, pääasiassa positiivisen mausteensa tuonut arkeen. Homma on lähtenyt rullaamaan hyvin ja perustavat opetettiin heti, kun siihen alkoi potentiaalia olla. Pari kertaa on kyllä herennyt haukkumaan iltaisin myrskytuulia niin yllättäen, että on meinannut kuset tulla housuun, kun on koneella naputellut jotain työhommia omissa mietteissään. Sisäsiistiksi oppi yllättävänkin helposti, tai sitten varauduimme isompaankin paskamyrskyyn.

Isompi sarka oikeastaan on siinä, että täällä haja-asutusalueella olisi lääniä antaa juosta sen vapaana, kun nauttii painella pitkin pihaa, mutta tuossa nurtsilla käyvät peurat ja kanit paskalla, ja nehän maistuu junnulle. Samoin kotitiellä painelee hevosia päivittäin ja paskovat tietysti niille sijoilleen, ja näiden kanssa saa olla myös tarkkana. Itse kun tehdään pihahommia, olisi kiva antaa koirankin siinä olla, mutta ei oikein voi. Olisiko tähän ajatusta kellään, onko tuo paskansyönti nuoruuden hullutuksia vai enemmän sellainen juttu, että makuun päästessään ei voi päästää irti? Papana sinne tai tänne, mutta viimeksi kun yllätettiin se papanoilta, oli illalla vatsansa sekaisin.

Mietin, että voisi rajata nurtsin osittain koiralle aitauksella. Pienikokoinen koira ei matalankaan aidan yli pääse, mutta miten vahva aita pitää olla, että kanit eivät sitä pure paskaksi? Vai karttavatko jo rakennelmaa ulkoapäin? Vähän kelailin sitäkin, että vetäisin jonkin kevyehkön metalliverkon koko alapihalle, jossa on trampoliinia ja sulkapallokenttää muutenkin, eli lapset ja koira voisivat siellä olla keskenään ja olisi tilaa koirallakin saada hepuleitaan. Entä käärmeet? Onko hajua, kuinka korkean esteen yli ne tulevat?

 

[Timbit]

Mietin, että voisi rajata nurtsin osittain koiralle aitauksella. Pienikokoinen koira ei matalankaan aidan yli pääse, mutta miten vahva aita pitää olla, että kanit eivät sitä pure paskaksi? Vai karttavatko jo rakennelmaa ulkoapäin? Vähän kelailin sitäkin, että vetäisin jonkin kevyehkön metalliverkon koko alapihalle, jossa on trampoliinia ja sulkapallokenttää muutenkin, eli lapset ja koira voisivat siellä olla keskenään ja olisi tilaa koirallakin saada hepuleitaan. Entä käärmeet? Onko hajua, kuinka korkean esteen yli ne tulevat?

Se tyypillinen koira-aita, mitä käytännössä kaikki rautakaupat myy, on varmasti riittävä, En usko, että kaneja kiinnostaa sen pureskelu. Käärmeiden karkotuksesta en tiedä, kun ei niitä täälläpäin asu.

En tiedä, miten kokenut koirankouluttaja olet, joten oma vinkkini siihen, mitkä kolme asiaa koiran kuin koiran tulisi oppia:

- Luokse! Tämä on ehkä tärkein. Ihan sama, mitä koira näkee tai tekee, sen on tultava luokse heti kun tämä käsky kajahtaa.
- Luovu! Koira nuuhkii maata ja löytää sieltä kaikkea vastustamattoman herkullista. Ihminen ei voi tietää, mitä se tällä kertaa otti suuhunsa, joten kun tämä käsky käy, tulee koiran pudottaa saalis välittömästi suustaan.
- Maahan! Ihan sama, mitä koira tekee tai ketä se näkee, tällä käskyllä kaikki liike lakkaa ja koira jää maahan makaamaan paikalleen.

Kaikkea muuta kuin helppoa, mutta nuo käskyt kun menee perille, on koiran hallinta todella paljon helpompaa kuin ilman niitä. Kun koira ottaa lihapullan suuhunsa, kuulee käskyn luovu, ja pudottaa lihapullan voi omistaja sanoa, että koulutus on mennyt perille. Niin ja nuo ei siis ole läheskään ainoat käskyt, mutta kenties ne tärkeimmät.

 

[Rautapohkeet]

- Luokse! Tämä on ehkä tärkein. Ihan sama, mitä koira näkee tai tekee, sen on tultava luokse heti kun tämä käsky kajahtaa.
- Luovu! Koira nuuhkii maata ja löytää sieltä kaikkea vastustamattoman herkullista. Ihminen ei voi tietää, mitä se tällä kertaa otti suuhunsa, joten kun tämä käsky käy, tulee koiran pudottaa saalis välittömästi suustaan.
- Maahan! Ihan sama, mitä koira tekee tai ketä se näkee, tällä käskyllä kaikki liike lakkaa ja koira jää maahan makaamaan paikalleen.

Nää komennot kun olisi jokainen koiranomistaja opettanut kultamussukoilleen, niin kuinka helppoa olisikaan kaikilla koiranomistajilla, kun tietää että koira on omistajansa hallinnassa, eikä päinvastoin.

Lapsuudenkodissa meillä oli kaksikin eri koiraa. Toinen tapauksista ei tuota luopumiskomentoa oikein ikinä sisäistänyt. Antoi kyllä esim. puruluun suusta kesken pureskelun, mutta suusta ei saalis pudonnut suoriltaan. Lenkillä kun meni ja kaveri kanssa noita paskoja tykkäsi välillä nauttia. Nappasi kikkareen suuhunsa ja kun käskit tiputtaa mokoman pois, niin koira tuijotti vaan suoraan suhun ja oikein massuttaen pureksi kikkareensa. Tuli sen verta etova olo aina, että useimmiten tuo paskansa söi. Mutta semmoinen mielikuva jäänyt tuosta paskansyömisestä, että olisiko se liittynyt johonkin vitamiinin puutostilaan? Muistelen tämmöistä puhutun ainakin tuon meidän koiran kohdalla. Kun ei tuokaan läheskään aina noita kikkareita syönyt, aina kausittain vain.

 

[Knox]

Paikka käsky on myös hyvä opettaa. Meillä koira juoksee paljon vapaana metsässä ja heti kun näkyy lenkkeilijöitä tai muita koiria huudan paikka! Ja koira pysähtyy paikalleen. Nyt tuo on oppinut jo siihen, että pysähtyy automaattisesti eikä tarvitse edes käskeä.

Muutenkin iän myötä koira on viisastunut (tai sitten vain rauhoittunut) ja elo on sitä myöten aika helppoa. Pirun mukava kävellä tuolla metsässä, kun tietää että koira tottelee ja toimii fiksusti. Kyllä siinä itselläkin työstressi ja muu Paska unohtuu, kun komeassa kelissä kävelee tunnin tai kaksi metsässä.

 

[Rod Weary]

Ei. Odota. Hae kalja. Nuo vielä.

 

[Purkan Jauhaja]

Muutama päivä sitten tuli uusi pentu taloon. Varsin mukavaa puuhailua ollut tässä pääsiäisen pyhinä kun saa kouluttaa ja tutustua ilman kiireitä. Koronan takia ei ole oikein muutakaan tekemistä kuin rampata pihalla koiran kanssa.

Kyseessä on meidän talouden toinen koira, ensimmäinen siirtyi ajasta ikuisuuteen vajaat pari vuotta sitten. Todella reipas yksilö ja tuntuu siltä, että kaikki menee jopa vähän liian hyvin.

 

[Fordél]

Muutama päivä sitten tuli uusi pentu taloon. Varsin mukavaa puuhailua ollut tässä pääsiäisen pyhinä kun saa kouluttaa ja tutustua ilman kiireitä. Koronan takia ei ole oikein muutakaan tekemistä kuin rampata pihalla koiran kanssa.

Kyseessä on meidän talouden toinen koira, ensimmäinen siirtyi ajasta ikuisuuteen vajaat pari vuotta sitten. Todella reipas yksilö ja tuntuu siltä, että kaikki menee jopa vähän liian hyvin.

Vaikka nämä ovat työläitä aikoja niin ne ovat myös todella antoisia aikoja. Eli muista nauttia pentuvaiheesta!

 

[Purkan Jauhaja]

Vaikka nämä ovat työläitä aikoja niin ne ovat myös todella antoisia aikoja. Eli muista nauttia pentuvaiheesta!

Kyllä nautitaan! Edellisen kanssa meni vähän ohi kun tuli oltua vuorotöissä. Tämän kanssa on varmasti mukava tehdä etätöitä seuraavat viikot.

 

[teppana]

Poliisi | Kaksi pitbull-koiraa hyökkäsi koiranulkoiluttajan kimppuun Kauhavalla

Yksi henkilö ja koira saivat vammoja.

www.hs.fi

KAKSI pitbull-rotuista koiraa kävi kiinni koiran ulkoiluttajaan ja hänen koiraansa Kauhavan keskustan alueella perjantaina iltapäivällä, kertoo Etelä-Pohjanmaan poliisi tiedotteessaan.

Hyökänneiden koirien epäillään päässeen omistajaltaan irti.

Tällaiset uutiset ärsyttää minua aivan älyttömästi. On vastuullisia koiranomistajia ja sitten on eri asteisesti vastuuttomia. Tässä uutisessa ollaan jo siellä ääripäässä. Mutta meillä on taloyhtiössäkin suht usein koiran kusta hississä. On siellä ollut ihan paskakikkareitakin välillä. Joku saattaa ajatella ettei joku satunnainen kusitahra hississä ole maailmanloppu, mutta minua se korpeaa periaatteestakin niin paljon että toivon tulevaisuudessa olevan mahdollista perustaa taloyhtiöitä joissa koiria tai muita lemmikkejä ei sallita.

 

[Fordél]

Tällaiset uutiset ärsyttää minua aivan älyttömästi. On vastuullisia koiranomistajia ja sitten on eri asteisesti vastuuttomia. Tässä uutisessa ollaan jo siellä ääripäässä. Mutta meillä on taloyhtiössäkin suht usein koiran kusta hississä. On siellä ollut ihan paskakikkareitakin välillä. Joku saattaa ajatella ettei joku satunnainen kusitahra hississä ole maailmanloppu, mutta minua se korpeaa periaatteestakin niin paljon että toivon tulevaisuudessa olevan mahdollista perustaa taloyhtiöitä joissa koiria tai muita lemmikkejä ei sallita.

Olen asunut elämäni aikana hyvin monessa kerrostalossa enkä ole koskaan törmännyt minkään lemmikin ulosteisiin yleisissä tiloissa. Vaikuttaa siis aika speciaalilta taloyhtiöltä...

 

[teppana]

Olen asunut elämäni aikana hyvin monessa kerrostalossa enkä ole koskaan törmännyt minkään lemmikin ulosteisiin yleisissä tiloissa. Vaikuttaa siis aika speciaalilta taloyhtiöltä...

Ei ole tullut itsellekään aiemmin vastaan. Tämä on myös neliöhinnaltaan Oulun korkeimmassa 10% taloyhtiöistä. Toki noita sijoitusasuntoja on joissa välillä asuu ties minkälaista vipeltäjää. Mutta jo pidemmän aikaa on ollut ongelmana nuo koiran kuset hississä. Niistä on useampaan kertaan asunnot joissa on koiria jättäneet ilmoitustaululle viestiä mutta ongelma ei vaan poistu. Todennäköisesti taustalla on yksittäinen asunto mutta kun asiaa ei ole pystytty selvittämään niin arvailujen varassa ollaan. Tosin itse kyllä olen suht varma siitä, kenen koira sinne hissiin kuseksii.