Osa Suomen kristillisistä juhlista on todellisuudessa olleet juhlia Suomessa jo esikristillisenä aikana, mutta kristityt ovat sittemmin omineet ne ponkittääkseen uskonnon valta-asemaa. Näitä ovat niin joulu, juhannus kuin helatorstai (aiemmin helajuhla). Ainoastaan pääsiäisistä ja loppiaista voidaan pitää puhtaasti kristilliseen perinteeseen nojautuvana, joskin loppiaisen kohdallakin voi arvella olevan kyse eräänlaisesta korvikkeesta aiemmin tammikuun 13. päivänä juhlitulle talvijuhlalle.
Minulle sopisi oivasti se, että pääsiäisestä ja loppiaisesta luovutaan juhlapyhinä ja tilalle otetaan isänmaalliseen kansanperinteeseen paremmin sopivat karhunpäivä, talvijuhla ja kekrijuhla. Täten juhlapyhäpäivien määrä pysyisi ennallaan, mutta ne jakautuisivat tasaisemmin ympäri vuoden.