Kielipoliisit

[finnjewel]

U-tubesta joskus kattelinkin opettavaisen pätkän ulkomaalaisesta tytöstä, joka siis asui Suomessa ja opiskeli suomenkieltä yliopistossa. Sanoi, että luki suomea niin kauan, että tajusi ettei suomea niin puhuta. Ja oppi sitten tämän meidän normaalin "yleisslangin" jota mekin täällä käytetään.

Joopa joo. Kyllähän suomalainen yleensä tietää montako on esimerkiksi "nelket" tai "yheksketseiten". Mutta voivat nekin vaihdella paikkakunnittain ja murteittain.

 

[finnjewel]

Jos ymmärsin oikein niin sinä et ymmärtänyt pointtiani oikein. En puhunut murteista itse tuossa. Murteet on mahdottomia, mutta kun meillä on yleiskielessäkin kaksi kulkulinjaa.

Kyllä ymmärsin, mutta siirryin silti murteisiin. Se on totta, että myös suomen kielessä kirjakieli ja virkakieli on kovin erilaista kuin puhekieli.
Sama ilmiö on muissakin kielissä; vaikka osaan ruotsia ja varsinkin virallista ruotsia hyvin, niin en saa ruotsalaisten koululaisten puheesta oikein mitään selvää. Enkä nykyään varmaan edes suomalaisten koululaisten.

 

[laalki]

Palstalla näkee nykyään usein, että sanonnat

1. tätä hain ja
2. tätä ajoin takaa

yhdistyvät muotoon tätä hain takaa.

Pthyi!

Liekö Leslie Nielsenin Takaa haettu jäänyt kansalliseen kieliperimään.

 

[MacRef]

... Jos auton haltia kiistää ajaneensa ja kuskia ei kuvasta saa tunnistettua niin homma läsähtää kasaan.

Minulla on vahva epäusko siihen, että Suomen poliisi pystyisi tosiasiassa tavoittamaan yhtään auton omistavaa haltiaa kuulusteluihin. Hymiö.

Nää kommentit tuonne Suomen poliisi kriisissä-ketjuun... Kaksi hymijötä...

Taitaa sopia parhaiten tänne kielipoliisi kriisissä -ketjuun. @Joe Plop
vielä hymiöitä

 

[Snakster]

On siis kirjoittaa ja kirjoitella. Tai lukea ja lueskella. Ensimmäinen on ihan perustekemistä ja toinen vähän niinku sillee puolihuolimattomasti puuhastellen.
Jos teeskentelee kirjoittamista niin on kirjoittavinaan. Tetenkin jos vain teeskentelee puolihuolimatonta kirjoittelemista eli on kirjoittelevinaan, niin voikin kirjoittaa ihan tosissaan ja vain teeskennellä välinpitämätöntä kirjoittelemista...
Olet oikeassa. Suomen kielen vivahteet ovat melko mahdottomia ulkomaalaisen oppia. Neil Hardwick on poikkeus, joka on pystynyt leikittelemään suomen kielellä.

Se on ihan selvää, miten juoksentelu suhteutuu juoksemiseen, mutta mitenkäs sitten työskentely?

 

[mutina]

Se on ihan selvää, miten juoksentelu suhteutuu juoksemiseen, mutta mitenkäs sitten työskentely?

Tästä -skely/u -päätteestä jutustelusta yleisin kiistakysymys taitaa olla ammuskelu. Kun media kertoo ampumistapauksista, aiheuttaa tuo verbimuoto paljon pahaa mieltä, eikä ihme. Kyseisellä päätteellä on näet kaksi pääasiallista käyttötapaa. Usein sen merkitys on hauskanoloinen: juoksentelu, lennähtely, lemmiskely jne. Kuitenkaan kukaan ei varmaan pidä ilmaisua "silmitön ammuskelu" hupaisana, vaikka pääte siihen suuntaan osin ohjaakin. -Skelu-pääte on nimittäin myös satunnaisuutta osoittava, eli jotain tapahtuu silloin tällöin, harvakseltaan.

Kolmanneksi on ryhmä sanoja, joissa pääte on "jähmettynyt" ja saanut erityismerkityksen, kuten juurikin työskentely ja opiskelu.

 

[Tadu]

Me Naiset | Suomen kielen ärsyttävin väärin kirjoitettu sana on nyt valittu – suomalaisten ylivoimainen inhokki paljastui

Me Naisten kysely paljasti, mikä väärin kirjoitettu sana kiukuttaa suomalaisia kaikkein eniten.

www.is.fi

Mjoo ne klassiset virheet tuolla.

Itseäni ärsyttää kun ihmiset eivät osaa ilmansuuntia. Peruspulliaisille tuntuu nykyään olevan ihan mahdotonta, ja vaikka kun radiossa toimittaja kertoo säätiedotusta niin se menee jotenkin näin: "Jyväskylän yläpuolella on sateista, mutta alapuolella on poutaa". Wtf?!

 

[heavy]

Kielen ja kirjoittamisen suurena ystävänä tämä ongelma häiritsee: kolmevuotinen ja kolmivuotinen, molemmat vai vain toinen oikein?

Kolmi Vai Kolme

For those who think it's easier to annoy you than to Google 'Kolmi vai kolme' themselves.

letmegooglethat.com

 

[Vepe21]

Kielen ja kirjoittamisen suurena ystävänä tämä ongelma häiritsee: kolmevuotinen ja kolmivuotinen, molemmat vai vain toinen oikein?

Molemmat on oikein, mutta kolmi- on yleisempi muoto: Kielitoimiston sanakirja

 

[heavy]

Muuten hyvä mutta tälläkään palstalla ei tehtäisi juuri mitään jos kysyminen olisi kielletty. Huono provo.

Jään odottamaan jos joku viitsisi olla tosissaan.

Linkkini antoi kyllä oikean vastauksen, mutta ei se sinua kiinnostanut vaan oman viestimääräsi kasvattaminen...

 

[Kerouac]

Helvetti, että osaakin nyppiä joskus yksi todella yleinen virhe täällä Jatkoajasssa. Vaikka kuinka olisi vaikea ulkomaalainen nimi, niin se genetiivi kirjoitetaan aivan normaalisti nimi + n. Tai jos se nimi päättyy konsonanttiin, niin sitten otetaan sidevokaaliksi i. Mutta missään oloissa ei käytetä kaksoispistettä!

Barkov -> Barkovin
Dostal -> Dostalin

Okei, se poikkeus, jossa ei käytetä sidevokaalista muotoa, on se jos nimi kirjoitettuna päättyy konsonanttiin, mutta äännettynä vokaaliin. Silloin käytetään yksinkertaista heittomerkkiä. Niinkuin vaikka Lemiux'n tai Ciairveaux'n.

Mutta Dostal:n tai Lemieux:n tai Harper:n on nyt vain yksiselitteisesti väärin.

EDIT: Todetakseni Wiion lait oikeaksi, tokihan minulla oli itselläni lyöntivirhe :D

 

[finnjewel]

Ja yksi tärkeä kysymys olisi: milloin käytetään genetiiviä huvikseen ja milloin sitä ei käytetä? Ja mikä ero niillä on?

"Näin sen olevan talo/talon." Ja jotta voisin edes etsiä näitä muotoja jostain niin onko tälle ilmiölle jotain nimeä/hakusanaa?

PS. Olis hirveetä jos olisi ulkomaalainen tyttöystävä ja pitäisi sille opettaa suomea.

Otetaan ensin tämä pulma.
Kokeile ensin mikä on sijamuoto ilman toista verbiä, ilman sanaa "näin":
Se oli talo. -> Näin sen olevan talo.
He rakensivat taloa. -> Näin heidän rakentavan taloa.
He rakensivat talon. -> Näin heidän rakentavan talon.
Mies löi koiraa -> Näin miehen lyövän koiraa.
Mies tappoi koiran -> Näin miehen tappavan koiran.

Lauseen objekti pysyy entisessä sijamuodossa, vaikka lauseeseen tulee uusi predikaatti ("näin").

 

[Mängimies]

Siellä oli mies ja koira -> Näin siellä olevan mies ja koira.

Ei toimi.

 

[finnjewel]

Siellä oli mies ja koira -> Näin siellä olevan mies ja koira.

Ei toimi.

Näin miehen ja koiran. -> Näin siellä olevan miehen ja koiran.

 

[Mängimies]

Näin miehen ja koiran. -> Näin siellä olevan miehen ja koiran.

Niin mutta jos ensimmäinen lause on tuo ”siellä oli...”, niin tuo ym. logiikka ei toimi.

 

[UnenNukkuja]

@redpecka kuulostaa aivan minulta. Kielioppini on todella hyvä, mutta palstoilla ote lipeää liian herkästi nykyään. Täälläkin taidettiin ihmetellä, kun jonnekin olin laittanut +5000, vaikka oikeasti tuo olisi 5000+. Taitaa selittyä sillä, että toisella koneella huutaa joku casino-striimaaja, joka kertoimia hokee "x5000" jne. Nyt itse asiassa meinasin tuon laittaa oikein, eli lipsahdus ollut tuo aiempi.

Jos joistain ilmaisusta tulee jokin ”sometrendi”, lankean liian helposti noihin.

Samoin vanhempana somettajana muistan, kuinka lol oli lol, ei liikoja lyhenteitä ollut. Eräs päivä nuorempi sukulaiseni kysyi jotain mp:sta. Kelasin kauan "mielipide, moottoripyörä... siis täh?". Olikin MobilePaysta kyse tuossa keskustelussa.

Äsken bongasin ahdistavan tekstin, tuolta poimin seuraavat taivutukset: lapseani (eli lastani), lapsea (eli lasta), väärtä (eli väärää). Yhdyssanat, pilkut ja pisteetkin oli aika päin jotain.

 

[MacRef]

En edes kunnolla ymmärrä, mistä keskustellaan, mutta...

Siellä oli mies ja koira -> Näin siellä olevat (/olleet) miehen ja koiran -> Näin siellä miehen ja koiran.

 

[UnenNukkuja]

Nyt en kyllä tajunnut viestistäsi puoliakaan, ja kun en someta ja tekstiviestaamisestakin on varmaan jo 15 vuotta aikaa .

Mutta näihin hassuihin ihme taivutuksiin totean, että tuo "väärtä" saattaisi olla jotain murretta. Ihan mutua. Olen vähän kiinnostunut kuitenkin tietämään ja erottamaan toisistaan kirjakielen, murteen ja puhekielen. Minä esmes kirjoitan paljon "puhekielellä", mielestäni jopa helppolukuisempaa kuin raskas kirjakieli, mutta siinäkin pitäisi löytää hyvä balanssi kuten vaikka @FASlapsi osaa.

Joo, holi jos sinulla sekoittaa, minulla liika somen lukeminen.

Minä taidan puhekielellä kirjoitella lähinnä tarpeeksi tutuille. Tunnen monen eri murteen puhujia ja tuo joskus vieraiden kesken kirjoitellessa häiritsee, kun ei tuttuudella osaa tulkita.

 

[vdx mua zorbas]

Ei ole ihan suoranaisesti kielipoliisiasiaa, mutta kielijuttu kumminkin.

Esim. Elina Lepomäki kirjoitti Twitterissä: "Eikö näinä vaikeina aikoina voisi edes _kokeilla_ keinoja, jotka tukevat liiketoimintaa ja ovat monessa maassa arkipäivää?"

Mistä mahtaa tulla tuo symbolin _ käyttö, sitä näkee nykyään usein?

 

[nummenkallio]

Ei ole ihan suoranaisesti kielipoliisiasiaa, mutta kielijuttu kumminkin.

Esim. Elina Lepomäki kirjoitti Twitterissä: "Eikö näinä vaikeina aikoina voisi edes _kokeilla_ keinoja, jotka tukevat liiketoimintaa ja ovat monessa maassa arkipäivää?"

Mistä mahtaa tulla tuo symbolin _ käyttö, sitä näkee nykyään usein?

Tuohan tarkoittaa alleviivausta. Eli koska oikeasti sanoja ei voi alleviivata, niin laitetaan se alaviiva sitten molemmille puolille sanaa.

 

[KwutsNI]

Tuohan tarkoittaa alleviivausta. Eli koska oikeasti sanoja ei voi alleviivata, niin laitetaan se alaviiva sitten molemmille puolille sanaa.

Saatat olla oikeassa, mutta mielestäni joissain vanhoissa pikaviestisysteemeissä noilla pikkuviivoilla sai aikaiseksi kursivoinnin. Itse siis yhdistän sen aina kursiiviin. Samalla tavalla tähdet *boldaavat*. Ei toki muuta perustarkoitusta, joka on _jollain_ tavalla korostaa sanaa.


Mitä tulee itse ketjun aiheeseen, niin Jatkoajan otsikko Dialogi: Mitä Teemu Selänteen pitäisi somelleen tehdä? – "Käyttää sananvapauttaan tavalla, josta puuttuu ymmärrys tai piittaaminen suuren seuraajamäärän tuomasta vastuusta" nostaa niskakarvani pystyyn. Ei ainoastaan se, että tämä tapa otsikoida niin, että alaotsikkona on joku lainaus joltakin, on oma inhokkini. Mutta lisäksi tässä tapauksessa kun ensimmäinen osa kysyy jotain, niin loppuosa kuulostaa vastaukselta. Juttua lukematta uskoisin, että kirjoittajan mielestä Teemu Selänteen ei kuitenkaan pitäisi käyttää sananvapauttaan tavalla, josta puuttaa ymmärrys ja niin edelleen.

 

[red.machine]

Niin moni palstalla kirjoittaa olympialaiset isolla alkukirjaimella, että pieni selvennys on paikallaan: Alkukirjain: urheiluun liittyvät nimet (olympialaiset, Veikkausliiga).

 

[heavy]

Sään seurantaketjussa näyttää olevan tapana puhua kelistä kun tarkoitetaan säätä. Kelihän tarkoittaa sääolosuhteita maan pinnalla tai tiellä, eikä ole synonyymi säälle.

 

[MacRef]

Sään seurantaketjussa näyttää olevan tapana puhua kelistä kun tarkoitetaan säätä. Kelihän tarkoittaa sääolosuhteita maan pinnalla tai tiellä, eikä ole synonyymi säälle.

Olet väärässä, ainakin jos on kielenhuollon tiedotuslehteä Kielikelloa uskominen.

Murteissa sanalle keli tunnetaan myös merkitys ’sää, ilma, hyvä sää (tai suotuisat olot) jonkin tekemiseen tai tapahtumiseen’. On ainakin osittain murteiden vaikutusta, että nykyään puhekielessä käytetään sanoja keli ja sää toistensa synonyymeinä.

 

[heavy]

Olet väärässä, ainakin jos on kielenhuollon tiedotuslehteä Kielikelloa uskominen.

Kielipoliisiketjussa tietenkin asioista puhutaan kirja-, ei puhekielen taikka murteidenkaan mukaan.